Vastuullisessa aarrejahdissa Inarissa

Inarissa, saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa pidettiin syyskuussa keskellä kauneinta ruskaa inarilaisille yrittäjille työpaja liittyen vastuullisuuteen matkailualalla. Työpajassa oli mukana noin 10 paikallista yrittäjää.

Mitä on luksus Inariin kohdistuvassa matkailussa, mitä ainutlaatuista voimme täällä matkailijoille tarjota? Esimerkiksi tällaisia asioita on pohdittu Inarijärven aarteet -hankkeen järjestämissä työpajoissa aiemmin.
– Hallittavat ryhmäkoot, privaatit tuotteet ja yksilöllinen palvelu – muun muassa tällaisia asioita on noussut esille, esittelee FCG:n konsultti Markku Nissi.

Syyskuun työpajassa, ensimmäisessä, joka pidettiin livetilaisuutena koronapandemian puhkeamisen jälkeen, pohdittiin vastuullisuutta viestinnän ja paikallisuuden näkökulmista. Vastuullisuus on erityisen tärkeä teema Inarijärven ympäristössä, joka on saamelaisten kotiseutualuetta.

Pääviestiä mietittäessä esille nousi kaikissa pienryhmissä selkeästi paikallisen elämäntavan ja ympäristön huomioiminen.
– Matkailun täällä ei tulisi perustua ”Lappi-kliseille”, sillä tämä on meidän kotimme, ei teitä varten, korosti Saamelaiskäräjien suunnittelija Kirsi Suomi.

Inarin vahvuudet tunnistetaan yrittäjien keskuudessa – puhdas luonto, muttei kuitenkaan koskematon erämaa, vaan paikallisten kotiseutu, vahva saamelaiskulttuurin läsnäolo ja aidot elämykset.

Inarijärven aarteet on Leader Pohjoisin Lappi ry:n rahoittama kehittämishanke, jota hallinnoi Inarin kunta. Hankkeessa luodaan kestävän matkailun toimintamalli Inarin alueelle.
– Olemme lähteneet liikkeelle jakamalla tietämystä paikallisille ihmisille ja yrityksille siitä, mitä ylipäänsä on kestävä kehitys ja kestävä matkailu, kertoo hankkeen projektipäällikkö Elina Ahola.

Toimintamallia luodaan yhdessä työpajojen avulla. Työpajojen fasilitoinnin ja toimintamallin rakenteen hoitaa konsulttiyritys FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy.

Inarissa on muutamia huolenaiheita liittyen alueen matkailuun.
– Tietysti on olemassa huoli luonnon säilymisestä ennallaan, nyt on jo jonkin verran ollut roskaamista, mikä tietenkään ei ole toivottavaa. Lisäksi ollaan huolissaan paikallisuuden ja kylien erilaisuuden huomioimisesta matkailussa, listaa Elina. Näihinkin huolenaiheisiin pyritään löytämään vastauksia kestävän matkailun toimintamallin avulla.
– Toimintamallissa tullaan esittämään ”pelisäännöt” täällä tapahtuvalle matkailulle. 

Hankkeessa mukana olevat yritykset ovat sitoutuneita toimintamallin luomiseen, sillä asia on tärkeä. Toki konkreettisiakin tuloksia toivotaan toimintamallin lisäksi.

Ryhmätöihin osallistui syyskuun työpajassa noin kymmenen yrittäjää. 

Ohjeita vastuullisuusviestintään tarvitaan

Elinan mukaan paikalliset, arktisessa ympäristössä toimivat yrittäjät ovat jo nyt toimissaan melko vastuullisia ja ympäristötietoisia.
– Se lähtee ihan jo omista arvoista, monet yrittäjät kun ovat paikallisia. He osaavat hyödyntää luontoa kestävällä tavalla.
– Sen lisäksi monella hankkeessa mukana olevalla yrittäjällä on itsellään saamelaistaustaa, joten saamelaisuuden käyttäminen matkailussa tulee heillä luonnostaan kulttuurin omista lähtökohdista ja siten kestävästi. Yleisesti Lapissa ei ole edelleenkään toimijoilla tarpeeksi tietoa saamelaiskulttuurista sekä sen hyvän käytännön mukaisesta tai vahingollisesta käytöstä esimerkiksi matkailussa, selittää Elina.

Huomionarvoista on myös se, että yrittäjät tekevät jo nyt paljon töitä vastuullisuuden eteen, mutta niistä ei ehkä aina osata kertoa ylpeästi ulospäin.
– Kaivataan ehkä konkreettisesti esimerkkejä siitä, miten viestiä vastuullisuudesta ja toisaalta miten viestiä vastuullisesti, pohtii Elina.
Työpajan aikana päästiinkin pohtimaan muun muassa erilaisia aihetunnisteita kuten #sustainabletravelinari tai #vieraanakotonamme, joita voisi jatkossa käyttää somessa Inari matkailusta viestittäessä.

Matkailun kasvu on ollut täällä valtavaa. Stoppi kasvulle tuli Inarissakin vastaan keväällä, kiitos koronan.
– Kesä on mennyt kohtuu hyvin, näin olen ainakin käsittänyt, kiitos kotimaan matkailijoiden.

Inarijärven aarteet on myös herätellyt keskustelua tulevista isommista investointitarpeista matkailun kasvaessa.
– Esimerkiksi reitistöjen parantaminen kokonaisuudessaan sekä siten matkailijoiden ohjaaminen ”sallituille” paikoille ja sitä kautta luonnon kestokyvyn ylläpitäminen on ollut paljon esillä.
Konkreettisia, hieman pienemmän toteuttamiskynnyksen esimerkkejäkin löytyy.
– Roskakoreihin ja käymälöihin tulisi panostaa. Ilman roskakoreja tienvarret ovat muuten ihan kamalan näköisiä.

Nellimin kerhotalo oli lähes täynnä kyläillan aikana. 

Nellimiläiset pohtivat matkailun vaikutuksia kylässään

Kaikki ei kuitenkaan pyöri hankkeessa pelkästään yritysten ympärillä. Vastuullisuustyössä otetaan huomioon Inarin eri kylien asukkaat, joille järjestetään kyläiltoja.
– Kyläläiset osallistetaan kestävän matkailun toimintamallin tekemiseen. Tarkoituksena on maksimoida matkailun hyödyt ja minimoida haitat kylissämme.

Matkailun hyötyjä ja haittoja on kartoitettu koko Inarin kunnan alueella sekä kyläkyselyillä Nellimin kylällä sekä Inarin kirkonkylällä, joiden kyläyhdistykset ovat hankkeessa mukana.

Nellimin kylätalo oli täpötäynnä syyskuisena torstai-iltana, jolloin Elina ja Markku esittelivät kyläläisille kyselyn tuloksia. Kyselyn mukaan nellimiläiset näkivät matkailun hyödyiksi paikallisten harrastusmahdollisuuksien monipuolistumisen, matkailun muita elinkeinoja tukeva vaikutuksen sekä positiivisen muuttoliikkeen – tulijoita Nellimiin on. Toisaalta haittoina koettiin turvattomuus erityisesti liikenteen osalta, paikalliseen kulttuuriin kuulumattomat elementit sekä jätekuormitus.
– Kyllä tämä Nellim saisi säilyä sellaisena Lapin pikkukylänä, todettiin kyläläisten penkkirivistä.

Kyläillan keskustelu soljui eteenpäin mukavasti, ajoittain jopa kiivaastikin. Hyvä niin, sillä kyläläiset pääsivät ilmaisemaan mielipiteensä suoraan. Keskusteluissa peräänkuulutettiin niin paikallisten asukkaiden kunnioittamista, kotirauhaa kuin liikenneturvallisuuttakin – eli yleisesti yrittäjien vastuuta toimintaympäristöstään.
– Täällä on paljon herkkää ja säilyttämisen arvoista luontoa sekä kulttuuria, totesivat kyläläiset.
– Mielestäni meillä paikallisilla yrittäjillä on ihan hyvä keskusteluyhteys kyläläisten kanssa, totesi paikalla ollut koiravaljakkoyrittäjä.
– Porot ja huskyt eivät sulje toisiaan pois – pororetkien vetäjiä tarvittaisiin vaan lisää.

Kyläläiset kaipasivat opasteita erilaisille reiteille ja kantoivat huolta Inarijärven rehevöitymisestä. Myös roskaaminen pysähdyspaikoilla herätti ymmärrettävästi närää kyläläisten keskuudessa.

Elina ja Markku kannustivat kyläläisiä myös miettimään, millaisen foorumin he haluaisivat kylien ja yrittäjien välille, jotta tieto vaihtuisi jatkossa tehokkaammin.
– Tulisi huomata kunnan ja sen elinkeinotoimen vastuu tällaisten foorumeiden järjestämisessä – yhteistoiminnalle on kysyntää, sille tarvitaan vain vetäjä hankkeen jälkeenkin!

Näillä näkymin koko Inarin kunnan matkailufoorumi kokoontunee ensimmäistä kertaa ensi keväänä. Kylätilaisuudessa kysyttiin myös tarvetta yhteisen foorumin jatkeena erillisille kylien omille tilaisuuksille, ja Nellimin kylällä marraskuu osoittautui hyväksi ajankohdaksi. Vuoropuhelu on siis aloitettu ja jatkumassa.

Elina Ahola oli tyytyväinen Inarin työpajan antiin. 

Teksti ja kuvat: Johanna Asiala

Hankkeen hakija: Inarin kunta
Hankkeen toteutusaika: 1.11.2019 – 31.12.2020
Hankkeen rahoittaja: Leader Pohjoisin Lappi ry
Hankkeen kokonaisrahoitus: 81 056 €

Hankkeen kuvaus:Inarijärven aarteet -hankkeen päätavoitteina on luoda Inarijärven toiminta-alueelle kansainvälisen kestävän matkailun toimintamalli sekä jakaa ymmärrystä ja tietoa kestävän kehityksen mahdollisuuksista matkailuyrityksille ja paikallisyhteisölle. Hankkeen toiminta-alue on Inarijärvi, koska kyseisen alueen toimijat olivat hankesuunnittelun ideoijina. Alueen toimijat ilmaisivat keskeisimmäksi tarpeeksi ja pääkehittämiskohteeksi kestävän matkailun toimenpiteiden jalkauttamisen käytäntöön. Matkailu on Inarissa äärimmäisen kansainvälistä ja juuri siksikin hankkeessa selvitetään eritoten kansainvälisten asiakkaiden arvoja ja tarpeita.

Hankkeessa käsitellään kaikkia kestävän kehityksen osa-alueita eli sosiaalista, kulttuurista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä infopakettien ja suunnittelutyöpajojen kautta. Toimintamalli sisältää mallin alueen tahtotilasta missä alue haluaa olla vuoteen 2035 mennessä, tulevista kansainvälisistä asiakkaista, kilpailukyvystä, kestävän kehityksen profiilista ja saavutettavuudesta. Merkittävä osa hanketta on kerätä yhteen visionääriset investointitarpeet sekä tiedostaa tiedon lisäämisen ja toiminnan tehostamisen tarpeet. Vastuullisen toiminnan infopakettien teemoina ovat rakentaminen, luonto, liikkuminen, aluekehittäminen, talous, tuotekehitys, kansainvälinen markkinointi, vuorovaikutus paikallisten kanssa, saamelaismatkailun eettiset säännöt ja turvallisuus. Hanketyö tehdään työpajoissa.

Inarijärven kestävän matkailun toimintamalli tehdään paikallisten elinkeinojen harjoittajien, asukkaiden, matkailijoiden ja muiden vierailijoiden ja muiden toimijoiden kanssa yhdessä työpajatyönä.