Verkostoitumista ja pörröjä ideoita Väylänvarressa

Outokairan Lähe völhjyyn -teemahankkeessa on tuettu maaseudun toimijoiden kehittämistyötä. Hankkeessa on kannustettu maaseudun yhteisöjä ja yrittäjiä etsimään vaihtoehtoisia näkökulmia ja uusia toimintatapoja oman toiminta-alueensa ulkopuolelta opintomatkojen muodossa.

Mitä tämä sitten on käytännössä tarkoittanut?  Tämä selvisi Ylitorniolla tammikuussa järjestetyssä työpajassa, joka kokosi saman katon alle teemahankkeessa matkoja tehneitä toimijoita mieskuoroista kyläyhdistyksiin ja kennelkerhoihin.
– Tarkoitus on ollut hakea uusia pörröjä ideoita maailmalta tai ainakin oman kotikylän ulkopuolelta ja edistää kansainvälistä yhteistyötä, kertoi Outokaira tuottamhan ry:n toiminnanjohtaja Anne Anttila tilaisuuden alussa.

Matkalle halukkaiden ryhmien tuli itse hakea mukaan hankkeeseen omine matkasuunnitelmineen. Syksyllä 2019 Outokairan hallitus valitsi reissuun lähtevät ryhmät.
– 27. helmikuuta 2020 olemme viimeksi tällä porukalla nähneet kasvotusten! naurahti Anttila muistellessaan hankkeen polkua koronavuosien läpi.

Vaikka koronapandemia ymmärrettävästi pidensikin hankkeen aikataulua ja vaikeutti erityisesti ulkomaanmatkojen toteutumista, saatiin lopulta yhtä porukkaa vaille kaikki reissut tehtyä. Ehkä ei niin montaa ulkomaanmatkaa tullut kuin alun perin suunniteltiin ja Islantikin vaihtui Itävallaksi, mutta ainakin uusia ideoita ja kehittämisintoa on näyttänyt tarttuneen hankeporukkaan!
– Hakemuksia emme Outokairassa ota vastaan näillä näkymin ennen kesää, joten nyt on todella hyvä aika alkaa suunnitella kehittämishankkeita kyliin, kannusti Anttila. Hankesuunnittelun pohjana on hyvä käyttää Lähe völhjyyn -matkoilta mukaan saatuja oppeja.

Kuva 1: Suomalaisen Naisliiton Tornion yhdistyksen jäseniä Minna Canthin patsaalla Kuopiossa lokakuussa 2021. Kuva: Telma Hihnala.
Kuva 2: Sama porukka naistenpäivän juhlassa 8.3.2022. Kuva: Telma Hihnala.
Kuva 3: Tornion Mieskuoro esittämässä ”Suomen laulua” Talvisodan monumentilla. Kuva: Reijo Gullstén.

Millaisia eväitä matkoilta jäi käteen?

Ylitorniolla työpajaa veti hankkeessa asiantuntijana toimiva Kokoamon Hilma Heikkinen, joka haastoi pienryhmiä miettimään oppeja ja uusia ideoita, joita reissuilta oli käteen jäänyt.

Tornion kylien neuvoston edustajat kävivät oppimatkalla Itävallan Zell Am See:ssa upeissa Alppimaisemissa. Heille tärkeimmät opit reissun varrella liittyivät reitistöihin, joita on kovasti kehitetty Tornion kylissä hankevaroin. Itävallassa paikallinen kasvisto ja eläimistö oli nostettu reiteillä esille, joka puolella oli todella siistiä ja kylissä järjestettiin erilaisia tapahtumia kuten kulkueita, joissa ihmisillä oli kansallispukuja päällään. Lautamaan kyläyhdistyksen väki puolestaan vieraili lähempänä, nimittäin Oulun Hailuodossa, jossa niin ikään tutustuttiin alueen reitteihin. Torniolaisille reissuista vahvimmin jäi kytemään ajatus Tornion kylissä vierailuista: astutaan jatkossa rohkeasti ulos turvallisista kokouspuitteista ja rantaudutaan aidosti kyliin, tutustumaan niiden tarinoihin ja asukkaisiin.

Maupertuis’n säätiö järjesti kaksi matkaa kahdella eri porukalla: toinen porukka lähti Ranskan Saint-Maloon ja Pariisiin, toinen taas Saksan Potsdamiin ja Berliiniin. Ranskassa Tornionlaakson museon edustus verkostoitui paikallisten museotoimijoiden kanssa. Verkostoitumisen tärkeyttä korostettiin Ylitornion tilaisuudessakin: tutustuminen erilaisiin ihmisiin ja heidän näkemykseensä voi tuottaa myöhemmin uusia hedelmällisiä ideoita. Saksassa puolestaan opittiin Maupertuis’n historiasta Saksan puolella. Kävi ilmi, ettei siellä Maupertuis’ta juuri tunnettu, toisin kuin Tornionlaaksossa. Niinpä syntyi ajatus Maupertuis-näyttelyn toteuttamisesta Saksassa. Palloteltiin myös ideaa Maupertuis’n residenssin perustamisesta Tornionlaaksoon vaikkapa Aavasaksalle.

Napapiirin kyläyhdistyksen väki vieraili Kittilän Alakylässä, Saariselän Kakslauttasessa ja Oulaisissa Vanhan voiman päivillä. Erityisesti mieleen jäi Kakslauttanen ja siellä nähtävillä olleet Essi Korvan upeat taideteokset. Alakylän vireys herätti mielenkiintoa – mieleen jäi esimerkiksi hautausmaakokemuksen tuotteistus. Tavoitteena jatkossa ovat Napapiirin alueen kehittäminen Väylänvarressa, liittyi se sitten jäätiehen, Arctic Circle Swimiin tai muihin tapahtumiin.

Suomalaisen Naisliiton Tornion yhdistys vieraili Ruotsin Luleåssa paikallisen naisliiton yhdistyksen luona ja sai kutsun tulla vierailulle uudestaan tietysti kansainvälisenä naistenpäivänä. Tämän jälkeen Suomen naisliittolaiset ympäri maan kokoontuivat Väylänvarteen Tornion yhdistyksen vieraaksi. Teemaan sopivasti yhdistyksen edustus vieraili myös suomalaisen tasa-arvotyön uranuurtajan Minna Canthin kotitalossa Kuopiossa. Jatkotavoitteeksi otettiin verkostoituminen samankaltaisten toimijoiden kanssa.

Länsirajan Kennelkerhon luona vieraili ranskalainen lammaspaimenkoirien kouluttaja, todellinen alansa ammattilainen. Alun perin suunnitteilla ollut Ranskan vierailu ei onnistunut, mutta onneksi vastavierailu kuitenkin saatiin toteutumaan. Vierailu antoi todellisia valaistumisen hetkiä kerholaisille: Suomessa ollaan vielä lastenkengissä lammaspaimennuksessa verrattuna Ranskaan. Kouluttajasta saatiin alueelle merkittävä uusi kontakti. Verkostoituminen otettiinkin jatkotavoitteeksi kennelkerhossa: ei suljeta pois yhteistyökumppaneita, vaan opitaan yhdessä ja unohdetaan kateus!

Tornion mieskuoro totesi heti alkuun, että mieskuorot ovat katoava luonnonvara Suomessa – Tornion mieskuorollakin keski-ikä on jo 71 vuotta. Kuorolaiset suuntasivat oppimatkalle Viron sijasta Sotkamoon, josta löytyi toinen innokas mieskuoro. Siellä pidettiin yhteisiä konsertteja muun muassa legendaarisen Raatteentien varrella ja opittiin toinen toisiltaan esimerkiksi mieskuorotoiminnan markkinoinnista, sillä molemmat kuorot ovat saman ikääntymishaasteen äärellä. Tärkeintä reissulla oli voimaantumisen ja yhteenkuuluvuuden tunne, joka varmasti kantaa eteenpäin torniolaisiakin. Jatkossa tavoitteena on ratkaista ikääntymisen mukanaan tuoma haaste: mistä uusia jäseniä mieskuoroon?

Pellon yrittäjien vierailu Itävallassa vaihtui vierailuiin marraskuisessa Espoon Nuuksion kansallispuistossa. Valinta kohdistui kansallispuistoon, sillä myös Pelloon on suunnitteilla uusi kansallispuisto. Nuuksiossa pellolaiset kiinnittivät huomionsa siihen, miten siellä oli asiat hoidettu ja korostettu puiston ekologisuutta, luonnonläheisyyttä ja hiljaisuutta. Mieleen jäi erityisesti se, että kaikki asiat täytyisi tarinallistaa. Toisaalta mieleen jäi myös eräs positiivinen asia: ollaan met tornionlaaksolaiset sitten niin hyviä siinä, mitä met tehemä!

Näillä eväillä outokairalaiset suuntaavat eteenpäin kohti kenties uusia kehittämishankkeita ja verkostoitumismatkoja!

Tornion kylien porukka tutustumassa paikallisiin reitteihin Itävallan Zell Am Seessa, Schmittenhöhen rinteillä.
Kuva: Pertti Tervahauta.

Teksti: Johanna Asiala
Kansikuva: Länsirajan Kennelkerhon vieraana kävi ranskalainen lammaspaimenkoirien kouluttaja Steve Jaunin. Kuva: Tiia Hilli.

Hankkeen hakija: Outokaira tuottamhan ry
Hankkeen toteutusaika: 15.2.2019–31.3.2023
Hankkeen rahoittaja: Outokaira tuottamhan ry
Hankkeen kokonaisrahoitus: 144 165 €

Hankkeen kuvaus: Lähe völjhyyn -teemahankkeella edistetään maaseutualueiden elinvoimaisuutta tukemalla maaseudun toimijoiden kehittämistyötä. Hankkeessa tuetaan maaseudun yhteisöjen ja yrittäjien omatoimista kehittämistä kannustamalla heitä etsimään vaihtoehtoisia näkökulmia ja toimimisen tapoja oman toiminta-alueensa ulkopuolelta opintomatkojen muodossa. Opintomatkat ovat yleensä mukana hankkeissa omana toimenpiteenään, jolloin ne profiloituvat juuri kyseisen hankkeen mukaan. Tällöin opintomatkat eivät välttämättä kohdennu samassa määrin hankkeen ulkopuolisille toimijoille, siitäkin huolimatta, että ne olisivat kaikille avoimia. Lähe völjhyyn -teemahanke tarjoaa mahdollisuuden tehdä opintomatkoja uteliaisuuden ja oivalluksien hengessä, ilman liiallisia ennakkorajoituksia. Lähe völjhyyn -teemahankkeen toimenpiteet eli matkat voidaan nähdä toimivan pajamaisina hankehautomoina, joissa odotetaan syntyvän uusia hankeaihioita.

Teemahankkeessa tukea siirretään toimenpiteiden toteuttajille, jotka hakevat hankkeen toimenpiteillä uudenlaisia menetelmiä ja malleja toiminnan parantamiseksi. Tuen hakijana voivat olla esim. yhdistykset, säätiöt, kehittämisyhtiöt ja kunnat. Tukiprosentti on kaikille hakijoille sama. Lähe völjhyyn -hankkeen toimijat verkostoidaan keskenään, jotta vertaisoppimista tulee tapahtumaan.