Toimiva vesihuolto kuuluu asioihin, joiden merkityksen huomaa vasta niiden puuttuessa. Vesihuolto on yhteiskunnan elintärkeä perustoiminto, ja sen pitäisi toimia kaikissa tilanteissa. Yhteiskunnan perustoimintojen lisäksi puhdas vesi ja toimiva vesihuolto ovat elintärkeitä paitsi maataloudelle myös muun muassa matkailuelinkeinolle.
Lapin alueella on tehty jo pitkään määrätietoista työtä vedenhankinnan ja viemäröinnin kehittämiseksi. Lapin maakunnan asukkaista yli 90 prosenttia on vesihuoltolaitosten, maaseudulla yleisimmin vesiosuuskuntien vesijohtoverkostojen piirissä. Viemäriverkoston piirissäkin on noin 76 prosenttia asukkaista. Lapin vesihuoltoverkostojen laajuus on siis varsin kattava erityisesti huomioiden alueen koko ja harva asutus.
Kokonaisuutena arvioiden Lapin vesihuollon tila on kohtuullisen hyvällä mallilla, mutta myös huolenaiheita on. Etenkin seuraaviin teemoihin on hyvä kiinnittää huomiota:
- Yhteistyön lisääminen Nykyisen ja uudistuvan vesihuoltolainsäädännön asettamat velvoitteet ja vastuut luovat tarpeen pienten kyläkohtaisten vesihuoltolaitosten toiminnan kehittämiselle. Vesihuoltolaitokset voivat vastata tähän muun muassa lisäämällä yhteistyötä sekä uudelleen organisoitumista miettimällä.
- Vedenjakelun varmistaminen Valtaosa kylien vesihuoltolaitoksista on yhden vedenottamon varassa. Mahdollisiin häiriötilanteisiin, kuten putkirikkoihin tai pitkiin sähkökatkoksiin, varautuminen on ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi kylien vesihuollosta vastaavien osuuskuntien tulisikin panostaa vedenjakelun varmistamiseen rakentamalla joko lisävedenottamo tai yhdysvesijohto naapurikylän vesiverkostoon. Kiinteä varavoimakone (aggregaatti) tai irrallisen varavoimakoneen kytkemismahdollisuus lisää sähkökatkoksiin varautumista.
- Vesihuoltoinfrastruktuurin kunnon ylläpito Vesihuoltoverkoston ikääntymiseen ja vedenottamoiden kuntoon tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Vesihuoltolaitosten olisi hyvä tehdä vesihuoltoinfrastruktuurin kunnosta selvitys, jonka pohjalta tulisi laatia pitkän tähtäimen saneeraussuunnitelma. Suunnitelmallisella saneerauksella voidaan pitää vesihuollon asiakasmaksut kohtuullisina ja ennustettavina sekä turvata asiakkaille asianmukaiset vesihuoltopalvelut ja laitoksen toimintakyky.
Maaseuturahastosta voi hakea tukea vesihuoltohankkeiden suunnitteluun ja investointeihin. Maaseudun vesihuoltohankkeiden rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä Lapin ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Anna-Kaisa Teurajärveen (anna-kaisa.teurajarvi@ely-keskus.fi).
”Hyvänä esimerkkinä vesihuollon yhteistyöstä on Ranuan kunnan, Ranuan Infra Oy:n ja kylien vesiosuuskuntien yhteistyöverkosto. Yhteistyö käynnistyi vuonna 2020, jolloin Ranuan kunnan alueen vesihuollon toimijat laativat vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittämisselvityksen. Selvityksessä tarkasteltiin vesihuoltolaitosten vesihuoltoteknistä ja taloudellista nykytilannetta sekä kartoitettiin tulevia yhteistyömuotoja. Mahdollisiksi yhteistyön kohteiksi tunnistettiin esimerkiksi yhteinen laitostyöntekijä, yhdessä tehty vakuutusten ja kirjanpitopalveluiden kilpailutus sekä keskitetyt huollot. Lisäksi liittymiset viereisten vesilaitosten kanssa yhdysvesijohdolla, yhteinen siirrettävä varavoimakone ja desinfiointilaitteisto, varaosahankinnat sekä yhteinen varaosavarasto tunnistettiin yhteistyön kohteiksi. Selvitystyön valmistuttua yhteistyötä Ranualla on jatkettu säännöllisillä vesihuoltotoimijoiden kokoontumisilla ja käytännön toimenpiteiden suunnittelulla.”
Arto Seppälä, vesitalousyksikön päällikkö, Lapin ELY-keskus
Juttu julkaistaan myös kesäkuussa 2022 ilmestyvässä Lapin keinon lehdessä! Lehti julkaistaan sekä painettuna että sähköisenä versiona. Julkaisusta tiedotetaan Lapin keinon sivuilla sekä somekanavissa.
teksti: Salla Saariniemi
kuva: Lapin keino, Karigasniemen vesihuoltohanke