Ikkunanpieliä ja punamultaa - rakennusperintöä vaalimassa Tepastossa

Alatörmäsen talo on peräisin vuodelta 1881, joten ikää sille on kertynyt jo 139 vuotta.
– Talo on toiminut tietysti asuintalona, mutta myös kylän kouluna, kauppana ja matkailukäytössä, kertoo paikalla talkoissa ollut tepastolainen, talon alkuperäisasukki Juhani Alatörmänen.

Talon ikkunanpuitteet eivät ole enää niin priimakunnossa kuin ne voisivat olla. Lapin ELY-keskuksen maaseuturahastosta rahoittaman Avoimet miljööt ja aidot elämykset eli tuttavallisemmin Amat-hankkeen järjestämät talkoot tulivat siis tarpeeseen. Perjantaina jatkettiin yhdessä talkoita punamullan keittämisen parissa.

Lapin maakuntamuseon amanuenssi ja rakennusperinnön asiantuntija Jani Hiltunen kannustaa ottamaan yhteyttä Lapin maakuntamuseoon rakennusperintökohteiden investointiin, kunnostamiseen tai avustuksiin liittyvissä asioissa.
– Maisemanhoitosuunnitelman voi tehdä esimerkiksi kyläyhdistys. Suunnitelmassa voidaan määritellä, mitä paikkoja maisemassa raivataan sekä mitä rakennuskohteita kunnostetaan ja miten.
– Tätä Tepaston kylää voidaan yleisesti pitää merkittävänä kulttuuriympäristökohteena, joten kunnostaa ja hoitaa kannattaa jatkossakin! Hyvä, että alulle on jo päästy.

– Vanhojen ikkunoiden kunnostusta ei kannata suinkaan pelätä! toteaa paikalla ollut restaurointimestari Marko Korkeasalo heti talkoiden alkaessa.
– Kunnostaa voi melkein millaisia ikkunoita vaan. Kannattaa myös muistaa, että vanha lasi on erittäin arvokasta, joten ne kannattaa ottaa aina talteen.

Päivän aikana käytiin yksityiskohtaisesti läpi ikkunanpuitteiden kunnostuksen historiaa ja käytäntöä. Paikalla olleet kyläläiset pääsivät ihan käytännön hommiin ikkunoiden kunnostuksen parissa, mistä on hyvä jatkaa myöhemmin eteenpäin kunnostusurakassa.

Restaurointimestari Marko Korkeasalo opastaa talkoolaisia ikkunoiden kunnostukseen.

Ei vaihtoehtoja, vaan takaisin on päästävä

Juhani Alatörmäsen tytär, Kittilässä nykyisin asustava Elina Alatörmänen on viettänyt lapsuutensa Alatörmäsen talossa.
– Otin itse yhteyttä Amat-hankkeeseen ja kysyin, voisivatko he ottaa talkookohteeksi Alatörmäsen talon. Olin todella tyytyväinen, kun kuulin, että tämä onnistuu. Ei tarvinnut lähteä hakemaan osaamista kaukaa, vaan asiantuntijat tulevat nyt meitä tänne opettamaan kädestä pitäen, kiitos siitä!

Taloa on kunnostettu aiemmin Lapin ELY-keskuksen tuella. Myös ikkunoiden kunnostuksen ja punamullalla maalaamisen jälkeen taloa on tarkoitus kunnostaa yhä.
– Pirtti on tarkoitus saada asumiskäyttöön, kertoo Elina.

Elina itse on paluumuuttaja, joka ehti käydä ulkomailla asti asumassa.
– Ei ollut vaihtoehtoja, vaan oli päästävä takaisin Lappiin ja Kittilään. Hyvä on käydä muuallakin asumassa, jotta näkee sitten paremmin lähelle.

Elinan mielestä maisemallisesti arvokkainta Tepaston kylässä on jokimaisema, Ounasjoki kun virtaa kylän läpi, sekä kaukaa siintävä Pallastunturi.

Välillä pidettiin myös taukoja nokipannukahvin merkeissä.

Alkutuotantoa tarvittaisiin lisää

Talkoopäivästä vastasi Amat-hankkeen tiimi eli projektipäällikkö Annika Kostamo, projektityöntekijä Lotta Eriksson ja hankkeessa työharjoittelua suorittava Anna Rajaniemi. Amat-hanketta toteuttaa Leader Pohjoisin Lappi ry, mutta hankkeen toimialueena on koko Lappi.

Projektipäällikkö Annika Kostamo toteaa, että Lapin kylissä selvästi on vielä havaittavissa kotiseuturakkautta.
– On se saattanut viime vuosina kasvaakin. Lappilaiset ihmiset arvostavat kotiseutuaan ja ovat alkaneet myös arvostaa vanhaa rakennuskantaa ja arvokkaita maisemia.

Kylämiljööt kasvavat umpeen ja niittyjen lajisto yksipuolistuu Lapissa. Lappilainen maaseutu tarvitsee elävää maaseutuyrittäjyyttä ja laiduneläimiä, ihmistyönä tehty maisemanhoito kun ei täysin korvaa laidunhoitoa.
– Esimerkiksi pienten kohteiden maisemanhoito kylissämme on haastavaa. Maisemanhoitoon saatavat tuet perustuvat osin pinta-aloihin, jolloin esimerkiksi pihakenttien hoidosta saatava tuki voi jäädä melko pieneksi, kertoo Annika.
– Tarvitsisimme lisää alkutuotantoa Lappiin, ja yksi tavoitteemme tässä hankkeessa onkin nostattaa alkutuotannon arvostusta erityisesti nuorten silmissä.

Hankkeessa pyritäänkin Annikan mukaan luomaan nuoriin tietynlaista maauskoa ja tarjoamaan heille perusymmärrystä alkutuotantoon.
– Haluamme, että paikalliset nuoret kiintyisivät omaan maaseutuunsa. Tarjoamme heille myös alaan liittyviä harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyön aiheita aina tarpeen mukaan. Yksi opinnäytetyö kylämatkailusta valmistuukin Viirin kylälle, kertoo Annika.
– Lisäksi ensi kesänä on tarkoitus pilotoida kylämatkailun kohteita kansainvälisille opiskelijoille. Paljon on siis toimintaa nuorten kanssa!

Yksi harjoittelupaikan saanut on simolaislähtöinen Anna Rajaniemi, joka suorittaa kolmen kuukauden mittaista harjoitteluaan Amat-hankkeessa. Hän opiskelee luonto-ohjaajaksi Lapin koulutuskeskus Redussa.
– Olen päässyt muun muassa rakentamaan hyönteishotellia lasten kanssa Viirillä ja järjestämään näitä talkoita yhdessä Lotan kanssa.

Annan mielestä harjoittelu on ollut antoisa.
– Vaihtelua on ollut maisemanhoidon käytännön töistä aina lasten ja nuorten kanssa puuhaamiseen ja somepäivitysten ja -mainosten tekoon.

Lotta Eriksson ja Anna Rajaniemi ovat vetäneet jo useat talkoot yhdessä tämän kesän aikana.

Innostusta ilmassa

Annika ja Lotta ovat havainneet lappilaisia kyliä kiertäessään, että kyläläiset ovat innostuneita maisemanhoidosta ja sitoutuvat toimintaan.
– Kenties sitoutuminen tulee siitä, että kyläläiset saavat itse päättää kuunnostettavan kohteen. Kylistä on otettu meihin itsekin yhteyttä, että voitaisiinko tännekin saada talkoita ja infoa.

Amat-hankkeeseen kuuluu kuusi pilottikylää (Kairala, Kierinki, Loue, Meltosjärvi-Raanujärvi, Viiri sekä Ylläsjärvi). Kylissä on pidetty aloitusinfot, joiden yhteydessä on tutustuttu kyliin ja niiden matkailumahdollisuuksiin. Pilottikylien lisäksi talkoita on järjestetty muuallakin. Toistaiseksi on talkoiltu muun muassa ikkunoiden kunnostuksen parissa Sallan Kursussa ja Kittilän Tepastossa, järjestetty rakennusperinnön päivä Louella ja rakennettu Rovaniemen Viirissä lammasaita.
– Nuoria on saatu mukaan siten, että Sodankylän Kieringissä he kunnostivat itse maisemallisesti tärkeän kohteen, erään pensittyneen peltoalueen, kertoo Annika.

Entäs sitten se kevään ja kesän puhuttavin aihe? Niin, helpolla ei ole päästy koronan kanssa tässäkään hankkeessa.
– Alkuhankkeeseen suunnitellut kyläkierrokset jouduttiin perumaan, sillä videoyhteys ei olisi millään korvannut kasvotusten keskustelemista. Hyödynsimme koronakevään suunnittelemalla toimintaamme, esitteitä ja markkinointia.

Projektipäällikkö on ollut tyytyväinen hankkeen toimintaan, vaikka alkuun ei päästykään niin vauhdikkaasti.
– Jo hoidettuihin kohteisiin on tiedossa jatkohoitoa, mikä oli tavoitteemme.
– On ollut hienoa nähdä, että ihmiset ovat kiinnostuneet hankkeesta ja omasta kylämaisemastaan. Rahoituksen saaminen tälle hankkeelle oli erittäin tärkeää, siitä kiitos Lapin ELY-keskukselle!

teksti & kuvat: Johanna Asiala

Hankkeen hakija: Leader Pohjoisin Lappi ry
Hankkeen nimi: Avoimet miljööt ja aidot elämykset (Amat)
Hankkeen rahoittaja: Lapin ELY-keskus
Kokonaisrahoitus: 160 000 €

Hankkeen kuvaus: 
Hankkeen tavoitteena on maaseudun kulttuurimaiseman ja rakennusperinnön säilyttäminen ja kehittäminen luomaan kylämatkailun kokonaisvaltaisia toimintaympäristöjä. Hankkeessa lisätään kyläläisten tietoisuutta arvokkaista kulttuurimaisemista ja rakennuksista ja niiden hoitotavoista osallistavin työpajoin ja tilaisuuksin sekä kokeiluin. Hanketta toteutetaan pääasiassa alueilla, joissa on potentiaalia kulttuurimaisen hoitoon ja kylämatkailun kehittämiseen. Työn jatkuvuuden turvaamiseksi erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joille tarjotaan koulujen kautta tutustumis- ja opintomatkoja maaseutukyliin ja harjoittelumahdollisuuksia maaseutuyrityksissä. Lisäksi pyritään löytämään uusia ratkaisumalleja ja toimijoita kulttuuriympäristön säilymisen takaamiseksi. Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä on verkostojen syntymisen edistäminen, kylien toimijoiden viestinnän lisääminen ja perinneosaamisen taltioiminen sähköisiksi materiaaleiksi.

Seuraa Amat-hanketta somessa: 
Facebook
Instagram – käynnissä kuvakilpailu 30.8. asti