Viirinkylässä hoidetaan maisemaa suunnitelmallisesti ja yhdessä
Rovaniemellä Kemijoen varrella sijaitsevassa Viirinkylässä on tehty jo pitkään suunnitelmallisesti töitä perinteisen kylämaiseman säilymisen eteen.
Vuonna 2019 Viirin osakaskunta, Viirin kyläyhdistys ja Viirin Viri tekivät Lapin ELY-keskukselle aloitteen maisemanhoitoalueen perustamisesta Yläkemijoen maisema-alueelle. Tämän jälkeen on laadittu maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma yhteistyössä kyläläisten ja maanomistajien kanssa.
– Olemme saaneet ELY-keskuksesta ja etenkin Marjut Kokolta valtavasti ensiarvoisen tärkeää apua, metsäalalta eläkkeelle jäänyt, nykyisin lampurina toimiva viirinkyläläinen Arto Sääskilahti kertoo.
Suunnitelman mukaisia töitä on toteutettu sekä talkootyönä että ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteisen Helmi-ohjelman rahoituksen turvin.
– Helmi-ohjelman kautta olemme saaneet avustusta aitatarvikkeisiin ja raivaukseen. Lisäksi työllistimme kesällä kaksi nuorta maisemanhoitotöihin kahdeksi viikoksi, Arto kertoo.
Viirinkylän maisemassa näkyy monien muiden lappilaisten kylien tapaan vuosikymmenien kuluessa tapahtunut maatalouden muutos. Aikoinaan avara jokivarsimaisema on nyt umpeenkasvanut.
– Hoidettavat alueet ovat vanhoja laidunalueita, jotka ennen pysyivät auki laidunnuksen avulla. Viirinkylässä valtaosa karjanpidosta lopetettiin 1980-luvulla, ja sillä on ollut suuri vaikutus kylän maisemaan, Arto toteaa.
Maisemanhoitotöitä on tehty viime vuosina 15 hehtaarin alueella. Alueella on raivattu esimerkiksi umpeen kasvanutta jokivarsimaisemaa ja rakennettu lammasaitauksia. Osa maanomistajista on tehnyt raivausta itsenäisesti ja osa on tehty seuran talkootyönä.
Kylän asukkaat ovat osallistuneet monipuolisesti maisemanhoitotalkoisiin, ja jokaiselle on löytynyt sopivaa tekemistä. Maisemanhoitotyön vaikutukset ovat Arton mukaan näkyneet nopeasti.
– Maisema muuttui ensimmäisen kesän aikana täysin! Marjut kertoi meille, että kasvin siemen voi säilyttää itävyytensä jopa 30 vuotta. Kun olosuhteet raivauksen seurauksena muuttuvat, kasvillisuus pääsee nousemaan taas esiin. Laidunnuksella ja raivaamisella on saatu palautettua alueelle arvokkaita perinnemaisemia. Jopa kadonneita kasvilajeja on palannut takaisin niityille.
– Lisäksi kyläelämä on piristynyt paljon maisemanhoitotöiden seurauksena.
Keskeisessä roolissa maisemanhoitotöissä ovat alueella kesäisin laiduntavat noin 120 lammasta.
– Kun pajukko kerran raivataan ja lampaat laiduntavat alueella kesäisin, ei pajukko enää nouse.
Aktiivinen kylä on osallistunut myös kylämaiseman kehittämishankkeisiin. Kylä valittiin yhdeksi Leader Pohjoisin Lappi ry:n Avoimet miljööt ja aidot elämykset (Amat) -hankkeen pilottikyläksi. Lisäksi yhteistyötä on tehty alan oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi REDU:n kanssa järjestettiin kylän naisten toiveesta raivaussahakurssi.
– Kurssi täyttyi heti ilmoituksen julkaisemisen jälkeen ja oli erittäin pidetty, Arto muistelee.
Viirinkylän innostus maisemanhoitoon on huomioitu myös valtakunnallisesti. Kylä valittiin voittajaksi valtakunnallisessa Vuoden maisemateko -kilpailussa vuonna 2021.
Lapin ELY-keskus on tehnyt ympäristöministeriölle esityksen Yläkemijoen kylämaisemat -alueelle perustettavasta maisemanhoitoalueesta. Ympäristöministeriö tukee vuosittain kyläläisten tärkeäksi kokemia maisemanhoitotöitä. Vastaavia luonnonsuojelulain mukaisia maisemanhoitoalueita on Suomessa vasta viisi.
Onko kylälläsi kiinnostusta maisemanhoitoon? Ota yhteyttä Lapin ELY-keskuksen asiantuntijoihin.
Tutustu: Yläkemijoen kylämaisemat: maisemanhoito- ja käyttösuunnitelma https://www.doria.fi/handle/10024/183028
Ympäristösopimuksesta tukea maisemanhoitoon
Maisemat ovat paitsi ilo silmälle, myös koti useille lintu-, kasvi- ja eläinlajeille. Hyvin hoidettu maisema tuottaa viihtyisyyttä kaikille alueen asukkaille. Maiseman monimuotoisuutta ylläpitävistä toimista on mahdollisuus saada korvausta, kun sitoutuu ympäristösopimukseen. Sopimus tehdään ELY-keskuksen kanssa viideksi vuodeksi kerrallaan.
Ympäristökorvausta maksetaan EU:n maaseuturahastosta vuosittain sopimusalueella toteutettavista, hyväksytyn suunnitelman mukaisista kunnostus- ja hoitotoimenpiteistä.
Arto Sääskilahden lampaat laiduntamassa maisemantekoalueella Kemijokivarressa. Kuva: Arto Sääskilahti.
Arto Sääskilahti on yksi lappilaisista ympäristösopimuksen hakijoista.
– Olen tehnyt Lapin ELY-keskuksen kanssa sopimuksen maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoidosta.
Korvausta on mahdollista hakea esimerkiksi perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitoon. Perinnebiotoopit ovat tyypillisesti perinteisen karjatalouden niitto- ja laidunkäytäntöjen muovaamia luontotyyppejä, joille on kehittynyt niille ominainen, monimuotoinen lajisto. Useimmat perinnebiotoopit tarvitsevat säilyäkseen säännöllistä hoitoa, mikä erottaa ne useimmista muista luontotyypeistä. Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten hoitotoimia voivat olla esimerkiksi laidunnus, niitto, puiden ja pensaiden raivaus, vieraslajikasvien poisto, lehtipuiden lehdestys sekä muut vastaavat toimenpiteet.
Lisätietoja ympäristösopimuksista saa Lapin ELY-keskuksesta ja kunnan maaseutuviranomaiselta.
Lue lisää eri ympäristösopimuksista: www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/ymparistosopimukset/
Ensimmäinen kesä Lapin paimenlomille
Amat-hankkeessa käynnistettiin kylämatkailun vauhdittamiseksi Lapin paimenlomien konsepti. Paimenlomat tarjoavat matkailijoille unohtumattomia
Arto Sääskilahden tilalla pääsee kesällä paimenlomalle. Kuva: Linnea Pikkupeura.
elämyksiä lampaiden ja lypsykarjan paimennustöissä. Majoitus tapahtuu maaseudun rauhassa, aidossa kylämiljöössä, jossa majoituspaikat vaihtelevat lomamökeistä savottapirttiin ja kotimajoitukseen. Kohteissa on tarjolla matkailijoille myös polkupyörät, onget ja vene vapaa-aikaa varten.
Yksi kesällä 2021 mukana olleista kohteista oli Rovaniemen Viirinkylässä Arto Sääskilahden tila.
– Meillä oli kesällä kaksi eri asiakasryhmää, molemmat viikon kerrallaan. He saivat huolehtia yhteensä 120 lampaasta sekä olla mukana tekemässä lehtikerppuja lampaiden ruoaksi.
Palaute vierailta oli varsin rohkaisevaa: viikko Viirinkylässä oli ollut paras loma, mitä heillä oli koskaan ollut. Arto odottaakin, että vierailijoita riittää myös tulevina kesinä.
Nämä kaikki kolme lyhyttä juttua julkaistaan myös kesäkuussa 2022 ilmestyvässä Lapin keinon lehdessä! Lehti julkaistaan sekä painettuna että sähköisenä versiona.
kaksi ensimmäistä tekstiä: Salla Saariniemi
Lapin paimenlomien juttu: Johanna Asiala
artikkelikuva: Linnea Pikkupeura