Niesi elää uutta kukoistuskauttaan

Kun Rovaniemeltä ajelee kohti Niesin kylää ensin Valtatie 4:ää noin 60 kilometriä ja sitten pitkin kapeaa ja liukasta Niesintietä yli 20 kilometriä tukkirekkoja väistellen pimeänä tammikuisena aamuna, tulee mietittyä, että mikä ihme siinä Niesissä on niin erikoista. Miksi tästä on tehty lehtijuttuja (linkki Lapin kansan juttuun, tilaajasisältöä) ja miksi kyläläiset kulkevat ylpeinä Niesi-pipo päässään? Tästä pitää ottaa selvää.

Homman nimi alkaa valkenemaan, kun kylä avautuu silmieni edessä. Tammikuussa ei toki uljas Niesijärvi pääse oikeuksiinsa, mutta lumivaippa pukee kauniisti tätä erämaakylääkin.

Remontoidulla kylätalolla minut ottaa vastaan Rovaniemen vuoden 2019 kyläyhdistyksen tiedottaja Pekka Suopajärvi poikansa, Niesin kalastus- ja metsästysseuran puheenjohtaja Jukka-Pekka Suopajärven eli Jukan kanssa.
– Tervetuloa Niesiin!

Niesi pyrkii Lapin kauneimmaksi kyläksi, mutta miten?
– Järveä on kunnostettu nyt usean vuoden ajan ELY-keskuksen ympäristösopimuksesta saadulla tuella. Noudatamme Lapin AMK:n metsätalousopiskelijoiden meille aiemmin laatimaa maisemointisuunnitelmaa tarkoin, selittää Pekka.
Maisema onkin täällä se juttu. Niesijärveä on kyläläisten toimesta hoitokalastettu, rantoja ja peltoja on maisemoitu muun muassa raivaamalla pusikoita järvinäköalan edestä. Niesi sijaitsee keskellä niin sanottua postikorttimaisemaa.

Suurin osa pienen, mutta piskuisen kylän taloista sijaitsee Niesijärveen työntyvässä Niesiniemessä. Koska kylä sijaitsee niin syrjässä kaikesta, se säästyi myös Lapin sodan tuhoilta. Täältä löytyykin Rovaniemen vanhinta rakennuskantaa – vanhin talo on peräisin 1750-luvulta. Kylässä on 17 vakituista asukasta, mutta väkiluku voi lähes tuplaantua, jos kaikki sujuu hyvin. Ainakin yksi perhe on kylään varmuudella muuttamassa.
– Kiinteistöjä täällä on yli 70, suurin osa mökkiläisten käytössä. Otamme mielellämme mökkiläiset mukaan talkoisiin – oikeastaan ilman heitä koko touhu ei onnistuisi, selittää Jukka.
– Niin ja myös naapurikylistä kuten Tiaisesta ja Unari-Luusuasta Sodankylän puolelta osallistutaan talkoisiin, Pekka lisää.
– Nuottaukseen tarvittiin periaatteessa vain viisi talkoolaista, mutta saatiin 45!

Niesiläisten pääasiallisena viestintäkanavana toimii kylän oma suljettu Facebook-ryhmä, joka on nimetty osuvasti – ”Niesi maailmankartalle!”. Ryhmässä tiedotetaan kylän tulevista talkoista ja tapahtumista. Tapahtumia riittääkin – on karaoketansseja, haukikisoja, pilkkikisoja ja muita kyläjuhlia. Myös villejä uusia ideoita on takataskussa.

Vaikka kylässä on vain vakituista 17 asukasta, on Niesi maailmankartalle! -ryhmässä lähes 400 jäsentä. Miten ihmeessä?
– Kauimmaiset jäsenet ovat Vancouverista. Voisi kai sanoa, että Niesi on todella päässyt maailmankartalle, naurahtaa Pekka.
– Kylän kuulumiset kiinnostavat monia ei-niesiläisiäkin ja sellaisia ihmisiä, joilla on sukujuuria Niesiin päin. Ryhmä luo yhteishenkeä, Jukka summaa.

Lisäksi niesiläiset ajattelevat, että kaikki näkyvyys on hyvästä. Siksipä he antavat mielellään haastatteluja ja kertovat kylän kuulumisista muille innostaakseen myös muita kehittämään omaa ympäristöään ja kyläänsä.

Niesin maisemaa ja kyläläisiä puuhissaan eri vuodenaikoina. 

Apua saa jos pyytää

Niesiläiset ovat ahkeria maaseuturahaston tukien hyödyntäjiä. Paitsi ELY-keskuksen tukea maisemanhoitoon kylää on kehitetty myös Peräpohjolan Leader ry:n tuella useaan otteeseen. Hanketuella on remontoitu seurantaloa eristämällä se, uusimalla sähköistys, siistimällä piha-aluetta, maalaamalla talo, uusimalla wc, vaihtamalla ovet ja ikkunat… Lista on pitkä. Tulossa on myös uusi varasto seurantalon pihaan. Lisäksi kyläyhdistys on hankkinut veneenlaskuluiskan yhteiseen käyttöön Leader-tuella.
– Aina on saatu hyvin apua ja vinkkejä hankehakemusten täyttämiseen ja hankkeiden toteuttamiseen Leaderilta, kiittelevät Pekka ja Jukka.
– Pitää vain osata pyytää apua ja jaksaa kysellä aina, kun itsellä menee sormi suuhun. Yksin tässä paperihommassa ei pärjää!

Molemmat ovat sitä mieltä, että hankehakemusten byrokratia on ymmärrettävää, mutta se voi olla ensikertalaiselle myös hankala selättää. Siksi Leaderiin kannattaakin olla yhteydessä matalalla kynnyksellä läpi hankeprosessin.
– Sillä töinhän he ovat siellä, että auttavat meitä hanketoimijoita.
– Kiitos Leaderille, ELY:lle ja kaupungille tuesta. Tukien avulla olemme saaneet kylän taas eloon!

Seurantaloa ei ole vielä sen suuremmin markkinoitu ulospäin, sillä remontti ei ole aivan vielä valmis. Remontin valmistuttua talossa voi pitää kaikenlaisia tilaisuuksia häistä kokouksiin.

Niesin kylätalo on remonttien jälkeen entistä ehompi.

Vielä kun valokuidun saisi

Vaikka kylällä pyyhkii hyvin, ihmiset ovat enenevissä määrin kiinnostuneet sen kuulumisista ja rahallista tukea riittää, on parantamisenkin varaa joissain asioissa.
– Netti täällä ei juurikaan toimi ja puhelin ei joillain alueilla kuulu.
Nämä puutteet ovatkin esteenä sille, ettei Niesistä vielä ole tullut etätyöntekijöiden paratiisia.
– Tulijoita olisi, mutta mitenpä teet töitä, kun ei nettiyhteys pelitä.

Kyläläiset ovat tehneet aktiivisesti työtä valokuidun saamiseksi Niesiin. Älykkäät kyläverkot -hankkeen Seppo Alatörmänen onkin tulossa kylälle keväällä kertomaan, miten kylä voi saada monien muiden kylien tavoin maaseuturahaston tukea valokuidun hankkimiseen.
– Kyläläisillä on kyllä kiinnostusta kuituyhteyden hankkimiseen.

Toimivia netti- ja puhelinyhteyksiä odotellessa kylällä hoidetaan loppuun seurantalon remontti ja odotetaan kesää, jotta maisemankunnostusta päästään jatkamaan.
– Yhteishenki on todella hyvä! Ihmiset auttavat aidosti toisiaan ja tekevät töitä kylän viihtyisyyden eteen, toteaa Jukka.
– Tuon vanhan kyläkoulun osti pariskunta Rovaniemeltä. He kertoivat saaneensa todella sydämellisen vastaanoton, kun kyläläiset tarjosivat apuaan. Se lämmitti mieltä, lisää Pekka.

Parasta Niesin kylässä on molempien herrojen mielestä ihmiset, jotka kylän muodostavat, sekä tietysti ympäristö.
– Sellaisia terveisiä haluaisin muille kylille lähettää, että uskokaa itseenne! Jos te ette usko itsenne, kuka teihin sitten uskoo? On vain tartuttava tuumasta toimeen ja aloitettava jostain. Apua kyllä löytyy, kun sitä uskaltaa vain pyytää.

Pekan sanoihin on helppo yhtyä. Voi hyvin olla, että allekirjoittanutkin palaa ensi kesänä Niesiin katsastamaan, miltä järvi ja sitä ympäröivä kunnostettu maisema näyttää kesän valossa.

Niesin kyläyhdistys on teetättänyt t-paitoja, jota Pekka ja Jukka Suopajärvi tässä esittelevät.

Teksti: Johanna Asiala
Kuvat: Johanna Asiala & Pekka Suopajärvi