Rovaniemen kylät kehittyvät kokeillen

– Haluamme vahvistaa kyliemme toimintaa ja yhdessä tekemistä. Tarkoitus on löytää jokaiselle tekijälle oma roolinsa kylätoiminnassa ja sen kehittämisestä, kertoo yhteisö- ja verkostovalmentaja Hilma Heikkinen Kokoamosta.

Hilmalla itsellään on vahva tausta kehittämistoiminnasta sekä Leader-työstä. Nyt hän vetää Rovaniemen kaupungin Kylien Rovaniemi -hanketta, jota rahoittaa Peräpohjolan Leader ry. Yksi hankkeen tavoitteista on luoda toimintamalli, jolla tuetaan kylien välistä yhteistyötä, saavutetaan paremmin yhdessä asetettuja tavoitteita ja pystytään hallinnoimaan kylätoimintaa ja sen resursseja.
– Katsotaan, millaiseksi toimintamalli muotoutuu tässä hankkeen aikana!

Kyläpaja Auttin nuorisoseuran talolla valmiina alkamaan. 

Kokeilupajoista konkretiaa kehittämiseen

 Konkretia yhteiskehittämiseen kumpuaa hankkeessa järjestettävistä kokeilupajoista. Kokeilupajoja on kahdenlaisia: kyläpajoja sekä parastamispajoja. Yksi kyläpajoista järjestettiin 20. elokuuta Auttin kylällä etätyö-teemalla.
– Kyllä etätyö on ollut pinnalla täällä Auttissakin, niin kuin varmasti muissakin Rovaniemen kylissä tänä keväänä, toteavat kyläpajan osallistujat.

Kokeilupajat on vasta aloitettu, joten edessä on vielä rutkasti mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin ja oppia yhdessä.
– Järjestämme kaikkiaan 28 eriteemaista kyläpajaa ja 10 parastamispajaa, kertoo Hilma.
– Kyläpajoissa saadaan työkaluja ketterien, matalan kynnyksen kokeilujen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi niissä keskustellaan, vaihdetaan ajatuksia, ideoidaan ja mietitään ratkaisuja yhdessä. Parastamispajoissa taas arvioidaan toteutettuja kokeiluja ja jatkokehitetään niitä, avaa Hilma prosessia.

Etätyö on ollut varsin arkipäiväinen asia monelle erityisesti toimistyötä tekevälle tänä keväänä. Auttissa tultiinkin siihen lopputulokseen, että tarvitaan kartoitus Rovaniemen kylätaloista, jotka voisivat toimia etätyö- ja etäopiskelukeskuksina. Kartoitus startataan jo tänä syksynä.
– Etänä töiden tekeminen voi pelastaa Rovaniemen kylät! todetaan kuin yhdestä suusta.  

Auttissa kyläpajaa vietiin eteenpäin dialogisesti. Työpajaa veti Hilman lisäksi tulevaisuusvalmentaja Hanna-Leena Pesonen. Auttin työpajan yhteydessä päästiin myös nauttimaan Hanna-Leenan ohjaamasta metsäkylvystä, joka toi mukavan maanläheisen ja rauhoittavan tauon ideoimiseen.

Hanna-Leena Pesonen ohjeisti ryhmätöitä.

Mitä tehdäänkin, tehdään se yhdessä

Vastuu kokeilupajojen suunnittelusta ja toteutuksesta on yhteinen. Mukana suunnittelutiimeissä on niin kyläläisiä, kaupungin henkilöstöä kuin eri sidosryhmien edustajia. Tiimien tukena on Kokoamo, joka vastaa hankkeen toteutuksesta.
– Päävastuu asioiden eteenpäin viemisessä on toki tiimeillä itsellään. Kokeilut nimittäin vaativat intensiivistä osallistumista kaikilta osapuolilta. Käytännön kokeiluihin, kuten etätyö- ja etäopiskelutilojen järjestämiseen, saatetaan tarvita lisärahoitusta. Tämä onnistuu esimerkiksi hankkeiden avulla.

Hilma kertoo, että kyläpajojen kehittämisteemat muodostuvat niistä asioista, joita itse kyläläiset ja sidosryhmät ovat nostaneet tärkeinä ja tarpeellisina esille.
– Esimerkiksi etätyö ja maisemanhoito ovat sellaisia konkreettisia kehittämisteemoja, jotka ovat nousseet esille. Tärkeää kyläpajoissa on pureutua haasteisiin, jotka teemoihin liittyvät ja joihin ei vielä ole ratkaisuja.

Mitä se sitten tarkoittaa?
– Esimerkiksi maisemanhoidon osalta ei riitä, että tiedetään, miten ylläpidetään tai parannetaan haluttua maisemakuvaa, kuka sen tekee ja missä tehdään. On ymmärrettävä, millaisia haasteita tai ongelmia maisemanhoitoon kylissä liittyy. Kokeilut ovatkin hyvä toimintatapa silloin, kun luodaan jotakin uutta – esimerkiksi ratkaisuja näihin haasteisiin ja ongelmiin, selittää Hilma.

Kyläpajoihin ovat lämpimästi tervetulleita kaikki, joilla on vähänkään kiinnostusta Rovaniemen kaupunkia, sen asukkaita ja heidän elinympäristöään kohtaan.
– Kehittämistyötähän ei ole ilman ruohonjuuritasoa! Kaikki lähtee kyläläisistä itsestään, hanke tarjoaa vain rakenteen kehittämiselle.

Kun hanke päättyy vuoden 2021 lopussa, mikä on muuttunut ja miten Rovaniemen kylät tuolloin voivat? Miltä siis näyttää kristallipallossa?
– Aikaväli tästä hetkestä hankkeen päättymiseen on melko lyhyt, joten vaikea sanoa, mikä on ehtinyt siihen mennessä muuttua, Hilma pohtii.
– Uskon kuitenkin, että siihen mennessä muutosta on tapahtunut asenteissa. Uskon, että uusi yhteiskehittämisen ja kokeilujen toimintakulttuuri on alkanut vallata alaa, erilaiset kumppanuudet ovat vahvistuneet, kyläverkosto on yhtenäisempi ja yhteistyö on syvempää.

Kylien Rovaniemi -hankkeen toimintaa voi seurata RoiKylät-Facebookissa ja verkkosivustolla. Myös paikallislehdestä voi aika ajoin lukea hankkeen kuulumisia.

Teksti & kuvat: Johanna Asiala

Hankkeen hakija: Rovaniemen kaupunki
Hankkeen nimi: Kylien Rovaniemi
Hankkeen rahoittaja: Peräpohjolan Leader ry
Kokonaisrahoitus: 100 000 €

Hankkeen kuvaus: 
Kylien Rovaniemi -hanke vastaa kylistä nouseviin kehittämistarpeisiin ohjaten ja tukien kylien ihmisiä ja toimijoita itse löytämään uudet mahdollisuudet, tekemisen tavat ja yhteistyömuodot monitasoisessa ja -tahoisessa muutostilanteessa. Uuden kehittämistoiminnan synnyttämiseksi tarvitaan paitsi intoa, ideoita ja rohkeutta, myös riittäviä resursseja, verkostoja, erityisosaamista, kokonaisuuden hallintaa sekä laaja-alaista kehittämisnäkemystä. Kylien Rovaniemi -hankkeen tarkoituksena on koota yhteen tarvittavat osatekijät ja siten vahvistaa Rovaniemeä elinvoimaisena, vireänä ja hyvinvoivana kylien kaupunkina.

Kylien Rovaniemi -hankkeen avulla tavoitellaan vireää kylätoimintaa, kylien välistä toimintaa ja vahvaa sidosryhmäyhteistyötä sekä hyvinvointia kylien ihmisille. Kylien ja kaupungin kumppanuutta sekä sidosryhmäyhteistyötä kehitetään kannustamalla ja tukemalla kylien verkostomaista toimintaa, yhteiskehittämisen kulttuuria sekä kokeilemalla kehittämistä. Hankkeen aikana kehitetään kylämentorointi-toimintamalli.