Uuden kyläyhdistyksen ihme Sallasta

– Viimeisen yhdistyksen toiminta loppui 2–3 vuotta sitten, kun ei ollut innokkaita vetäjiä, kuten vielä 90-luvulla, kertoo tuoreen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Huhtala. Sirpa on syntynyt Savukoskella ja asustellut aiemmin naapurikylässä Salmivaarassa. Ahvenselässä Huhtaloilla on mansikkatila, poroja sekä rakennusalan yritys.

Nyt 2020-luvulla kyläyhdistyksen taustalla on uusi, innokas porukka, joka haluaa ylläpitää kylän yhteisöllisyyttä järjestämällä yhteistä tekemistä ja talkoita kylän viihtyisyyden parantamiseksi.
– Pari infoiltamaa on ehditty kyläläisille pitää, lisäksi avattiin somekanavat, kertoo yhdistyksen sihteeri Tanja Kunnari, joka itse on kotoisin Iistä. Hän tuli alun perin Ahvenselkään ”kesätöihin” ja on jäänyt sille tielle.

Tällä hetkellä kyläyhdistyksen hallitus koostuu 8 henkilöstä ja kahdesta varahenkilöstä, mutta Sirpalla ja Tanjalla on vahva luotto siihen, että muutkin lähtevät mukaan, kun toiminta saadaan toden teolla käyntiin.
– Meillä on myös reippaita miehiä toteuttamaan meidän naisten hullut ideat! 

Kyläyhdistyksen perustamiseen saatiin apuja Leaderilta.
– Leader Pohjoisimman Lapin Annika Kostamo meitä on kärsivällisesti opastanut. Annikan kanssa on soiteltu alusta lähtien, Hyrrästäkin on hankkeita silmällä pitäen jo ehditty keskustelemaan.
– Ilman Leaderin apua olisi varmasti tarvittu huomattavasti enemmän liikkeelle potkimista tähän hommaan.

Myös Leader Pohjoisimman Lapin kehittämispäällikkö Annika Kostamo on hyvillään Ahvenselän kyläyhdistyksen perustamisesta:
– Sallan kunta menetti merkittävästi alueita sodan myötä, ja ihmisiä vanhan Sallan alueelta asutettiin laajasti Keminniemen alueelle. Alue on erityinen, sillä kylämäisiä kokonaisuuksia ei ole, vaan asutustilat on sijoitettu melko etäälle toisistaan. Vielä kun yhteinen kokoontumistila puuttuu, vaatii kylän yhteisöllinen kehittäminen erityistä ponnistelua.

Leader-tuet on tarkoitettu koko Suomen maaseudun kehittämiseen, mutta ilman aktiivisia kylätoimijoita ei hankeraha Annikan mukaan kotoudu lappilaisiin pieniin kyliin.
– Olen erittäin iloinen, että ryhmä ahvenselkäläisiä otti aktiivisen otteen kehittämisestä ja lähti viemään asiaa reippaasti eteenpäin. Tämä vaatii aina muutamalta asukkaalta erityistä panostusta ja vie aikaa, mutta samalla se on palkitsevaa, kyläläisiä piristävää ja luo uskoa tulevaisuuteen.

Isompi taksi koulukuljetuksiin

Ahvenselkä on melko tyypillinen lappilainen ja sallalainen sivukylä. Se sijaitsee Sallan kirkonkylästä noin 35 kilometriä pohjoiseen, usean tunturin ympäröimänä. Kylässä on viimeisimpien laskujen mukaan 74 asukasta ja 36 postilaatikkoa. Ikärakenne on kylässä kuitenkin lupaava.
– Lapsia ja nuoria on peräti 20 % väestöstä, mikä on hyvä määrä! iloitsevat Sirpa ja Tanja.
– Se on aika kuvaavaa, että tänne piti hommata isompi taksi lasten koulukuljetuksia varten, kun muualla lapsimäärä pienenee.

Paluumuuttajia on kylälle tullut etelästä asti, mutta täälläkin törmätään ympäri Lappia tutuksi tulleeseen ongelmaan.
– Ei ole asuntoja. Tänne tarvitsisi vuokra-asuntoja, johon tulijat asuttaa, kyselyitä kun vapaista taloista tulee aina silloin tällöin, toteaa Sirpa.
– Ei muuta kuin kuntavaaleihin ehdolle sloganilla rivitaloja Ahvenselkään! naurahtaa Tanja.

Palvelurakenne on hyvin pitkälti samankaltainen kuin muissa samankokoisissa kylissä. Kotihoito tarjoaa ikäihmisille palveluita, kirjastoauto tapasi mennä täältäkin ohi, mutta on ainakin nyt katkolla, kauppaa ei ole ja koulukin on lakkautettu jo 2000-luvun alkupuolella. Kenties suurin puute kyläyhdistyksen näkökulmasta on kokoontumispaikan puuttuminen kylältä. Toistaiseksi kosteikkoinfot ja muut tapaamiset on pidetty Tanja Kunnarin kodissa päätien varressa, vanhoja kauppoja vastapäätä. Yhteiset sisätilat kyläläisten käyttöön siintävät haaveissa jossain kauempana.

Ahvenselkäläiset vierailivat isolla porukalla naapurikunnassa Pelkosenniemellä sijaitsevalla Aapajärven kosteikolla lokakuussa.
Kuvat: Annika Kostamo.

Kohti kunnostettuja kosteikkoja

Suurin tavoite Ahvenselässä on tällä hetkellä kunnostaa ympäröiviä kosteikkoja. Ahvenselkää tapasi ympäröidä kolme suurta järveä, jotka myöhemmin kuivatettiin maatalouskäyttöön. Nyt järvet ovat joutomaata, kosteaa jänkää.
– Järvet on kuivattu kahdesti, ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla. Nyt meillä olisi mahdollista saada jänkien tilalle kosteikko kunnostamalla alue perinpohjaisesti, kertovat Sirpa ja Tanja.

Kosteikon saaminen Ahvenselkään tulee vaatimaan paljon työtä. Pitäisi tehdä raivausta, pienpetopyyntiä, eläinlaskentaa ja nostaa turpeet pois. Lisäksi yhteisten alueiden osakaskunnasta pitää saada 2/3 osakkaista lupa kunnostuksen tekemiseen. Tällä hetkellä tosin vaikuttaa siltä, että kaikki ovat kunnostukselle myötämielisiä. Kun luvat on kunnossa, voidaan hakemus kosteikon kunnostamisesta Sotka-hankkeessa jättää vireille Maa- ja metsätalousministeriöön.

Ahvenselkäläiset ovat myös käyneet naapurissa Pelkosenniemellä tutustumassa heidän kosteikkohankkeeseensa Aapajärvellä. Kaksi autollista vieraili paikan päällä lokakuussa kuulemassa pelkosenniemeläisten käytännön kokemuksia ja vinkkejä kosteikkohankkeeseen liittyen.
– Ahvenselässä on mahdollista saada nostettua kosteikkoon enemmän vettä, joten tavoitteemme on pistää paremmaksi Pelkosenniemen hankkeeseen verrattuna. Oli hienoa päästä vierailulle kuulemaan, miten kosteikkoja on muualla kunnostettu.

Kyläläisillä on toki muitakin suunnitelmia kylän kehittämisen suhteen kosteikon kunnostamisen lisäksi.
– Kosteikolle voisi sitten rakentaa pitkospuut ja lintutornin, lisäksi olisi kiva saada parikin laavua tänne kylälle yhteisiä makkaranpaistokokoontumisia varten, luettelevat Sirpa ja Tanja. Myös luontopoluista uittokämpille on ollut puhetta. Näihin kaikkiin on mahdollista saada aikanaan tukea Leaderilta.

Mikä sitten on parasta Ahvenselässä, mikä tänne vetää ja saa täällä pysymään?
– Toivottavasti joku päivä järvet, toteaa Sirpa heti kärkeen, mutta jatkaa sitten:
– Kyllä sitä joskus tulee mietittyä, että miksi täällä haluaa asua, kun ajelee talvella auraamattomia, liukkaita teitä. Joskus tuntuu, että meidät on täällä unohdettu, niin huonossa kunnossa tiet välillä ovat.
– Toisaalta katuvalot on saatu pidettyä tässä kylän raitilla vielä, huomauttaa Tanja.

Toisaalta molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että luonto on isoin asia, joka saa täällä viihtymään.
– Jaurutunturi, Suvastunturi ja Vuotostunturi – kolme isoa tässä ihan kylän lähettyvillä, kyllä kelpaa!
– Sitä paitsi me olemme täällä Ahvenselässä keskellä kaikkea. Meillä ei ole pitkä matka mihinkään, ei Sallaan, Pelkosenniemelle, Savukoskelle kuin Kemijärvellekään. Tänne olemme perheet perustaneet ja juurtuneet, Sirpa summaa.

In the middle of nowhere kuuluu Sallan kunnan slogankin, mutta samalla se taitaa tarkoittaa sitä, että ollaan myös keskellä kaikkea.

Tanja Kunnari ja Sirpa Huhtala ovat toimineet Ahvenselän kyläyhdistyksen puuhanaisina. Kokoontumiset on toistaiseksi pidetty Tanjan kotitalossa.
Kuva: Johanna Asiala.

Ota Ahvenselän kylä seurantaan:

https://www.instagram.com/ahvenselankylayhdistys/

https://www.facebook.com/ahvenselankylayhdistys

teksti: Johanna Asiala