Poroa sarvesta saparoon

Syväjärven, Sattasniemen ja Oraniemen paliskunnat Sodankylästä osallistuivat Parasta palkisilta! -hankkeeseen. Tarkoituksena oli löytää talteenottomalleja erilaisille teurastuksen yhteydessä syntyville sivujakeille sekä kartoittaa kysyntää niiden jatkojalostukselle.
– Hanke on koettu erittäin hyödylliseksi poromiesten keskuudessa. Skeptisyyttä oli ilmassa alkuun, mutta tulosten syntyessä ihmiset ovat olleet tyytyväisiä, kertoo Parasta palkisilta! -hankkeen projektipäällikkö, itsekin poromies Jenni Kaaretkoski. 

Paliskuntien välinen yhteistyö on Kaaretkosken mukaan tiivistynyt hankkeen myötä. Teurastamolla työskennellään nyt yhdessä yli paliskuntarajojen. Tämän on mahdollistanut yhtenäistynyt palkkaus teurastuksen ja sivutuotteiden talteenoton parissa.

Tulevaisuudessa myös ammattitaitoisia lihanleikkaajia on paliskuntien käytössä entistä enemmän.
– Saimme innostettua 11 poronhoitajaa lähtemään opiskelemaan lihanleikkuuta Lapin koulutuskeskus Redulle. Tämä on hieno asia! Näin varmistamme poron kokonaisvaltaisen hyödyntämisen laadukkaasti ja paikallisesti.

Hankkeessa tarkasteltiin myös sopivaa mallia paliskuntien yhteiselle elintarvikehuoneistolle, jossa voitaisiin käsitellä teurastamossa teurastettua tarkastettua lihaa. 400 osakkaan elintarvikehuoneiston perustaminen on kuitenkin haasteellista, sillä malleja sille on monia. Siksi tilanne hautuu yhä ja avoimiin kysymyksiin haetaan ratkaisuja.

Kaaretkosken mielestä teurastamojen yhteydessä sijaitseva yhteinen elintarvikehuoneisto, jossa voisi toimia kaikkia palveleva rahtileikkaamo, on kuitenkin tulevaisuutta.
– Kaikkien ei tarvitse investoida omaan leikkaamoon, vaan voisimme perustaa yhteisen. Samalla säästäisimme kaikkien aikaa ja vaivaa. Asian eteenpäin vieminen on nyt paliskuntien omissa käsissä, toteaa Kaaretkoski.

Mari-Anne Penttinen, hankkeen teurastamoryhmä jäsen, testaamassa veren talteenottoa. Toisessa kuvassa on paliskuntien yhteinen tilatankki.
Kuvat: Jenni Kaaretkoski.

Sivuvirroille löytyy ottajia

Parasta palkisilta! -kehittämishanke sai rahoituksensa Leader Pohjoisin Lappi ry:ltä. Hanketta hallinnoi Sodankylän kunta. Parhaimpina tuloksina Kaaretkoski mainitsee hankkeessa koostetun talteenotto-oppaan, jossa on esitelty malleja teurastuksen yhteydessä tapahtuvalle jakeiden talteenotolle.
– Paliskunnan jäsenet ovat olleet luomassa talteenottomalleja eli tietotaito on jo paliskunnissa. Oppaan vieminen käytäntöön vaatii kuitenkin perehdytystyötä.

Hankkeessa teetetyn kyselyn perusteella ainakin poronveri kiinnostaisi elintarvikkeena muun muassa keskuskeittiöitä.
– Sodankylän keskuskeittiössä kokeiltiin poronveren reseptiikkaa. He haluaisivat tehdä porosta ainakin veripalttua. Myös jalostajilla on kiinnostusta verta kohtaan, kertoo Kaaretkoski.

Hankkeessa tarkasteltiin muitakin ihmisille tarkoitettuja tuotteita kuin elintarvikkeita.
– Poron koipinahkat kiinnostavat mongolialaista vaateteollisuutta. Mongolialaiset kävivät tutustumassa toimintaamme Sodankylässä asti.

Mongoliassa on Kaaretkosken mukaan paljon kenkätehtaita, joihin jo toimitetaan Sallan paliskunnista koipinahkoja. Kontaktit mongolialaisiin syntyivät somen kautta. Kaupantekoon ei ole vielä päästy, sillä mongolialaisten firma on vielä käynnistysvaiheessa. Alun perin heillä oli ajatus muokkauttaa koivet Venäjällä, mutta sotatilan vuoksi muokkaamon löytyminen on haasteellista.

Porolla on kova kysyntä myös lemmikkieläinten ravinnoksi. Suomessa lemmikinomistajat ovat kiinnostuneita lemmikkinsä hyvinvoinnista ja ravinnosta.
– Porosta saa lemmikkien ravinnoksi laadukasta raaka-ainetta, joka sopii erinomaisesti esimerkiksi pahoin allergisoituneille lemmikeille, Kaaretkoski mainitsee.
– Lemmikkiruokatehtaat ovat kiinnostuneita ostamaan poroa, joten siksi oli tärkeää saada talteenottomallit sivuvirroille, joista tehdään lemmikkiruokaa. Lemmikkirehusta on luvattu ostaa kaikki, mitä tulee. 

Kaaretkoski korostaa, että poronhoitajilta löytyy kyllä vuosisatojen aikana kertynyttä osaamista poron monipuolisesta hyödyntämisestä. Ennen oli tarve hyödyntää kaikki osat porosta huolellisesti kiertotalouden periaatteita noudattaen. Nykyinen teollinen teurastusmalli muutti vanhoja käytänteitä, kun teurastuksessa siirryttiin tavoittelemaan tehokkuutta. Hanke on Kaaretkosken mielestä kyennyt tarjoamaan apua siihen, kuinka tehdä talteenotto hyväksytysti ja asianmukaisesti tehdasolosuhteissa.
– Talteenottoon liittyy paljon lainsäädäntöä, joka pitäisi muistaa ja osata. Lisäksi teurastuksessa tulee suuri määrä erilaisia jakeita, mutta talteenoton laadun pitäisi silti olla todella korkea.

Hyvällä pohjatyöllä säästytään Kaaretkosken mukaan monilta harmeilta.
– Maine on kaiken a ja o. Lopputuotteen tulee olla laadukasta aina. Oikeaoppinen talteenoton ohjeistus on siksi äärimmäisen tärkeää!

Hankkeen myötä paliskunnille rakennettiin yhteinen tilatankki veren talteen ottamiseksi sekä hankittiin omavalvonnan seuranta ja kirjanpitovälineistö.  Hankintalistalla oli myös pakastekontti, jossa sivuvirtoja varastoidaan hetkellisesti jatkokuljetusta varten asianmukaisella tavalla.
– Osan pienemmistä hankinnoista hoiti hanke, sillä ne liittyivät talteenoton testaamiseen. Pakastekontin paliskunnat ostivat itse.

Poromiehiä kolmesta eri paliskunnasta osallistui hankkeen järjestämään teurastamotyöpajaan. Toisessa kuvassa vierailulla Lapissa ovat mongolialaisen firman edustajat.
Kuvat: Jenni Kaaretkoski.

Kehittämisen suitset omissa käsissä

Vaikka Parasta palkisilta! -hanke oli tuloksekas, on porotaloudessa vielä kehitettävää. Brändiin ja myyntiin liittyvä osaaminen on teema, johon Kaaretkosken mielestä tulisi panostaa tulevaisuudessa.
– Emme ymmärrä riittävän hyvin raaka-aineemme arvoa tai mitä tämän päivän kuluttaja arvostaa, pohtii Kaaretkoski.
– Olisi hienoa, jos oppisimme nostamaan esille kestävyyden näkökulmaa kuluttajille. Sehän on meille itsestäänselvyys, mutta siitä tulisi tehdä myyntivaltti!

Myös myyntiin tarvitaan lisää koulutusta.
– Osaamme leikata ja jalostaa, mutta miten on myynnin laita? Onko some hallussa ja myyntikanavat löydetty? Eipä ole monellakaan, Kaaretkoski toteaa.

Hanke päättyi maaliskuun 2022 loppuun. Kiinnostusta jatkotoimenpiteitä kohtaan on ollut Kaaretkosken mukaan ilmassa. Jatko on kuitenkin poromiesten omissa käsissä.
– Paliskuntien ja etenkin niiden hallitusten täytyy pystyä katsomaan tulevaisuuteen uusin ja avoimin silmin. Näin jatkuvuus kehittämisessä olisi taattu, Kaaretkoski pohtii.

Kaaretkoski liputtaa hankkeilla kehittämisen puolesta:
– Hankkeet ovat hyvä väline kehittämiseen! Ne tuovat ihmisiä keskustelemaan ja ideoimaan yhdessä. Hankkeissa valmistellaan asioita, jotta itse työhön, kuten talteenottoon ja myyntiin, olisi helpompi ryhtyä.

Hänen mukaansa on kuitenkin merkittävää, että hankkeet viedään aina käytäntöön saakka, jotta tuloksia alkaa syntyä.
– Toivoisin myös, että toiminta olisi vielä organisoituneempaa paliskunnissa. Olisi tärkeää, että vastuuhenkilöt olisivat nimettyinä, kun työt ilman hanketta jatkuvat.

Yksi tärkeä tulos hankkeessa on Kaaretkosken mukaan ollu poromiesten motivointi kehittämiseen sekä ymmärryksen kasvattaminen – konkreettisten talteenottomallien ohella.
– Olemme onnistuneet luomaan ymmärryksen siitä, että teurastuksen sivutuotteet ovat rahallisesti arvokkaita ja että poro kannattaa hyödyntää kokonaisvaltaisesti. Samalla on ollut tärkeä muistuttaa, että suitset täytyy pitää omissa käsissä – on poromiehistä itsestään kiinni, mihin suuntaa toimintaa seuraavaksi aletaan kehittää.

Kokonaisvaltainen ja monimuotoinen poron hyödyntäminen korostaa entisestään elinkeinomme vastuullisuutta. Poro on kuluttajalle ympäristöystävällinen valinta.

– Jenni Kaaretkoski, Parasta palkisilta! -hankkeen projektipäällikkö

Kysyttäessä hankkeen tärkeimpiä oivalluksia Kaaretkoski empii hetken ennen kuin vastaa.
– Tämän päivän kuluttajalle porolla on erittäin hyvä brändiarvo. Kokonaisvaltainen ja monimuotoinen poron hyödyntäminen korostaa entisestään elinkeinomme vastuullisuutta. Poro on kuluttajalle ympäristöystävällinen valinta.

Teksti: Johanna Asiala
Kansikuva: Lapin materiaalipankki

Hankkeen hakija: Sodankylän kunta
Hankkeen toteutusaika: 1.8.2020–31.2.2022
Hankkeen rahoittaja: Leader Pohjoisin Lappi ry
Hankkeen kokonaisrahoitus: 100 000 €

Hankkeen kuvaus:Yhteistyöhankkeen tavoitteena on selvittää, etsiä ja kokeilla konkreettisia ratkaisuja, kuinka teurastuksen yhteydessä syntyneitä sivuvirtoja voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisemmin kaupallisessa tuotannossa. Hankkeessa suunnitellaan ja kokeillaan uusia koneita ja laitteita sivuvirtojen käsittelyyn. Etsitään uusia työtapoja teurastusketjuun sekä suunnitellaan teurastamolle uusia sivuvirtojen hyödyntämisen mahdollistavia rakenteita. Hankkeessa hyödynnetään asiantuntijoita ja paliskuntien välistä yhteistyötä. Sivuvirtojen talteenoton lisäksi selvitetään millaisille sivuvirroista valmistetuille tuotteille on kysyntää ja testataan erilaisia tuotantotapoja.

Lisäksi selvitetään sopivaa mallia kolmen paliskunnan yhteiselle tilalle, jossa käsiteltäisiin teurastamossa teurastettua tarkastettua lihaa. Hankkeessa ovat mukana Sattasniemen, Oraniemen ja Syväjärven paliskunnan. Tavoitteena on etsiä yhteistyömalli, jossa resursseja tehokkaasti käyttäen mahdollisestaan poron kokonaisvaltainen hyödyntäminen Sodankylän alueen paliskunnissa.

Hanke tukee kestävän kehityksen tavoitteita. Tällä hetkellä tuotetusta raaka-aineesta huomattava osa menee jätteeksi. Löytämällä ja suunnittelemalla asianmukaisia koneita, laitteita sekä rakenteita ja työmuotoja ja markkinoita, voidaan merkittävä osa jätteeksi menevästä raaka-aineesta ottaa hyötykäyttöön. Tarkastetun lihan paloittelu teurastamon läheisyydessä vähentää kuljetuskustannuksia ja tilojen hallinnointi yhteistilana tuo luontaisesti mukanaan synenergiaetuja. Hankkeessa tehtävät kokeilut ja selvitykset ovat julkisia.

Tutustu hankkeen loppuraporttiin! (pdf avautuu samassa välilehdessä)
Lue myös millä mielin Jenni oli hankkeen alkutaipaleella Hankenumeron takana -jutusta! (linkki avautuu samassa välilehdessä)