Pyhä-Luosto tekee yhteistyötä kestävässä kehityksessä

Jo aiemmin uutisoitiin siitä, kuinka Posio sai ensimmäisenä lappilaisena matkailualueena Visit Finlandin kestävän matkailun merkin. Myös Pyhä-Luoston alueella tehdään kovasti töitä kestävyyden eteen. 

 

Pelkosenniemen kunnan elinkeinokoordinaattori Mika Tenhunen sekä Sodankylän kunnan matkailukoordinaattori Marjo Harjula kertovat mielellään kuntiensa tekemästä yhteistyöstä. Pyhä-Luoston kansallispuisto sijaitsee kolmen kunnan alueella. Lisäksi molemmissa naapurituntureissa on omat hiihtokeskuksensa ja hiihtoreittejä tunturien välimaastossa on yli 150 kilometrin edestä.

Alue oli yksi Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelman pilottialueista. Kestävän matkailun sertifikaattia tavoitellaan nyt yrityskohtaisesti Pyhä-Luosto kestävällä polulla -hankkeessa. Hanketta hallinnoi Sodankylän kunta ja rahoituksesta vastaa Lapin ELY-keskus.
– Mukana merkin tavoittelussa on 18 yritystä sekä Visit Pyhä-Luosto ry. Alkukartoitukset ja sparraukset on tehty, samaten kasvatettu osallistuvien yritysten ympäristötietoisuutta, selittää Mika Tenhunen.

Koska alue on laaja ja yrityksiä huomattavasti enemmän kuin Posiolla, on Pyhä-Luostolla alueellisen STF-tunnuksen saaminen on huomattavasti haastavampaa. Tunnusta tavoitellaan kuitenkin pitkällä aikavälillä.
– Isoille alueille tällaisen tunnustuksen saaminen on hankalaa, kun vähintään 51 % yrityksistä pitäisi täyttää ehdot, harmittelee Mika.
– Täällä on kuitenkin tehty vuosikymmeniä kestävyystyötä ja hyvin onkin tehty.

Mika on oikeassa: Pyhätunturi on Pohjoismaiden ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus, mikä on osoitus siitä, että töitä kestävyyden eteen todella tehdään. Myös lähellä sijaitseva kansallispuisto velvoittaa molempia hiihtokeskuksia, Pyhää sekä Luostoa, ympäristöystävälliseen ja vastuulliseen toimintaan.

Mukana maaseuturahaston hankkeessa ovat kaikenlaiset alueen yritykset majoitusyrityksistä ravintoloihin ja ohjelmapalveluihin. Sekä Mikalla että Marjolla on sama näkemys: yritykset toimivat jo nyt varsin hyvin kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.
– Alueemme pienet yritykset ovat ottaneet tämän sertifioinnin ilolla vastaan. Tässä on heille selvä sapluuna, miten lähteä toimintaa kehittämään ja miten yksinkertaista merkin saaminen lopulta on, toteaa Marjo.
– Pienistä puroista kasvaa tässäkin lopulta suuri virta. Pieni käytännön esimerkki kestävästä toiminnasta on suihkun pään vaihdot tai suihkuun asennettava pussi, josta näkee, miten paljon vettä menee hukkaan peseytymisen yhteydessä. Yritykset kaipaavat tällaisia vinkkejä, joita on helppo toteuttaa itsekin, eivätkä niinkään isoja, dramaattisia muutoksia, lisää Mika. 

Tärkeää työtä Pyhä-Luosto kestävällä polulla -hankkeessa tehdään myös viestinnän suhteen.
– Monet yritykset ovat saattaneet jo vuosia toimia kestävästi, mutta eivät ole osanneet viestiä siitä eteenpäin. Meillä onkin tulossa viestintään kunnon infopaketti, kertoo Mika.

 

Maastopyöräilystä seuraava suuri hitti

 

Pelkosenniemi ja Sodankylä tekevät muissakin teemoissa yhteistyötä nimenomaan hankkeiden kautta.
– Ollaan me Mikan kanssa monta hanketta yhdessä tehty, naurahtaa Marjo.

Esimerkiksi vuosina 2016–2018 kuntien välillä oli käynnissä Lapin ELY-keskuksen rahoittama hanke, jossa mukana oli Sodankylän ja Pelkosenniemen lisäksi myös Kemijärvi. Hankkeessa tuotettiin digitaalisia käyntikohteita alueen kyliin pohjautuen niiden paikalliseen historiaan ja kyläkulttuuriin. Historiaa yhteisestä kehittämisestä kuntien välillä on siis olemassa.
– Pyhä-Luosto on tietysti iso yhdistävä tekijä. Olemme tehneet useita alueen hankkeita yhdessä.

Yksi iso teema, johon Pyhä-Luostolla on pureuduttu, on maastopyöräily ja sen kehittäminen.
– Maastopyöräily ei ollut meillä mahdollista ennen ensimmäistä yhteistä hanketta – reitit katkesivat aina suohon, kertoo Mika.
– Sitten kuljimme kuntien insinöörien kanssa kumpparit jalassa pitkin soita ja etsimme oikeat kohdat reittipohjille.

Maastopyöräilyn suosio on kasvanut hiljalleen Pyhä-Luostollakin. Alue on saanut hyvää mainetta maastopyöräilykohteena.
– Pyörän vuokrauksen määrä nelinkertaistui viime vuonna, Mika iloitsee.
– Monet muutkin yrittäjät ovat lähteneet pyöräilyn kehittämiseen mukaan. Enää ei tarjota pelkästään vuokrausta, vaan esimerkiksi koulutetaan pyöräilyoppaita.

Mika kertoo, että erityisesti sähköavusteisen pyöräilyn suosio on kasvanut Euroopassa räjähdysmäisesti.
– Seuraavan viiden vuoden aikana suosion odotetaan jopa nelinkertaistuvan! Keski-Euroopassa sähköpyöräilyyn käytetään enemmän rahaa kuin muihin vapaa-ajan harrastuksiin.

Pohjoismaissa ja varsinkin Lapissa kysyntää on erityisesti fatbike-pyörille eli ns. läskipyörille, joilla pärjää märissäkin maastoissa. Sähköavusteisten fatbike-pyörien saaminen on kuitenkin hankalaa, sillä tällä hetkellä kysyntä ylittää valmistuksen.

Seuraavana luontevana kehityssuuntana Pyhä-Luoston alueella Mika Tenhunen näkee alamäkipyöräilyn kehittämisen.
– Molemmissa tuntureissa kehitetään oheispalveluja pyöräilyn ympärille kovaa vauhtia. Tunturimme ovat pyöräily-ystävällisiä, lisää Marjo Harjula.
– Uskon, että pyöräily on tullut jäädäkseen myös koronan jälkeen, toteaa Mika.

Niin se korona. Miten Pyhä-Luoston alue selvisi viime kevään koronashokista?
– Viime keväänä katosi hetkessä kaikki asiakkaat, kyllä se oli melkoinen shokki. Mutta kesä oli hyvä!

Kesätuotteiden kehitystä onkin voitu edistää Business Finlandilta ja ELY-keskukselta saatujen koronatukien avulla. Mutta vaikka kesämatkailu kasvoikin, on se verrattuna talveen hyvin pieni sesonki – kesän kasvulla on voitu pitää ”nokkaa veden pinnan yläpuolella”.
– Vankka kotimainen asiakaskunta, joka käy vuodesta vuoteen, on ollut pelastus Pyhä-Luostolle.

Alueen vahvuutena molemmat näkevät pyöräilyn tuomat mahdollisuudet. Pyöräily on ympärivuotinen harrastus, jonka voi yhdistää kestävästi Lapin eri vuodenaikojen luonnonilmiöiden ihailuun. Pyhä-Luosto, kaksi toisiaan täydentävää tunturikeskusta, haluaa kasvaa hallitusti, pienin askelin eteenpäin.

Lue lisää: http://www.luosto.fi & https://pyha.fi/

 

teksti: Johanna Asiala
artikkelikuva: Juho Kuva