Pylväiden välissä hyörii joukko henkilöitä, jotka paljastuvat Ammattiopisto Lappian puutarhapuolen opiskelijoiksi ja heidän opettajakseen. Käynnissä on humalatarhan istutustyö, mikä toteutetaan tarkkaa suunnitelmaa ja istutuskarttaa noudattaen. Kesän ajan kasvihuoneessa varttuneet taimet pääsevät vihdoin kasvupaikalleen.

Opiskelijoita ohjaava puutarha-alan osaamisalavastaava Osmo Häkkinen kertoo, että istutettavia taimia on noin 650 kappaletta. Humalan istuttaminen tässä muodossa on uusi kokemus niin opiskelijoille kuin opettajallekin.
– Viljelykasvina humala on meille täysin uusi asia.

Humalatarha tolppineen on herättänyt ohikulkijoissa ihmetystä. Tolppiin kiinnitetään vielä vaijerit ja tukilangat, joita pitkin humalat pääsevät kasvamaan.

Suomalaiselle humalalle riittää kysyntää

Ammattiopisto Lappian Louen toimipisteen yhteyteen perustettu koeviljelmä on osa Luonnonvarakeskuksen (Luke) hallinnoimaa HopUp – Suomalaisen humalan tuotannon käynnistäminen -hanketta.

Luken tutkija Saara Tuohimetsä kertoo, että tavoitteena on lisätä kotimaisen humalan viljelyä.
– Tällä hetkellä tuotantoa on vähän ja se on hajanaista. Tarkoituksena on saada humalanviljely yleistymään sille tasolle, että panimot pystyisivät käyttämään enemmän Suomessa viljeltyä humalaa.
– Kotimaisen humalan kysyntä on suurta, Tuohimetsä lisää.

Keskeisessä roolissa on kotimaisten humalakantojen käyttäminen viljelyssä.
– Ulkomaiset humalalajikkeet eivät ole sopeutuneet selviämään Suomen talviolosuhteista tai ne kukkivat liian myöhään syksyllä tuottaakseen kunnon satoa, Tuohimetsä avaa.

Luke on tehnyt humalatutkimusta 2000-luvun taitteesta saakka ja käytössä on myös hyvin vanhoja humalakantoja. Kuulutusten avulla saatiin 1 400 ilmoitusta ympäri Suomen vähintään 50 vuotta kasvaneista humalista, ja sen seurauksena noin 1 000 suomalaista humalakantaa on tutkittu tarkemmin.
–  Näistä valittiin yli 20 kantaa, jotka kerättiin Lukelle juurakkoina lisätutkimusta varten. Myös tarinat näiden kantojen taustalla on kerättynä, Tuohimetsä kertoo. Valinnassa kiinnitettiin huomiota siihen, että ne sopivat oluen valmistukseen.
– Jokainen humalakanta edustaa omaa genotyyppiään ja ne ovat myös ehdolla kansallisen kasvigeenivaraohjelman humalakokoelmaan.

Koeviljelmien avulla seurataan muun muassa sitä, miten eri humalakannat talvehtivat, lähtevät kasvuun ja tuottavat käpyjä.
– Louella sijaitseva koeviljelmä on yksi. Lisäksi Lukella on viljelmä Piikkiössä, ja yksi sijaitsee Järviseudun ammatti-instituutin Kurejoen toimipisteessä Etelä-Pohjanmaalla, Tuohimetsä listaa. Koeviljelyssä olevia humalakantoja on yhteensä 21.

Oppilaitosten lisäksi hankkeen koeviljelmiä on perustettu myös yksityisille maatiloille. Lapissa yksityisiä koeviljelmiä on yhteensä neljä kappaletta. Toiset neljä sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla.
– Viljelijöille on arvottu viisi eri kantaa kokeiltavaksi, ja samoja humalakantoja on sekä etelässä että pohjoisessa. Näin pystymme vertailemaan niiden menestymistä eri olosuhteissa, Tuohimetsä kertoo.

Hankkeen aikana seurataan tarkkaan sitä, mitkä humalakannat sopivat parhaiten humalan tuotantoon.
– Tärkeitä havaintoja ovat etenkin kasvuun, satoisuuteen ja kasvinterveyteen liittyvät asiat, Tuohimetsä mainitsee. Havaintoihin perustuen on tarkoitus valita viljely- ja sato-ominaisuuksiltaan 3–5 parhaiten tuotantoon sopivaa suomalaista humalakantaa.

Viljelijöiden on mahdollista käyttää vapaasti hankkeessa kerättyä tutkimustietoa, ja hyödyntää sitä omien humalatarhojen perustamisessa.
– Yksi tärkeä tavoite on saattaa paikallisesti tuottajia ja sadonkäyttäjiä yhteen, Tuohimetsä korostaa.

Tältä näyttää istutettu humalantaimi. 

Humalatarha toimii myös oppimisympäristönä

Toimipaikkapäällikkö Jarmo Saariniemi kertoo, että Ammattiopisto Lappia vastaa viljelykokeiden toteuttamisesta Louella ja paikallisten viljelijöiden neuvonnasta sekä kokeiden seurannasta. Opiskelijoiden ottaminen mukaan viljelytöihin ja havainnointeihin kehittää heidän osaamistaan, työelämävalmiuksia ja asiakaslähtöisyyttä.
– Koeviljelmä toimii siis samalla myös puutarhapuolen opiskelijoiden oppimisympäristönä.
– Tämä istuu koulutuksen sisältöön oikein hyvin ja opiskelijat saavat tästä kasvinviljelyyn liittyvää oppia, Häkkinen komppaa. Mukana on ollut 18 opiskelijaa.

Humalan koeviljelmä on yksi osa Lukelle varattua 7 hehtaarin peltoalaa, jossa suoritetaan koetoimintaa.
– Koealueella tehdään erikoiskasvien viljelykokeita, jotta voimme jatkossa tehdä paremmin yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Tämän koealueen avulla oppilaitokset ja yritykset saavat oppia erikoiskasvien viljelystä ja viljelytapojen testauksesta sekä pohjoisessa arktisella alueella kasvavien kasvien erikoisominaisuuksista, Saariniemi summaa.

Samalle koealueelle on istutettu myös Luontokohtaamo – Metsä-, puutarha- ja eläinaiheiset oppimisympäristöt -hankkeeseen kuuluvia humalataimia.
– HopUp ja Luontokohtaamo-hankkeiden taimet istutetaan omiin osiinsa, Häkkinen kertoo.
– Kyseinen hanke monipuolistaa Louelle rakentumassa olevaa tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymää, Saariniemi mainitsee.

Humalatarhan istutustyö toteutetaan tarkkaa suunnitelmaa ja istutuskarttaa noudattaen.

Voit seurata hankkeen kuulumisia myös sosiaalisessa mediassa seuraamalla aihetunnistetta #HopUpHumala.

Teksti ja kuvat:
Salla Saariniemi