Yritysten kehittymistä tuetaan Suomessa monin eri keinoin, ja yritystukikenttä on hyvin monipuolinen. Tukiviidakossa sukkuloiminen voi tuntua haastavalta yrittäjälle, joka oman yrityksen päivittäisten töiden lisäksi selvittelee mahdollisuutta tukeen. Leader-ryhmistä yrittäjät saavat apua matalalla kynnyksellä.
Leaderilta yrittäjä voi saada tukea investointeihin, investoinnin toteutettavuustutkimuksiin, kokeiluihin ja erilaisiin yhteistyöhankkeisiin. Jos yrityksen idea ei sovi siihen pirtaan, ammattitaitoamme on ohjata yrittäjä toiselle rahoittajataholle.
Usein yrittäjä ottaa Leader-ryhmään yhteyttä siinä vaiheessa, kun hänelle tulee tarve investoida jokin uusi kone tai laite, tehdä remonttia tai kokeilla jotakin uutta, joka mahdollistaa toiminnan aloittamisen tai kehittämisen. Rahoittajataho odottaa idealta ja tukihakemukselta laajempaa kehittämisnäkökulmaa. Jos idea periaatteeltaan on sellainen, että tukea voisi olla mahdollista saada, Leader-ryhmien henkilöstö alkaa käydä ideaa läpi ja auttaa yrittäjää koostamaan ideasta kehittämishankkeen.
Milloin kehittämisidea on sopiva Leader-hankkeeksi?
Hankkeen tulee olla toimialaltaan ja tavoitteeltaan sellainen, että se on yrityksen toimipaikan Leader-ryhmän strategian mukainen. Lapissa on viisi Leader-ryhmää, joilla on omat painopisteensä yritysrahoituksessa. Alueiden välillä on pieniä eroja, mutta yleisesti mm. matkailu ja elämykset, luovat alat sekä luonnontuoteala ovat sellaisia, joita rahoitamme. Haettavan hankkeen tulee vaikuttaa kasvattavasti työllisyyteen, yrityksen liikevaihtoon ja tulokseen sekä alueen palvelutarjontaan. Leader-ryhmät rahoittavat etenkin alkavia mikroyrityksiä, mutta myös kehittyviä yrityksiä.
Vaihe 1: Liiketoimintasuunnitelma ja laskelmat kuntoon
Idean polku hankkeeksi alkaa liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelmien päivittämisellä ja hankehakemuksen laatimisella. Nämä voivat tuntua haastavilta laatia, mutta yleensä vaikein osuus on paperitöiden aloittaminen. Yrittäjän tulee vain luottaa siihen, että hän tietää parhaiten oman liiketoimintansa idean, tulevaisuuden suunnitelmat, asiakkaat, riskit sekä kilpailijat.
Samoin kannattavuuslaskelman laatiminen voi tuntua möröltä, mutta yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että menot ja tulot arvioidaan ennen ja jälkeen kehittämistoimen. Laskelmiin on tarjolla hyviä pohjia, joissa kaavat hoitavat laskemisen. Leader-ryhmistä saa tukea laskelmien laadintaan, ja suunnitteluun voi hankkia myös ulkopuolista konsulttiapua. Suunnitelman ja laskelmien merkitys on suuri, sillä niiden perusteella rahoittajat arvioivat, onko suunnitelma toteutuskelpoinen ja onko yrityksellä kannattavan liiketoiminnan edellytykset.
Yrittäjän kannattaa jo heti alkuvaiheessa miettiä hankkeeseen liittyviä kehityskohteita seuraavan parin vuoden aikana. On kätevämpää hakea kaikki tarvittavat investoinnit samalla hakemuksella. Kun tarpeet on listattu, niistä laaditaan kustannuserittely hintatietoineen ja hintatason selvityksin. Hanketta ei voi myöntää rahoitettavaksi ilman, että tiedetään, mitä hankitaan ja mitä hankinnat maksavat. Onneksi on kuitenkin mahdollista hakea hankkeelle muutosta, jos suunnitelmat syystä tai toisesta muuttuvat.
Vaihe 2: Huolellisesti laadittu hakemus matkaan liitteineen
Hakemus laaditaan sähköiseen Hyrrä-järjestelmään. Leader-ryhmästä saa apua siihen, mitä liitteitä yrittäjän tulee koostaa hakemuksen liitteeksi. Jos hanke vaatii viranomaislupia, esimerkiksi ympäristö- tai rakennuslupaa tai ulkopuolista rahoitusta, niistä on hyvä lähteä liikkeelle. Dokumenttien saannissa voi kestää yllättävän pitkään ja ne tarvitaan, jotta Leader-ryhmän hallitus voi tehdä päätösesityksen ELY-keskukselle. Jos käy niin, että yrittäjän idea ei saakaan tarvittavia lupia tai tarvittavaa väliaikaisrahoitusta, sillä ei ole edellytyksiä saada myöskään tukea.
Kun Hyrrään on täytetty kaikki tarvittavat tiedot, hanke voidaan tuoda Leader-ryhmän hallitukselle puoltokäsittelyyn. Tähän vaiheeseen päässeistä hankkeista vain pieni osa ei tule puolletuiksi, mutta siihenkin on hyvä varautua. Hallituksen käsittelyn jälkeen hankkeet ohjataan ELY-keskukselle viranomaistarkastukseen, jossa tehdään laillisuustarkastus.
Yrittäjä voi aloittaa hankkeensa omalla riskillä eli tietämättä, saako hanke tukea. Tällöin yrittäjän on kuitenkin varmistettava, että hanke on otettu vireille ja siitä on tullut tieto yrittäjän sähköpostiin ennen toimenpiteiden aloittamista.
Jos käy niin ikävästi, että tukea ei saa, ei pidä lannistua. Kaikki kehittäminen on askel kohti kannattavaa yritystoimintaa!
Vaihe 3: Hanketta toteuttamaan ja tuloksista nauttimaan – ja ehkäpä uusi hanke vireille
Kun hankkeen toteutus alkaa, Leader-ryhmät ohjaavat yrittäjää huomioimaan kirjanpidossaan kulujen kirjaamisen erillisille hankkeen kustannuspaikoille. Sitten onkin yrittäjän aika toteuttaa suunnitelmat ja hakea maksatus toteutuneisiin kustannuksiin kuitteja vastaan. Hankkeen edetessä neuvontaa saa mahdollisten muutoksien ja maksatuksen hakemisiin.
Prosessi voi tuntua yrittäjyyden ohella kuljetettavana suurelta ponnistelulta, mutta kun tukipäätös on tullut, yrityksen toimet toteutettu ja rahakin kilahtanut tilille, on aika huokaista helpotuksesta. Vain harva prosessiin lähtenyt on katunut päätöstään – lähes kaikki ovat olleet varsin tyytyväisiä prosessin kulkuun.
Moni innostuu onnistuneesta hankkeesta niin, että hakee sen jälkeen toista ja jopa kolmattakin hanketta. Silmät voivat avautua myös muulle yritystukitarjonnalle. Ehkäpä seuraavalla kerralla yritysten kehittämispalveluilta ammattimaista sparrausta yrityksen kasvuun tai Business Finlandilta tukea innovaation kehittämiseen ja kansainvälistymiseen?
Rohkeasti vain hakemaan Leaderilta yritystukia, me kyllä autamme!
Henna Kontsas on Leader Pohjoisin Lappi ry:n toiminnanjohtaja, jolla on vankka kokemus yritysneuvonnasta ja pohjoisten elinkeinojen kehittämisestä.