Pohjanmaan lakeuksilta revontulten maahan hotelliyrittäjäksi

Lapin matkailussa on jo tovin aikaa erikoistuttu mitä erikoisempiin majoituksiin. Monista majoitusratkaisuista käytetään nimitystä iglu, jolla tarkoitetaan usein lasikattoista, monikulmaista pientä luksusmökkiä, josta voi öisin sängystä käsin ihailla revontulten tanssia taivaalla.

Utsjoelle valmistuneista mökeistä Hotelli Utsjoen omistaja Antti Peltoniemi haluaa kuitenkin käyttää eri nimitystä.
– Minulle ne ovat revontulimökkejä, kertoo Antti esitellessään upealle paikalle korkealle jyrkkään rinteeseen rakennettua ensimmäistä revontulimökkiä. Mökistä aukeaa upea maisema Tenojoelle ja Norjan puolelle, takana kohoaa puolestaan tunturi. Maisemaa eivät häiritse puut tai muut rakennukset, eikä rauhaa riko oikeastaan mikään muukaan. Mökin rakentamisessa on hyödynnetty mahdollisimman paljon luonnonläheisiä rakennusmateriaaleja.
– Tämä kelosta valmistettu revontulimökki on prototyyppi, nimeltään Alissande. Näitä tulee vielä useampi lisää rinteeseen, mutta selvästi erilleen toisistaan.

Mökkien ympärillä on loistavat ulkoilumahdollisuudet. Patikoimaan tuntureille voi lähteä käytännössä suoraan mökin ovelta ja pihapiiristä löytyy kotoisa laavu vaikkapa nuotioruokailua varten.
– Utsjoki on yksi Suomen revontulirikkaimmista paikoista, joten varmasti riittää ihailtavaa mökistä pimeän aikaan.

Hotelli Utsjoki sai mökin rakentamiseen mittavan tuen Leader Pohjoisin Lappi ry:ltä. Elämyksellisen majoituksen lisäksi lähimaastoon on tarkoitus kehittää erilaisia luontoaktiviteetteja matkailijoille ympärivuotisesti.
– Tuki oli oleellisessa roolissa mökkien rakentamisessa. Voisi sanoa, että ilman tukea tämä olisi jäänyt tekemättä.

Revontulimökissä kelpaa majoittua ja bongailla selkeällä säällä revontulia.

Mahdollisuudet ympärivuotiseen matkailuun

Revontulimökkien taustalla vaikuttaa perinteinen Hotelli Utsjoki, joka on ollut pystyssä jo noin 60 vuotta. Seinäjokelainen Antti Peltoniemi astui hotellin johtajan saappaisiin pari vuotta sitten. Antti on kulkenut näillä seuduilla vuosikausia kalassa. Hän ihastui Utsjokeen, sen maisemiin ja ihmisiin siinä määrin, että päätti ensin rakentaa kylään oman lomanviettopaikan vuonna 2003. Kun kuntokartoitus todisti hotellin olevan ihan hyvässä kunnossa, päätti Antti ostaa kiinteistön itselleen vuonna 2018.
– Tietysti Lapin matkailun potentiaali puhutteli myös. Utsjoella ei ole vain yhtä vahvaa sesonkia, vaan kalastuksen myötä myös kesällä on paljon matkailijoita. Lisäksi Jäämeri on vain noin tunnin ajomatkan päässä – aktiviteettimahdollisuudet ovat siis valtavat.

Hotelli tekee yhteistyötä muiden paikallisten yritysten kanssa niin paljon kuin suinkin mahdollista.
– Matkailuyrittäjiä täällä on paljon ja majoitusvuorokaudet ovat kasvaneet, tarjonta sitä mukaan.
Tiettyjä palveluita Antti kuitenkin kaipaisi lisää Utsjoelle.
– Esimerkiksi lentokenttäkuljetukset joudutaan nyt järjestämään case-by-case. Siihen olisi mukava saada jokin kestävä ratkaisu. Ja kunnalta kaipaisi lisää tukea liikuntapalveluihin, esimerkiksi lisää valaistuja hiihtolatuja tai patikointipolkuja.

Epätietoisuuden keskellä on Utsjoellakin eletty viime keväästä lähtien.
– Jopa lämpimän lounaan tarjoilu hotellin tiloissa keskeytyi hetkeksi. Onneksi kesällä matkailu elpyi hetkeksi, kun kotimaiset matkailijat löysivät tänne.

Toukokuussa Antti ja kumppanit päättivätkin hetkeksi siirtää painopisteen kansainvälisestä matkailusta sivuun ja keskittyä suomalaisiin sekä naapurista Norjasta tuleviin matkailijoihin. Antti peräänkuuluttaa koronarajoituksissa myös alueellisiin eroihin tautitilanteessa.
– Täältä on 120 km matkaa seuraavaan taajamaan Inariin, lähes sama välimatka siis kuin Tampereelta Helsinkiin. Utsjoki on turvallinen paikka jo lähtökohtaisesti, mutta toki ymmärrän, että tällaisissa asioissa on vaikea löytää viisasten kiveä.
Nyt siis Utsjoellakin seurataan tilannetta ja odotetaan.
– Kansainvälinen turismi on koko Lapille elintärkeä asia, joten jotain ratkaisuja olisi pakko jossain vaiheessa löytyä.

Antin ja hotellipäällikkö Eeva Kaulasen tulevaisuuden toiveissa on vakiinnuttaa uudistuneen hotellin toiminta ja jatkaa laajennustoimia sopivassa välissä.
– Rakennuslupia uusille revontulimökeille on jo olemassa, joten niitä ainakin on tulossa.

Pyrkimyksenä on lisätä nimenomaan ympärivuotista matkailua esimerkiksi kehittämällä uusia aktiviteetteja kaamosaikaan, ”siniseen hiljaisuuteen”.
– Lisäksi porotalous ja saamelaiskulttuuri luovat alueelle ainutlaatuisuutta. Norjan päiväretket ovat myös yksi mahdollisuus ohjelmapalveluissa, kunhan rajat aukeavat ja on turvallista matkustaa.

Tutustu hotelliin ja varaa majoitus: https://www.hotelutsjoki.fi/

Teksti ja kuvat:
Johanna Asiala

Antti Peltoniemen ja Eeva Kaulasen toiveissa on vakiinnuttaa uudelleen avatun hotellin toiminta.