Otsikon mukaiseen väitteeseen törmäsin vuosikymmeniä sitten Kittilässä pidetyssä kyläseminaarissa, jossa jo edesmennyt maaseutuneuvos Eero Uusitalo oli puhumassa. Suomi oli menossa Euroopan Unionin jäseneksi ja sen mukana oli kuulemma tulossa päätösvaltaa asioista ihan paikallistasolle – ruohonjuuritasolle, kuten me nykyisin sitä nimitämme. Olin nuorena naisena esittänyt hyvinkin voimakkaan kannanoton, ettei näin kyllä sääntö-Suomessa tule koskaan tapahtumaan. No, myöhemmin Uusitalo minulle muisteli keskusteluamme, jossa olin hänen ajatuksensa tyrmännyt ihan totaalisesti. Tunnustin, että hän oli oikeassa ja minä väärässä. Onhan sitä ehkä joskus myöhemminkin tullut oltua väärässä jossain asiassa, mutta en vain muista missä. Oisko se sitä varhaisdementiaa?
Tuosta asiasta on kuitenkin tullut täyttä totta. Suomessa on paikallista maaseudun ja kylien kehittämistä toteutettu Leader-periaatteiden mukaisesti jo 25 vuoden ajan. Tarkkaan ottaen 2.9.1996 Suomessa käynnistyi LEADER II -toiminta, jota meillä Lapissa alkoi toteuttamaan kaksi onnekasta ryhmää – Pohjois-Lappi ja meidän alueemme täällä Tornionjokilaaksossa Pellon ja Ylitornion kuntien alueella. Myöhemmin on alueemme laajentunut niin, että Leader-ryhmämme toimii nyt Tornion, Ylitornion ja Pellon alueella. Laajentuminenkin on tapahtunut jo yli 20 vuotta sitten. Voi sanoa, että Leader on levittäytynyt koko Suomeen ja Euroopassakin vastaavia ryhmiä on tuhansia – voimme siis verkostoitua aika laajalle kansainväliselle kentälle.
Niin – mitä se Leader-toiminta sitten onkaan ja miten se paikallisia asukkaita hyödyttää? Kuvaan asiaa aina siten, että EU antaa raamit, joita tuodaan aina alemmas ja alemmas. Näiden raamien mukaan paikalliset ihmiset miettivät, miten omaa kotiseutua pitäisi kehittää. Siitä syntyy kehittämisohjelma, jota hienommasti kutsutaan myös kehittämisstrategiaksi. Tälle strategialle haetaan yhdellä kertaa rahoitus seitsemälle vuodelle. Rahoittajina ovat alueen kunnat, Suomen valtio ja EU.
Kun strategia on hyväksytty ja rahoitus saatu, alkaakin varsinainen työ! Meillä strategiaa hallinnoi Outokaira tuottamhan ry, jonka hallitus ja henkilöstö vievät asioita eteenpäin. Paikalliset järjestöt, kunnat, oppilaitokset ja yritykset hakevat omille ideoilleen hankerahoitusta ja myös toteuttavat ne suunnitelmansa mukaisesti, sitten kun hankkeille on hyväksytty rahoitus. Hankkeiden tulee olla tämän kehittämisohjelman mukaisia, ja tietenkin niiden tulee olla myös lakien ja asetusten mukaisia. Eli ihan puhdasta rahaa ei ruskeassa kirjekuoressa anneta halukkaille. Hauskaa ja helppoahan se olis rahaa jakaa käteisenä, mutta ihan niin yksinkertaista ei julkisen rahan jakaminen ole. Olenkin aina sanonut, että rahan eteen pitää tehdä työtä, sillä ilmaista rahaa ei ole.
Leader-hankkeet ovat tuoneet alueellemme monenlaista hyvää. Istuskelin kesälomalla bussin takaosassa matkalla Kuninkuusraveihin. Oli kiva kuunnella kanssamatkustajien jutustelua – milloin oli mahtava leirintäalue, isot puukasat, kattokaapa tuota ihanaa kahvilaa taikka tuonne on porukat tehneet aivan valtavan hienot hihtoreitit, tuonne on tullu uus katto ja maalämpö. Minua hymyilytti, mutta en sanonut mittään – ne kaikki kehutut asiat oli meän Leader-rahoituksella tehtyjä. Mahtavan aktiivista ja osallistuvaa väkeä on kyllä meän alueella. On net niin paljon saahneet aikaseksi.
Entäpä nyt, kun 25-vuotistaival on nurkan takana? Nyt ollaan taas siinä tilanteessa, että uusia raha-anomuksia laitetaan eteenpäin eli valmistellaan ja suunnitellaan uutta kehittämisohjelmaa. Teemme sitä taas aktiivisten asukkaiden kanssa niin, että koko Tornionjokivarsi on mukana. Niin Ruottin kuin Suomen puolen väen kanssa yhteistyössä. Korona tietenki vaikuttaa vielä siihen, saammeko kokoontua yhteen miettimään asioita vai pittääkö tuijottaa ruudun kautta toisia. Sen näemme lähiviikkoina. Se on kuitenkin varmaa, että paikallinen kehittäminen alueen asukkaiden toimesta on tullut jäädäkseen – sitä ei mikään enää pysäytä. Tälläkin hetkellä monissa pirteissä, kylissä ja yrityksissä mietitään uusia asioita, ja Leader-rahoitus on niissä mukana. Paikalliset ihmiset Leader-hallituksissa ovat helposti lähestyttäviä – saapi nykästä hihasta vaikka kaupan kassalla ja pohdiskella ajatuksen sopivuutta Leader-hankkeeksi. Se on paikallisuutta parhaimmillaan.
Anne Anttila on Leader Outokaira tuottamhan ry:n toiminnanjohtaja, joka katselee maaseutua ja kansainvälistä toimintaa aitiopaikalta Tornionjoen törmältä – jo 25 vuoden ajan. Leader-dinosaurukseksikin on sanottu.