1) Kuka olen?
Rauno Kuha.
Olen Rauno Kuha, tutkija Luonnonvarakeskuksessa. Olen perheenisä, jonka lapset ovat jo aikuisia ja aikuisiän kynnyksellä. Harrastuksiani ovat ensisijaisesti kotiaskareet, lukeminen ja luontoliikunta.
Tutkijan tehtäviini kuuluu ensisijaisesti lappilaisen maatalouden, maaseutuelinkeinojen ja maaseudun sekä sen kylärakenteiden tutkimus.
2) Mitä hankkeeseen kuuluu?
Poronhoitoalue kattaa Suomessa alueen, joka ulottuu Hyrynsalmelta Utsjoelle. Alue kattaa Lapin lähes kokonaisuudessaan, lukuun ottamatta osaa Lounais-Lapin rannikkoaluetta. Poronhoitoalueen eteläinen raja kulkee Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta vinosti Yli-Iin, Kiimingin ja Kainuun kautta Hyrynsalmelle. Koko poronhoitoalueella, eniten sen eteläisellä alueella, harjoitetaan karjataloutta, jonka leimallinen erityispiirre on nurmiviljely.
Poronhoitolaki lähtee siitä, että porot on hoidettava siten, etteivät ne pääse viljelyksille ilman maanomistajan lupaa, eivätkä saa aiheuttaa tarpeettomasti vahinkoa maa- tai metsätaloudelle. Porojen täydellinen estäminen viljelyksille pääsemiseksi lienee mahdotonta. Porojen runsas liikkuminen viljelyksillä, erityisesti kasvukauden aikana, aiheuttaa vääjäämättä vahinkoa.
Kaikista toimenpiteistä huolimatta poroja tulee viljelyksille. Tälle asialle ei voida mitään. Aitoja menee rikki, portteja jää auki, hirvet kaatavat aitoja, porot kaatavat aitoja, metsäkoneet ja traktorit rikkovat niitä. Aitatolppia lahoaa ja aita kaatuu tai puu kaatuu aidan päälle. Ei siis ole olemassa sellaista mahdollisuutta, etteikö poroja tulisi viljelyksille jossakin. Näin ollaan tilanteessa, että porojen viljelyksille aiheuttamaa vahinkoarviointia joudutaan tulevaisuudessakin tekemään.
Porojen aiheuttamia vahinkoja on lainsäädännössä määrätty ratkomaan kuntakohtainen arvioimislautakunta. Arviointityön ammatillisen epätasaisuuden tuloksena arvioimislautakuntien toiminta ei ole saanut osakseen sellaista luottamusta kuin sen tulisi nauttia.
Vuosien 2019–20 aikana toteutettiin hanke, jossa laadittiin Porojen peltovahinkojen arvioinnin ohjekirja. Ohjekirja sisältää yksityiskohtaisen ohjeistuksen siitä, millä tavalla vahinkoarviointi tulisi toteuttaa poronhoitoalueella. Oppaan mukaisesti tehdystä vahinkoarvioinnista syntyy totuudenmukainen, neutraali lausunto vahingon aiheuttajista, laajuudesta ja arvosta.
Tavoitteena on arviointitapahtuma, joka on yhtenäinen koko poronhoitoalueella sekä oikeudenmukainen kaikille osapuolille. Tähän päästään vain rakentamalla vahinkoarviotoiminnan toteuttamiselle ohjekirja, jossa mallinnetaan koko vahinkoarvion toteutus ensimmäisestä yhteydenotosta arviolautakunnan hyväksyttyyn kirjattuun päätökseen. Suurin painoarvo on itse vahinkotapahtumassa, sen arvioinnissa ja dokumentoinnissa
Vahinkoarviointioppaan laatimiseen oli syynä lukuisat esille tulleet tapaukset, joissa tuolloin voimassa olevan poronhoitolain mukainen arvioimismenettely ei enää saanut osakseen luottamusta. Useat arvioinnit johtivat käräjille ja tulivat osapuolille kalliiksi. Itse arviointitapahtumaa ei koskaan aikaisemmin oltu vastaavalla tavalla purettu toimintaprosessiksi. Hankkeessa vahinkoarviointi avattiin ja purettiin kronologisesti etenäväksi tapahtumasarjaksi.
Hankkeen päättyessä meillä oli siis valmis Porojen peltovahinkoarvioinnin ohjekirja. Tämä opas jaettiin Poromies-lehden välissä kaikille poromiehille ja kirjepostina poronhoitoalueen maatiloille. Tämä ei luonnollisesti riitä asian muuttamiseksi oikeaksi tavaksi toimia vahinkotilanteessa. Tulimme lopputulokseen, että tarvitsemme koulutusta ohjekirjan käyttöönottoon.
Peltovahinkoarvioinnin käyttöönotto poronhoitoalueella -koulutushanke käynnistyi vuoden 2021 alussa. Koronapandemia aiheuttaa luonnollisestikin ongelmaa koulutusten toteutukseen. Vuoden 2021 kevät menee koulutusmateriaalin valmistelussa, sähköisen arviointimateriaalin valmistelussa, koulutuskalenterin valmistelussa ja arviointiprosessiin liittyvän kuvamateriaalin kasvattamisessa. On odotettavissa, että pääsemme varsinaiseen koulutukseen syksyllä 2021. Tällöin kierrämme syksyn ja tulevan talven aikana poronhoitoalueen läpi. Tavoite on, että voisimme pitää koulutukset samanaikaisesti niin poromiehille kuin maanviljelijöillekin.
3) Jos katsot tulevaisuuteen, millaisena näet tilanteen hankkeen lopussa?
Minä uskon, että hankkeen päättyessä poronhoitoalueella on laajasti käytössä vahinkoarviointioppaassa kuvattu arviointiprosessi. Porotalouden ja maatalouden väliset kiistakysymykset ovat vähäisemmät. Porotalouden ja maatalouden yhteistyö kehittyy suotuisasti, ja molemmille elinkeinoille annetaan sille kuuluva arvo.
Hankkeen nimi: Peltovahinkoarvioinnin käyttöönotto poronhoitoalueella
Hankkeen hallinnoija: Luonnonvarakeskus
Hankkeen rahoittaja: Lapin ELY-keskus
Hankkeen kustannusarvio: 42 333 €
Hankkeen kesto: 1.1.2021–31.12.2022
Tutustu edellisessä hankkeessa laadittuun peltovahinkojen arviointioppaaseen! (linkki julkaisuun, avautuu samassa välilehdessä).