Biojätteen kompostointi kannattaa

Kiertotalous ruohonjuurella -hankkeen järjestämään biojäteiltaan Karihaaran Karun talolle oli kokoontunut reilu kymmenen sotisaarelaista kuulemaan, miten biojäteasiat ja kompostointi kannattaa jätelain uudistuttua hoitaa kotitalouksissa. Peräpohjolan Leader ry:n kiertotalouskoordinaattori Sanna-Mari Suopajärven lisäksi tilaisuudessa asiantuntijana äänessä oli Perämeren Jätehuolto Oy:n tiedottaja Satu Keski-Antila, joka kertoi jätelain uudistumisesta.

Uusi jätelaki astui voimaan 19.7.2021, ja uudet kunnalliset jätehuoltomääräykset 1.1.2023. Näiden myötä esimerkiksi biojätteiden keräys laajenee 1.5.2024 alkaen.

Jatkossa omakotitalojen, paritalojen ja pienten taloyhtiöiden lajitteluvelvoitteisiin kuuluu sekajätteen lisäksi biojäte taajama-alueella. Tosin biojätteen erilliskeräysastiaa ei tarvitse hankkia, jos biojäte kompostoidaan kiinteistöllä. Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat halutessaan käyttää yhteistä kompostoria biojätteidensä käsittelyyn. Kompostoinnista tulee aina tehdä virallinen ilmoitus jätelautakunnalle.

Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat halutessaan perustaa ”jätekimpan” eli käyttää yhteisesti jonkun kiinteistön pihalla olevia jäteastioita. Jäteastioiden tyhjennysvälit vaihtelevat luonnollisesti jätteen määrän mukaan, mutta biojätteellä tyhjennysväli on noin 2–4 viikkoa. Tärkeää on myös pitää huolta jäteastian siisteydestä – biojäteastiakin tulisi pestä vähintään kahdesti vuodessa.

Perämeren alueella ajantasaista tietoa jäteasioista saa osoitteesta www.jakala.fi.

Jätelain muutokset puhututtivat Sotisaaressa 18. tammikuuta.

Sukellus kompostoinnin maailmaan

Kun taustalle oli saatu hieman tietoa muuttuvasta jätelaista, sukellettiin kompostoinnin maailmaan. Kompostoinnista on monenlaista hyötyä. Kenties näkyvin hyöty kuluttajalle on siinä, että jätteestä syntyy multaa ja maanparannusainesta omaan käyttöön. Kompostointi vähentää myös biojätteen määrää sekajätteessä – liika biojäte sekajätteen seassa puolestaan heikentää jätelaitosten tehokkuutta ja voi aiheuttaa korroosiota polttokoneiden rakenteisiin.

Sanna-Mari Suopajärvi esitteli kaksi erilaista kompostointimuotoa: lämpökompostointi ja bokashi. Lämpökomposti on näistä kahdesta ehkäpä tunnetumpi – monen pihamaan reunasta sellaisen saattaa jo löytääkin. Lämpökompostoinnissa biojätteet muuttuvat mullaksi bakteerien, sienten, lierojen ja pieneliöiden työn tuloksena. Prosessissa vapautuu vettä tai vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita ja lämpöenergiaa sekä muodostuu humusta. Lämpökompostointi edellyttää oikeanlaisia olosuhteita: kompostilla on oltava riittävästi happea, kosteutta, ravinteita ja energiaa sekä tietysti lämpöä.

Lämpökompostoinnin vaiheet vaikuttavat olevan sotisaarelaisille pääasiassa tuttuja, ja monella olikin jo oma lämpökomposti. Nyt käynnissä on lämpökompostin kannalta pieni seisahdus, keväällä komposti lähtee sulamaan ja lämpenemään. Illan aikana vaihdettiin paljon hyviä vinkkejä siitä, miten kompostin saa talven kylmien säiden jälkeen hereille. Säännöllinen täyttö pitää kuitenkin kompostin käynnissä ympäri vuoden.

Bokashi-menetelmää voi puolestaan hyödyntää kerrostaloasunnoissakin. Kyseessä on hapeton prosessi, joka ei tuota ympäristöönsä hajuhaittoja. Bokashi toimii lämpökompostiin nähden pienellä jätemäärällä ja tuottaa multaa nopeasti. Prosessin sivutuotteena syntyy vettä, jota voi hyödyntää kasvien lannoitteena. Noin 8 viikon kuluttua bokashi-sankon täyttymisestä tuloksena on valmista multaa suoraan kukkapurkkiin!

Kiertotalous ruohonjuurella -hankkeen järjestämissä työpajoissa on myös valmistettu tee-se-itse-bokashiämpäreitä. Tästä myös Sotisaaressa innostuttiin, ja idea omasta bokashi-työpajasta laitettiin korvan taakse kevättä silmällä pitäen!

Sanna-Mari Suopajärvi piti biojäteillassa kattavan esitelmän biojätteestä ja kompostoinnista.

Kiertotaloutta ruohonjuurella 10 pilottikylässä

Peräpohjolan Leader ry:n hallinnoima Kiertotalous ruohonjuurella -hanke on käynnissä elokuun 2023 loppuun asti. Keväällä 2023 tiedossa on muun muassa webinaareja eri aiheista kuten luonnon monimuotoisuutta vahvistavista maisemapelloista ja mehiläistarhauksesta, Sanna-Mari kertoo.
– Lisäksi meillä jatkuu kouluyhteistyö Rovaniemen Vanttauskoskella paikallisen kyläyhdistyksen kanssa. Vanttauskoskella tehtiin paikallisille nuorille jo viime keväällä yhdistystoimintaa ja maisemanhoitoa näkyväksi, ja tästä saatiin paljon hyvää palautetta paitsi nuorilta myös heidän vanhemmiltaan.

Sanna-Mari lupailee, että kaikkien hankkeen 10 pilottikylän kanssa puuhataan jotain tänä vuonna.
– Vielä on ehkä luvassa työpajaa tekstiilien ja kalastustapahtumien hävikkikalan jatkohyödyntämisestä, Sanna-Mari luettelee. Aiheet työpajoille, webinaareille ja tapahtumille nousevat aina kylien aidoista tarpeista ja vahvuuksista.
– Näin kylät saavat monipuolista hyötyä tilaisuuksistamme ja konkreettiset opit jäävät parhaiten mieleen.

Sanna-Mari on saanut ilokseen huomata, että kylissä on ollut paljon kestävää toimintaa jo ennestään.
– Monien kyläläisten elämäntavat ovat jo itsessään kestäviä – onpa joillakin ollut myös omia kompostointijärjestelmiä, mitä esitellä muille! Ylipäänsä kylissä asuvien kädentaidot ilahduttavat.

Kemin Sotisaaressa on Sanna-Marin mukaan ollut kiinnostusta erityisesti lähiruokaa ja sieniä kohtaan.
– Täällä järjestettiin viime syksynä Marttojen vetämä sieni-ilta, jossa tutustuttiin sienien keruuseen, säilöntään ja valmistukseen.

Sanna-Mari kävi alkuvuodesta Espanjassa kouluttautumassa ”Community Climate Coach” -valmennuspilotissa. Mukana oli noin 40 yhteisöjen sekä ilmasto- ja ympäristöteeman parissa työskentelevää valmentajaa ympäri Euroopan.
– Yksi sieltä mukana tulleista ajatuksista oli se, että on tärkeää löytää yhteisöistä avainhenkilöt eli ”hiiva” (eng. critical yeast), joka saa muut tyypit innostumaan ja taikinan nousemaan!

Sanna-Marin matkan matkaraportin voi lukea myöhemmin Peräpohjolan Leaderin sivuilta (www.perapohjola.fi).

Lisätietoa biojäteasioista ja kompostoinnista:
www.biojate.info
www.biolan.fi

Seuraa Kiertotalous ruohonjuurella -hanketta: www.instagram.com/perapohjolan_leader_ry/
Hankenumeron takana -juttu Kiertotalous ruohonjuurella hankkeesta: www.lapinkeino.fi/174090-elina-edistaa-kiertotaloutta-ruohonjuuritasolla/
Lapin keinon vuoden 2022 lehdessä julkaistu juttu hankkeesta: www.lapinkeino.fi/kiertotalous-sanoista-kaytantoon/

teksti & kuvat: Johanna Asiala
kansikuva otsikon alla: ©Maaseutuverkosto

Hankkeen hakija: Peräpohjolan Leader ry
Hankkeen toteutusaika: 13.7.2021–30.9.2023
Hankkeen rahoittaja: Peräpohjolan Leader ry
Hankkeen kokonaisrahoitus: 140 500 €

Hankkeen kuvaus: Kiertotalous ruohonjuurella -tiedonvälityshankkeen hakija on Peräpohjolan Leader ry. Peräpohjolan Leader ry on Leader-ryhmä, jonka toiminta-alueen muodostavat Keminmaan, Ranuan, Simon ja Tervolan kunnat sekä Kemin ja Rovaniemen kaupungit, poislukien kaupunkien keskustat.

Tunnistettujen tarpeiden mukaisesti Kiertotalous ruohonjuurella –tiedonvälityshankkeen laadullisia tavoitteita ovat:
– Peräpohjolan Leader ry:n toiminta-alueen asukkaiden tietämyksen ja ymmärryksen kasvaminen helposti ymmärrettävien käytännön esimerkkien kautta kestävästä kehityksestä, vähähiilisyydestä, kiertotaloudesta ja kierrätyksestä sekä ympäristöosaamisen ja tarvittaessa ympäristöasenteen paraneminen.
– Toiminta-alueen asukkaiden innostuminen neuvonnan, tukemisen ja käytännön esimerkkien kautta tunnistamaan mahdollisuuksia ja toteuttamaan hankkeessa konkreettisia arjen kokeiluja ja ekologisia ratkaisuja sekä toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti omassa kotitaloudessaan ja myös kylässä yhteisöllisesti.

Hanke tarjoaa työkaluja, joiden avulla maaseudun asukkaat voivat omalta osaltaan keventää hiilijalanjälkeään. Työkaluissa painotetaan helppoja ja yksinkertaisia sekä myös innovatiivisia tekoja, jotka voi ottaa osaksi arkea. Peräpohjolan Leader ry haluaa tuoda ympäristöosaamisen koteihin, ruohonjuuritasolle. Kiertotalous on hankkeessa sisäänheittoteema kestävän elämäntavan, kulutustottumusten ja yhteistyön omaksumiselle laajemminkin.