Perinnerakentamiseen tarvitaan lisää osaajia Lapissa

Lapissa pyritään saamaan uusia osaajia restaurointialalle. Maakunnassa on huutava pula niin perinne- kuin korjausrakentamisenkin osaajista, kertoo Saamealaismuseo Siidan museomestari ja restaurointimestari Marko Korkeasalo.
– Päätoimisesti pelkästään restauroinnin parissa työskenteleviä restaurointimestareita ei ole käytännössä yhtään Lapissa. Koulutettua työvoimaa on saatavilla todella huonosti. Tarvetta on niin tekijöille kuin töiden suunnittelijoillekin.

Korkeasalon mukaan restaurointialalle hakeutuminen vaatii erityistä kiinnostusta alaa kohtaan sekä oikeanlaista asennetta käsillä tekemiseen.
– Osaajapula koskee koko käsityöalaa. Jotkut mieltävät, että tämä on epäsiistiä ja pölyistä hommaa. Kukapa nykyään haluaisi lapsestaan kirvesmiestä tai hitsaria? Korkeasalo pohtii. 

Asennemuutosta tarvitaan paitsi käsillä tehtävän työn arvostukseen myös siihen, miten ihmiset näkevät vanhat rakennukset ja niiden ylläpidon.
– Näkisin, että meillä on tällä hetkellä vääränlainen asenne vanhoja rakennuksia kohtaan: vanha pois ja uutta tilalle. Meillä on täällä Lapissakin paljon rakennettua kulttuuriperintöä jäljellä, jota vaalia, toteaa Avoimet miljööt ja komeat kuistit -hankkeen projektityöntekijä Isa Tuuri.

Lapista ei tällä hetkellä löydy koulutusta restaurointialalle, joten osaajia joudutaan houkuttelemaan muualta. Rakennusalan opintoihinkaan ei juuri sisälly korjausrakentamista tai restaurointia. Siksi Lappiin pyritään nyt saamaan restaurointialan täydennyskoulutusta, kohderyhmänä vastavalmistuneet ja jo pidempään rakennusalalla töitä tehneet ammattilaiset.

Tuuri uskoo, että jos restaurointialaa voisi täydennyskoulutuksena opiskella Lapissa, jäisivät esimerkiksi vastavalmistuneet rakennusalan osaajat varmemmin alueelle.
– Seuraavaksi on edessä opiskelijoiden ja ammattilaisten kiinnostuksen kartoittaminen täydennyskoulutusta kohtaan. Hanke kutsuu myös alan oppilaitoksia ja muita asiantuntijoita koolle ensi vuoden puolelle keskustelemaan koulutuksen käytännön toteutuksesta ja rahoituksesta.

Korkeasalo pitää koulutuksen lisäksi tärkeänä restaurointialan esillä pitämistä eri kanavissa.
– Restaurointialan esilletuonti on ollut pitkään lähes pelkästään hankkeiden varassa. Hyvä, että edes ne puhuvat asiasta, muuten osaajapula ja alan kohtaamat vaikeudet unohtuisivat kokonaan.
– Työ on kuitenkin todella monipuolista, ja tässä pääsee näkemään erityisen hienoja rakennettuja kohteita ympäri Lapin. Jos siis yhtään käsillä tekemistä arvostaa ja siitä tykkää, niin restaurointiala on hyvä vaihtoehto, hän kannustaa.

​

Tunnelmia Pelkosenniemen Kairalassa pidetystä hankkeen työpajasta 15.–18.8.2022.
Kuvat: Isa Tuuri.

Ekologinen ratkaisu rakentamiseen

Maailmalla ja Suomessakin vaaditaan kaikilta tahoilta entistä tehokkaampia ilmastotoimia ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. Perinnerakentaminen ja restaurointiala edustavat monin tavoin kestävyyttä.
– Perinnerakentamiseen liittyvien taitojen vaaliminen auttaa ylläpitämään vanhaa rakennuskantaa. On kestävän kehityksen mukaista korjata olemassa olevaa, eikä heti purkaa ja rakentaa uutta tilalle, Tuuri sanoo.

Restaurointialan ytimessä on olemassa olevien resurssien hyödyntäminen. On usein kestävämpää pitää vanhasta rakennuksesta huolta kuin korvata se uudella.
– Jos rakennus on säilynyt 80 vuotta tähän hetkeen, kun sen korjaa ja sen jälkeen ylläpitää, se säilynee vielä seuraavatkin 80 vuotta! Nykyrakennusten laskennallinen elinkaari on vain joitain kymmeniä vuosia, kertoo Tuuri.

Perinnerakentamisessa hyödynnetään usein paikallisia materiaaleja, kuten hirsiä, päreitä ja muita puumateriaaleja, jotka ovat itsessään ekologisia verrattuna muoveihin.
– Restauroinnissa käytetään uusiutuvia raaka-aineita luonnosta. Näistä rakennusmateriaaleista meillä on satojen vuosien kokemus, toisin kuin nykyaikaisista teollisista aineista, joista tulee uusia versioita markkinoille yhtenään, huomauttaa Korkeasalo.
– Ei ole erityisen kestävää, että materiaalit vaihtelevat muodin mukaan. Tällöin täytyy teollisesti valmistaa uudenlaisia ratkaisuja ja kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja.

Tuuri korostaa myös vanhojen rakennusten modulaarisuutta.
– Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hirsitalosta voi vaihtaa ne hirret, jotka ovat menneet huonoksi ilman, että koko talo täytyy purkaa.

Lopulta kyse on Tuurin mukaan siitä, että arvostetaan rakennettua kulttuuriperintöä ja pidetään siitä huolta.
– Arvostetaan sitä valtavaa työmäärää, jota on sukupolvien saatossa tehty rakennusten eteen.

Kairalan työpajaan osallistuneita tauolla talkoista.
Kuva: Annika Kostamo.

Hankkeella edistetty perinnerakentamista ja maisemanhoitoa

Avoimet miljööt ja komeat kuistit -hanke, tai tuttavallisemmin AMAK-hanke, on kaksivuotinen hanke, jonka Lapin ELY-keskus on rahoittanut maaseuturahastosta. Hanketta hallinnoi Leader Pohjoisin Lappi ry.
– Hankkeessa on työskennelty tiiviissä tahdissa eri teemojen parissa. Rakennusperinnön tapahtumat on aika hyvin saatu jo toteutettua: on ollut infotilaisuuksia, talkoita ja opastevideoita, kertaa projektityöntekijä Tuuri.

Hankkeessa on tehty yhteistyötä Pohjois-Suomen oppilaitosten kanssa järjestämällä muun muassa Oulun seudun ammattiopiston opiskelijoille ja Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijoille työpajoja perinne- ja korjausrakentamiseen liittyen.
– Opiskelijat ovat päässeet tekemään vanhan rakennuksen vauriokartoitusta ja kunnostussuunnitelmaa, tutustumaan kolttien rakennusperinteeseen Sevettijärvellä ja kunnostamaan vanhaa aittaa Pelkosenniemen Kairalassa, kertoo Tuuri.
– On ollut hienoa huomata, miten innostuneita nuoret ovat olleet perinnerakentamisesta! Opiskelijat ovat osallistuneet työpajoihimme kurssien ulkopuolella vapaa-ajallaankin.

Tuuri on huomannut, että vaikka opiskelijat ovat olleet pääasiassa Pohjois-Pohjanmaalta, on heillä kiinnostusta Lapin rakennettua kulttuuriperintöä kohtaan. Marko Korkeasalo toivottaa perinnerakentamisen osaajat lämpimästi tervetulleiksi Lappiin.
– Pulaa on restaurointialan osaajien lisäksi kulttuurimaisemien hoitajista, huomauttaa Korkeasalo.

Perinnerakentamisen lisäksi iso painopiste hankkeessa on maisemanhoito. Hankkeesta on annettu esimerkiksi neuvoja maisemanhoitosuunnitelmien tekoon ja muutenkin opastettu maisemanhoitoon liittyvissä asioissa.
– Ensi kesänä panostamme uusien maisemanhoitotapojen pilotointiin ja hoitotapoja vertailevan aineiston laatimiseen. Kun saamme eri maisemanhoitotavoista selkeät laskentakaaviot, auttaa se kylien toimijoita jatkossa valitsemaan omalle maisemalleen suotuisan hoitotavan. Samalla helpottuu työhön kuluvan ajan ja kustannusten arviointi.

Tulevana kesänä on luvassa vielä monenlaista AMAK-hankkeen osalta, lupailee Tuuri.
– Tulossa on muun muassa lammasaitatalkoot, pärehöyläyskurssi, perinneaidan tekoa sekä kulttuuriympäristöpäiviä. Lisäksi juhlistamme Yläkemijoen uutta maisemanhoitoaluetta!

Avoimet miljööt ja komeat kuistit -hanke jatkuu vuoden 2024 alkupuolelle saakka.

Avoimet miljööt ja komeat kuistit -hankkeen esittely Hankenumeron takana -juttusarjassa: www.lapinkeino.fi/156990-amak/
Hankkeen kotisivut: www.pohjoisinlappi.fi/avoimet-miljoot-ja-komeat-kuistit
Hankkeen Facebook-sivut: www.facebook.com/Amakhanke
Hankkeen Instagram: www.instagram.com/amak_hanke/
Hankkeen videot Leader Pohjoisin Lappi ry:n YouTube-kanavalla: youtube.com/playlist?list=PLXZ3OiG8M14uwwk3uXly8yqD1TKZRUnWb

Teksti: Johanna Asiala
Kansikuva: Vanhaa rakennusta maalataan punamullalla Inarin Sevettijärvellä kesäkuussa 2022. Kuvaaja: Isa Tuuri.

Tsekkaa alta lyhyt videokooste 10.6.2022 pidetystä Suvannon pärekattotyöpajasta! Videolla äänessä mm. projektityöntekijä Isa Tuuri ja restaurointimestari Marko Korkeasalo.

Hankkeen hakija: Leader Pohjoisin Lappi ry
Hankkeen toteutusaika: 1.8.2021–31.12.2023
Hankkeen rahoittaja: Lapin ELY-keskus
Hankkeen kokonaisrahoitus: 250 000 €

Hankkeen kuvaus:Lappilainen kulttuuriympäristö on ainutlaatuinen osa maaseutualueen vetovoimaa. Kulttuuriympäristö on syntynyt satojen vuosien aikana pohjautuen tiiviiseen luontoyhteyteen, aluesidonnaiseen osaamiseen ja elinkeinoihin. Monilta osin kulttuuriympäristöjen säilymiseen ja ennallistamiseen liittyvä osaaminen ja tietotaito ovat katoamassa elämäntyylin ja elinkeinorakenteen muuttuessa. Hankkeessa lisätään tietoa kulttuuriympäristöstä ja sen hoidosta infotilaisuuksien, talkoiden, työpajojen ja erilaisten kokeiluiden muodossa. Hanke tuottaa teemaan liittyvää tietoa, jakaa hyviä käytänteitä ja informoi teemaan liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista eri viestintäkanavilla. Hanke tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden osallistua työpajoihin uusien osaajien saamiseksi alueelle. Hanke pilotoi uusia maisemanhoidon koneellisia malleja ja vertailee eri toteutustapoja suunnitelmien laadinnan tueksi. Lisäksi tarjotaan maaseudulla toimiville yrityksille mahdollisuuksia ottaa osaa alueella tapahtuviin ympäristötekoihin. Hanke pyrkii reagoimaan ajankohtaisiin teemoihin nopeasti ja innovatiivisesti. Toimenpiteiden toteutustapana on yhteisöllinen tekeminen, eri sidosryhmien tiivis yhteistyö, kustannustehokkuus ja tavoitteellisuus työn jatkuvuudelle. Hankkeen kohderyhmänä on kylien toimijat ja alan opiskelijat. Hanketta toteutetaan Lapin maakunnan alueella ja toimenpiteet kohdennetaan valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja -merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöön. Hankkeen tavoitteena on nostaa kulttuuriympäristön tärkeää roolia kylien kokonaisvaltaisessa kehittämisessä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.