Suomessa on 55 Leader-ryhmää, jotka myöntävät maaseuturahaston rahoitusta. Viisi näistä ryhmistä toimii Lapin alueella. Rahoituksen hakijana voi olla esimerkiksi kyläyhdistys, harrastusseura, kunta tai maaseudun yritys. Hakijat saavat paikalliselta Leader-ryhmältään maksutonta neuvontaa hankkeiden hakemisessa ja toteuttamisessa, joten hakijat eivät jää yksin byrokratiaviidakon keskelle. Leader on siellä missä ihmisetkin – ruohonjuuritasolla tekemässä konkreettisia tekoja maaseudun tulevaisuuden puolesta.
Leader-toiminta on ollut Suomessa jo 25 vuoden ajan. Toiminnasta on karttunut hyviä kokemuksia sekä kiitoksia kentältä. Leader-tuilla on muun muassa kunnostettu kylätaloja, hankittu harrastusvälineitä lapsille ja nuorille, tuettu ikäihmisten palveluita, autettu yrityksiä investoimaan ja luomaan siten uusia työpaikkoja sekä luotu infraa esimerkiksi matkailua varten. Leader-toiminta on herättänyt maaseudun ihmisiä näkemään kotiseutunsa mahdollisuudet ja tarttumaan niihin. Leader on useille maaseudun yhdistyksille ja yrityksille ainoa tukija. Myös ELY-keskukset myöntävät maaseuturahaston tukia, mutta heidän tukensa kohdentavat yleensä isommille toimijoille, kuten tutkimus- ja koulutusorganisaatioille. Ilman Leaderiä jäisivät pienemmät toimijat vaille tukijaa.
Leader on Suomen maaseudun kehittämisen kruununjalokivi. Suomalaiset Leader-ammattilaiset ovat mukana EU-komission, OECD:n, Maailmanpankin ja YK:n hankkeissa levittämässä Leader-metodia uusille politiikkalohkoille ja maantieteellisille alueille. Kansainvälisissä vertailuissa työmme laatu ja vaikuttavuus ovat EU:n kärkipäätä.
Vaikka olemme Suomessa tottuneet pitämään itseämme Leader-toiminnan ja maaseudun kehittämisen mallimaana, näin ei ehkä todellisuudessa olekaan. Pitelemme käsissämme maaseudun kehittämisen kruununjalokiveä, joka on vaarassa muuttua tuhkaksi. EU-rahoituksella mitattuna Suomi on EU:n häntäpäässä Leader-toiminnan suhteen. Tuoreen vertailun perusteella takanamme ovat vain EU:n kaupunkimaisimmat maat Luxembourg, Hollanti ja Belgia, pieni Malta sekä Slovakia. Kaikki muut jäsenmaat ovat myöntäneet suuremman rahoitusosuuden Leader-toiminnalle. Esimerkiksi laajojen maaseutualueiden Espanjassa Leader-rahoitusosuus on reilu 10 % maan maaseuturahoitusosuudesta – meillä Suomessa rahoitusosuus yltää vain EU-säädösten edellyttämälle minimitasolle eli viiteen prosenttiin. Ostovoimakorjattuna tilanteemme on vielä kurjempi, sillä Irlannin ja Luxembourgin kanssa olemme EU:n kallein maa: EU:n keskimääräinen euro on meillä vain 79 senttiä. Yhdellä tukieurolla saa meillä siis vähemmän kuin muissa EU-maissa.
EU-rahoitusosuuden lisäksi Leader-rahoitus muodostuu Suomessa valtion ja kuntien rahoitusosuudesta, joiden korotusmahdollisuutta tulisi myös tarkastella pitkällä aikavälillä kuntien roolien ja vastuiden muuttuessa. Esimerkiksi Ruotsissa kunnat maksavat Leaderin kokonaisrahoituksesta kolmanneksen, Suomessa viidenneksen.
ELY-keskusten jakama maaseudun yritys- ja yleishyödyllisten hankkeiden potti kasvaa yli 11 prosenttia, mutta Leaderin rahoitusosuus halutaan pitää entisellään. Todellisuudessa inflaation vuoksi se päättyy alhaisemmalle tasolle tulevalla EU-ohjelmakaudella. Miksi kiitetylle Leader-toiminnalle ei uskalleta antaa sen ansaitsemaa arvostusta konkreettisesti eurojen muodossa? Kuka on voittaja yhtälössä, jossa Leader-toiminnan rahoitusosuus pidetään ennallaan, kun muu maaseudun kehittämispotti kasvaa? Häviäjät ovat ainakin tiedossa: maaseudun ihmiset.
Haluammeko merkittävästi heikentää Leaderin toimintaedellytyksiä Suomessa vai haluammeko tehdä rohkeasti päätöksen, että maaseudun ruohonjuuritason kehittäminen ansaitsee enemmän tukea? Kyse on arvovalinnasta. Lapin viisi Leader-ryhmää vetoavat, että Leaderin rahoitusosuutta nostettaisiin 10 %:iin EU:n maaseutukehitysvaroista tulevalle ohjelmakaudelle 2023–2027, jotta voimme ottaa vastaan uudet haasteet ja tehtävät sekä jatkaa työtämme maaseudun ja sen ihmisten hyvinvoinnin eteen.
Anne Anttila, toiminnanjohtaja, Leader Outokaira tuottamhan ry
Pirjo Jaakkonen, toiminnanjohtaja, Koillismaan Leader ry
Henna Kontsas, toiminnanjohtaja, Leader Pohjoisin Lappi ry
Juha Kutuniva, toiminnanjohtaja, Peräpohjolan Leader ry
Ella-Noora Polvi, toiminnanjohtaja, Leader Tunturi-Lappi ry
Johanna Asiala, viestintäkoordinaattori, Leader Outokaira tuottamhan ry
Teksti on julkaistu alun perin lyhyempänä valtakunnallisena vetoomuksena tammikuussa 2021. Tämän jälkeen vetoomusta ovat edistäneet Leader-ryhmät omilla toimialueillaan. Lapin vetoomus julkaistiin Lapin kansan Lappi puhuu -palstalla 13.9.2021.
