Leader tukena saamelaiskulttuurin vaalimisessa

Hankkeiden vetovastuussa toiminut Saamelaismuseo Siidan tutkija Päivi Magga kertoo, että heillä on viime vuosina ollut toteutuksen alla kaksi isompaa hanketta Leader Pohjoisin Lappi ry:n rahoittamana.
– Ensin oli Skábmadoalut – Kaamosajan tapahtumapuitteiden parantaminen ja juuri nyt lopetellaan Pôrtt, äi’tt da pu’vrr – kolttasaamelaista rakennusperintöä -hanketta.

Kaamosajan tapahtumapuitteita rakennettiin Saamelaismuseon Siidan ulkomuseoalueelle Inarissa, sillä perinteisesti ulkomuseoalue on ollut kesäkohde.
– Talvimatkailun kasvaessa aloimme tietysti miettiä, että mitä voisimme tarjota matkailijoille talvella ulkomuseoalueella.

Skábmagovat, alkuperäiskansojen elokuvafestivaalit on järjestetty Inarissa vuodesta 1999 lähtien. Talvisin Siidan ulkomuseoalueelle rakennetaan festivaaleja varten lumiteatteri. Leader-hankkeessa päästiin rakennuttamaan muun muassa uusi siirrettävä rakennelma nykyaikaiselle esitystekniikalle asiantuntijoiden toiveiden mukaisesti. Edellinen ”tekniikkakoppi” olikin festivaalien alkuvuosilta, kertoo Päivi.  
– Hankkeessa saimme tehtyä pieniä, mutta erittäin tärkeitä investointeja, lähtökohtana kaikessa asiakasturvallisuus, kertoo Päivi.

Siidan ulkomuseon sydämen muodostaa Tirron pihapiiri, joka edustaa talollissaamelaista rakentamista ja elämäntapaa 1800-luvulla. Pihapiirin yhteyteen rakennettiin hankkeessa uusi perinneaita sekä toiseen tupaan hankittiin lämmittimet ja lampaantaljat.
– Nyt tupaa voi hyödyntää esimerkiksi pienimuotoisten tapahtumien pitopaikkana.

Valmis lammaspuura kertomassa koululaisten isovanhempien ajan elämästä. Kuva: Jarno Mäki.

Rakennusperintö kertoo kolttasaamelaisesta elämästä ja kulttuurista

Kolttasaamelaiset asuvat Suomessa pääosin Inarin kunnan itäosissa, Inarijärven pohjois- ja eteläpuolella. Kolttasaamea puhuu Suomessa äidinkielenään noin 300 ihmistä. Sevettijärvi on yksi kolttasaamelaisten keskeisimmistä paikoista.
– Sevettijärvellä sijaitsee Saamelaismuseon aluetoimipiste Kolttien Perinnetalo. Siellä on myös ulkomuseoalue, jonne pääsee myös Perinnetalon aukioloaikojen ulkopuolella. Perinnetalolla on iso merkitys Sevettijärven matkailutoimintaympäristölle, selittää Päivi.
– Kolttien Perinnetalon ulkomuseoalue on tehty aikoinaan valokuvien ja muistitiedon perusteella vanhan Suonikylän aikaisen kesäpaikan rakennusten rekonstruktioksi.

Leader-hanke Pôrtt, äi’tt da pu’vrr eli suomeksi Tupa, aitta ja puura kohdistui nimensä mukaisesti rakennusperintöön, jälleenrakennuskauden tyyppitaloihin ja Kolttien Perinnetalon ulkomuseoalueeseen, joka edustaa vanhempaa rakennusperintöä. Hanke jakautui kahteen osaan: investointisosioon ja kehittämisosioon.
– Siinä mielessä hanke oli vähän vaativampi toteutettava kuin edellinen Leader-rahoitteinen hankkeemme, Päivi naurahtaa.

Hankkeen investointiosiossa kunnostettiin neljä eri ulkomuseorakennusta: asuintupa, lampola, savusauna sekä maakellari. Lisäksi kustannettiin ulkomuseoalueelle hankitun kahden uuden opastaulun tekninen toteutus. Nyt rakennuksista näkee, että niitä on huollettu.
– Rakennukset ovat suorastaan kauniita. Ne antavat oikeaa ja kunnioittavaa kuvaa kolttasaamelaisesta kulttuurista, Päivi iloitsee.

Kehittämisosiossa tärkeässä roolissa oli neuvonta, rakennusperintöpäivät restaurointimestari Marko Korkeasalon vetämänä sekä Sevettijärven koululaisille pidetty työpajasarja Arttu Niemenmaan vetämänä.
– Halusimme opettaa nuorille, mitä tarkoittaa luonnonmateriaalien käyttö perinteisessä rakentamisessa. Lapset ja nuoret muun muassa pääsivät tekemään perinteisen turvekatteisen lammaspuuran ja opettelivat tilkitsemään hirsirakennusta sammaleella.

Tavoitteena oli ennen kaikkea toimia yhteisöllisesti – ja tässä ehdottomasti onnistuttiin. Ihmisten kiinnostus rakennusperintöä kohtaan yllätti Päivin.
– Rakennustapa kertoo elämäntavasta. Hankkeessa pääsimme kertomaan lapsille siitä, miten ennen on asuttu ja eletty kolttamailla.
– Onni oli, että saimme hyvän vetäjän Sevettijärven kylästä ja hanketiedotuksen kolttasaameksi. Lisäksi olen iloinen, että Sevettijärven koulu lähti innostuneena kumppaniksemme. Positiivinen palaute, jonka saimme, oli kaikista palkitsevinta ja arvokkainta tässä hankkeessa!

Toiveena on, että hankkeen toiminta rohkaisee ja motivoi ihmisiä vanhan kunnostamiseen jatkossakin.
– Vanhaa ei ole pakko hävittää, vaan siitä voi ja tulee pitää huolta.

Koululaiset tutustuivat muun muassa turvekaton tekemisen vaiheisiin. Kuva: Päivi Magga.

Saamelaismuseo Siida kehittämisen veturina

 Takataskusta löytyy toki vielä kehittämisideoita, joita voisi toteuttaa yhdessä saamelaisyhteisöiden kanssa, toteaa Päivi.
– Parhaillaan Siidaa laajennetaan ja näyttelyitä uudistetaan, joten tämä sitoo meidän voimavaramme hetkeksi.

Viime vuosina Siidan kävijöistä noin 60 % on ollut ulkomaalaisia, joten siinä mielessä koronatilanne on vaikuttanut toimintaan paljon. Heinäkuu oli kuitenkin ehkä hieman yllättäen kävijämäärällisesti hyvä kuukausi.
– Kotimaisia kävijöitä tuli mukavasti, toki nyt syksyä kohti on alkanut hiljetä täälläkin.

Leader-tuki on ollut Siidalle varsin hyvä kehittämisen väline, mistä Päivi jakaa kiitosta.
– Tukea ja neuvontaa olemme saaneet aina tarvittaessa, siitä suuri kiitos Leader-väelle!

Vanha savusauna jälleen ryhdikkäänä. Kuva: Jarno Mäki.

Teksti:
Johanna Asiala

Otsikkokuva:
Talkoolaisia kerääntyneenä Darjan mökin pihaan Nellimissä. Kuvaaja: Päivi Magga.