On taas vierähtänyt yksi ”lukukausi” maaseutuohjelman toteuttamista Lapissa. Kesälomakausi on pyörähtänyt käyntiin – osa on jo lomilla, osalla aamukammassa ei ole enää montaa piikkiä jäljellä. Kun Suomen toimistot jälleen rauhoittuvat loman viettoon, on hyvä aika kääntää katse menneeseen ja vetää yhteen, mitä kaikkea maaseuturahastovaroin on saatu aikaiseksi tällä ohjelmakaudella Lapissa. Lopussa kurkataan myös kristallipalloon – mitä ihmettä tarkoittaa CAP-viestijä?
Maaseuturahastosta on rahoitettu Lapissa vuosina 2014–2021 yhteensä 442 kehittämishanketta, joihin on myönnetty rahoitusta noin 35 miljoonaa euroa. Vuosien varrella on tehty tai kunnostettu 335 rakennusta tai rakennelmaa sekä rakennettu 28 kyläverkkoa. Yli 2400 ihmistä on parantanut osaamistaan osallistumalla hankkeiden järjestämiin koulutuksiin.
Vuosina 2014–2021 on Lapissa ohjattu yrityshankkeisiin noin 19 miljoonaa euroa, jolla on saatu liikkeelle lähes 60 miljoonan euron investoinnit. Yritykset ovat toteuttaneet 430 erilaista hanketta ja kehittämisen tuloksena on syntynyt 467 uutta työpaikkaa. 42 uutta viljelijää on aloittanut toimintansa Lapissa, maatalousinvestointeja on taas toteutettu 208 kappaletta. Uusia nuoria poroelinkeinon harjoittajiakin on saatu Lappiin peräti 68. Aika merkittäviä lukemia, eikö totta?
Lapissa on selvitetty hankkeiden vaikuttavuutta lukujen lisäksi arjen sujuvuuden, maaseudulla viihtymisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Vaikuttavuusselvityksen toteutti Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI Public Oy, ja selvityksessä keskityttiin yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin.
Selvityksen perusteella maaseuturahaston hanketoiminta on edistänyt lappilaisten koettua hyvinvointia, sillä yhteisöllisyys on parantunut ja ihmiset ovat aktivoituneet kehittämään omaa kotiseutuaan. Positiivista vaikutusta on ollut myös arjen sujuvuuteen, kiitos parantuneiden vapaa-ajan palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien, sekä viihtymiseen maaseudulla. Lappi on entistä vetovoimaisempi, sillä alueella on investoitu viihtyvyyttä tukevaan infrastruktuuriin luontopoluista leikkipaikkoihin sekä laajakaistaverkkoihin, jotka mahdollistavat etätyön, -opiskelun ja -harrastamisen laajojen etäisyyksien maakunnassa.
Muun muassa tällaisia kommentteja jätettiin vaikuttavuusselvityksen avoimeen kyselyyn:
”Syrjäkylien valokuituverkot ovat kylien elinvoimaisuuden edellytys. Mahdollistavat etätyön/etäkoulun ja yritystoiminnan, lisää vakituisia asukkaita ja lomalaisia (sekä lomalaisten määrää että vierailujen kestoa), myös kiinteistöjen arvonnousua havaittu.”
”Kylien kehitys parantaa ympärivuotisten asukkaiden arkea, esim. leikkipuistolle on tarvetta muulloinkin kuin matkailun huippukuukausina”
”Yhdessä tekemisen ilon myötä harrastetaan porukalla eri ikäryhmien kesken erilaista liikuntaa ja samalla henkinen puolikin voi paremmin kun näkee muitakin.”
Suomen kylät lanseerasi loppukeväästä 2022 valtakunnallisen Leader-talkookampanjan, joka nosti esille talkootöiden vaikuttavuutta maaseudulla. Ilman innokkaita talkoolaisia meillä tuskin olisi kaikkia kylätaloja, harrastuspaikkoja, kokoontumistiloja tai yhteisiä tapahtumia, joista saamme tänä päivänä nauttia. Lapissa on tehty talkoita Leader-hankkeissa noin 170 000 tuntia eli noin 3,6 miljoonan euron edestä vuosina 2014–2021. Talkoita on tehty sekä lihas- että konevoimin. Kiitos talkoolaiset – ilman teitä maaseutu olisi varmasti paljon nykyistä tylsempi paikka asua ja elää!
Pieniä paloja erilaisista hankkeista ja tapahtumista kuluneen ”lukuvuoden” varrelta. Jutun lopussa on kerrottu kuvista lisää!
Kristallipallo kertoo viestinnän uusista tuulista
Vuoden vaihteessa meitä odottaa ohjelmakauden vaihdos – siirrymme siirtymäkaudesta vihdoin uuteen EU-rahoituskauteen 2023–2027. Tervetuloa uusi rahoituskausi ja uudet rahoitusvälineet – teitä on ehditty jo odottaa! Tulevan kauden kommervenkeista saat parhaiten tietoa ELY-keskukselta ja omasta Leader-ryhmästäsi lähempänä kauden käynnistymistä.
Uuden rahoituskauden myötä voimaan astuu myös uusi viestintämalli. Jatkossa meillä ei enää ole alueellisia viestintähankkeita, kuten Lapin keinoa, vaan siirrymme alueellisiin CAP-viestijöihin tai suomeksi alueviestijöihin. Jokainen ELY-keskusalue Suomessa saa koko rahoituskaudelle 2023–2027 oman alueviestijänsä, jolloin viestijöitä on yhteensä 15.
Alueviestijän työtehtävä sijoittuu ELY-keskusten alle, mutta he tulevat työskentelemään verkostomaisesti ja monipaikkaisesti. Alueviestijä ei ole yhden organisaation viestijä, vaan yhteinen resurssi koko maaseutuohjelman viestinnälle omalla alueellaan.
Alueviestijän tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja kehittää CAP-viestintää. Alueviestijän tehtävänkuva on viestintähankkeiden viestijöiden tehtävänkuvaa laajempi, sillä alueviestijä ottaa haltuunsa myös viljelijätukien viestinnän. Alueviestinnän tulevat somekanavat ja verkkosivut ovat vielä hieman auki, mutta niidenkin suhteen ollaan varmasti viisaampia syksyllä. Se tiedetään, että verkkosivustot, visuaalinen ilme ja viestintäsuunnitelmat yhdenmukaistuvat eri puolilla Suomea.
Seuraamalla Lapin keinoa saat tietää ensimmäisten joukossa, miten siirtymä viestintähankkeista uuteen alueviestijämalliin tullaan toteuttamaan. Pääasia on kuitenkin se, ettei viestintä maaseuturahastosta ja sen toteuttamisen tuloksista lopu, vaan jatkuu uusin resurssein ympäri koko Suomen!
Reilun parin vuoden mittaisella Leader-viestijän ja lähes 6 vuoden mittaisella maaseuturahaston hanketoimijan kokemuksella voin hyvillä mielin antaa lappilaisille maaseutukehittäjille kiitettävän arvosanan kuluneesta lukuvuodesta ja koko ohjelmakaudesta. Helppoa ei aina ole ollut ja kiirettä on varmasti kaiken uuden valmistelun keskellä pitänyt, mutta kunnialla tästä kaikesta on selviydytty.
Mielestäni olemme onnistuneet ennen kaikkea asiakkaiden palvelemisessa, mikä tietysti on tärkeintä. Olemme onnistuneet houkuttelemaan uusia tuensaajia rahoituksen piiriin ja ainakin allekirjoittaneen korviin on kantanut 99 prosenttisesti positiivista palautetta tuensaajilta juttukeikoilla. Rahoitusta ja neuvontaa on kiitelty aidosti.
Kesäloma tullee varmasti tarpeeseen meille kullekin. Nautitaan siis täysin rinnoin lomasta, me olemme sen ansainneet!
Kuvat:
Kuva 1: Pellossa Eeron polun portaat uusittiin talkoovoimin. Lue lisää: www.lapinkeino.fi/2021/09/20/pellon-luontoreitit-ja-kohteet-loytyvat-pian-verkkoalustalta/. Kuva: Juho Niemelä.
Kuva 2: Kukkolankoskella siirretään kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle. Syyskuussa 2021 Tornion Kivirannan koulun viidesluokkalaiset tutustuivat mm. lippouksen saloihin Kukkolankoskella. Lue lisää: www.lapinkeino.fi/2021/09/27/kulttuuriperintoa-kadesta-pitaen-sukupolvelta-toiselle/. Kuva: Johanna Asiala
Kuva 3: Ranuan Kemihaarassa kunnostetaan kylätaloa. Myös vanhan kyläseuran toiminta on saatu uudelleen elvytettyä. Lue lisää: www.lapinkeino.fi/2021/10/15/kemihaaran-kylaseura-kunnostaa-kylataloa/. Kuva: Johanna Asiala
Kuva 4: Inarin kylälle rakennettiin skeittiparkki. Idea lähti nuorilta itseltään. Lue lisää: www.lapinkeino.fi/2021/10/21/skeittiparkki-inariin/. Kuva: Verena Kortelainen.
Kuva 5: Pitkästä aikaa livetapahtumassa! Marraskuussa 2021 vietettiin Lapin kylätoimintapäiviä Sallatunturissa. Leaderit vastasivat sunnuntain ohjelmasta. Lue lisää: www.lapinkeino.fi/2021/12/09/aikamatkalla-leadereiden-kanssa/. Kuva: Johanna Asiala.
Kuva 6: Kittiläläinen matkailualan yritys Eanan Oy sai tukea investointeihinsa Leaderilta. Lue lisää: https://www.lapinkeino.fi/2022/06/11/eanan-panostaa-laadukkaaseen-asiakaspalveluun/. Kuva: Eanan Oy
Kuva 7: Suomen kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto aloitti maakuntakierroksensa Lapista, kun hän vieraili helmikuussa 2022 Ylimuonion kylässä. Lue lisää: www.lapinkeino.fi/2022/02/15/suomen-kylien-toiminnanjohtaja-vierailulla-lapissa/. Kuva: Johanna Asiala.
Kuva 8: Perinneruokahanke piti maaliskuussa 2022 Sallatunturin yläkoulun kahdeksasluokkalaisille kotitaloustunnin, jolla valmistettiin mm. poronmaksapastaa ja verinäkkäriä. Lue lisää: www.lapinkeino.fi/2022/04/25/perinneruoka-ita-lappi/. Kuva: Johanna Asiala.
Kuva 9: Olli Ahosen yritys Hyvän Tuulen Seilit Oy on hyödyntänyt maaseuturahaston yritysrahoitusta kahteen otteeseen yritystoiminnan kehittämiseen. Lue lisää: www.lapinkeino.fi/2022/05/10/jahti-katariina-ja-krouwi-ilahduttavat-kemiin-matkaajaa/. Kuva: Johanna Asiala:
Kuva 10: Peräpohjolan Poropojat hankki multisport pelialustan, joka mahdollistaa kansainvälisten turnausten järjestämisen Ylitorniolla. Lue lisää: www.lapinkeino.fi/2022/06/07/pelipuitteet-kuntoon/. Kuva: Johanna Asiala.
Kuva 11: Ivalojoen suistossa remontoitiin kaksi lintutornia, joita voivat nyt hyödyntää myös perheen pienimmät. Tornilla riitti vilskettä Tornien taistossa toukokuussa 2022. Lue lisää: www.lapinkeino.fi/2022/06/14/ivalojoki-sai-leaderin-tuella-uudet-lintutornit/. Kuva: Johanna Asiala.
Kuva 12: Rovaniemen Viirin kylällä on tehty maisemanhoitotöitä 15 hehtaarin alueella. Kylälle on myös laadittu maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma yhteistyössä kyläläisten ja maanomistajien kanssa. Lue lisää: www.lapinkeino.fi/2022/06/11/maisemanhoitoa-ymparistosopimuksia-ja-tunnelmia-paimenlomista/. Kuva: Linnea Pikkupeura.
Kuva: 13: Avoimet miljööt ja komeat kuistit -hankkeessa (AMAK) autetaan kyliä mm. vaalimaan arvokasta rakennusperintöään. Kesäkuussa 2022 pärekattotyöpaja keräsi innokkaita talkoolaisia Pelkosenniemen Suvannon kylään. Tsekkaa video työpajasta vaikkapa Lapin keinon Instagramista! Kuva: Johanna Asiala.
teksti: Johanna Asiala