Sopimuspalokuntien lähtövarmuutta parantamassa

Lapissa suuri osa pelastustoiminnasta perustuu sopimuspalokuntien toimintaan. Lapissa toimii kaikkiaan 31 vapaaehtoista palokuntayhdistystä eli tutummin VPK:ta. Kaikki VPK:n hälytysosaston jäsenet eli sopimuspalokuntalaiset eivät kuitenkaan ole hälytysajokelpoisia, vaan osalta puuttuu hälytysajoon tarvittava C-ajokortti.

Sodankylän vapaaehtoinen palokunta ry toteutti vuosina 2017–2018 Arjen turvaa lähtövarmuus -hankkeen, jonka rahoittivat Leader Pohjoisin Lappi, Leader Outokaira, Leader Peräpohjola ja Leader Tunturi-Lappi. Kyseessä oli koulutushanke, jonka tarkoituksena oli kouluttaa Lapin sopimuspalokuntalaisia hälytysajokelpoisiksi. Hälytysajoon tarvitsee C-ajokortin, joka harvalla oli entuudestaan taskussa.

Idea lähti liikkeelle muualla Suomessa toteutetuista samantyylisistä hankkeista.
– Aluksi neuvottelin silloisen Leader Pohjoisimman Lapin toiminnanjohtaja Hanna-Leena Pesosen kanssa ja totesimme, että tämä hanke konkreettisesti parantaisi kyliemme turvallisuustilannetta. Halusimme hankkeen toiminta-alueeksi koko Lapin, kertoo Markku Kallio, hankkeen projektipäällikkö.

Seuraavaksi käytiin neuvottelut Lapin pelastuslaitoksen kanssa, joka oli hyvin myötämielinen hankkeelle. Pelastuslaitos ei kuitenkaan voinut toimia hankkeen vetäjänä, joten hankkeen vetäjäksi lupautui Sodankylän VPK.
– Halusimme hankkeen avulla varmistaa, että sopimuspalokunnissa on tarvittavat resurssit hälytyksen sattuessa kohdalle eli että joku voi hypätä pelastusajoneuvon rattiin.
– Ennen tätä hanketta liian harvalla sopimuspalokuntalaisella oli taskussaan C-ajo-oikeus, jonka tarvitsee esimerkiksi paloauton ajamiseen.

Kioskikahvila Kaneliässä löytyy Maksniemestä osoitteesta Sänkeläntie 1.

Sopimuspalokuntalaisia työssään.

Tuloksena yli 60 uutta c-ajokortillista pelastajaa

Markun tehtävänä hankkeessa oli pitää infotilaisuudet VPK:ille Lapin alueella ja kartoittaa, ketkä ovat halukkaita osallistumaan ajokorttikoulutuksiin sekä missä koulutuksia pystyttäisiin pitämään.
– Itse ajokorttikoulutukset toteutettiin etänä ajotunteja lukuun ottamatta. Koulutuksista vastasi autokoulu, jonne toimitin osallistujien yhteystiedot.

Koulutuksiin saatiin todella hyvin osallistujia.
– Tiedottamista tapahtui infotilaisuuksien lisäksi somessa ja saimme myös pari lehtijuttua läpi. Lopulta hieman yli 60 sopimuspalokuntalaista sai C-kortin hankkeen myötä.
Hankkeessa koulutetut sopimuspalokuntalaiset maksoivat koulutuksesta vain omavastuuosan, johon kuuluivat erilaiset viranomaismaksut ja lääkärintarkistukset. Muuten koulutus oli osallistujille ilmainen.

Markku on saanut hankkeen toiminnasta positiivista palautetta.
– Lähes heti tuli kysymyksiä, että miten jatkossa eli koulutukselle todella oli ja on edelleen tilausta! Vaikka nyt saimmekin koulutettua hyvin sopimuspalokuntalaisia, on meillä täällä Lapissa yhä se tilanne, että tarvitsisimme lisää c-ajokorttilaisia ratin taakse hälytysajoja varten.

Yksi hankkeessa c-ajokortin itselleen hankkinut sopimuspalokuntalainen on Tero Paltto Utsjoen VPK:sta Karigasniemeltä.
– Sain kuulla hankkeesta meidän VPK:n kautta ja päätin osallistua, sillä täällä tarvitaan lisää sopimuspalokuntalaisia, joilla on c-ajo-oikeus.

Koulutus sujui Teron mukaan mallikkaasti. Teoria käytiin läpi etänä, ajotunnit sovittiin Ivaloon. Hankkeen tarjoama koulutus oli paikallaan.
– Hyvin toimiva konsepti, joka tuli tarpeeseen!

Tällä hetkellä tilanne Utsjoen VPK:ssa onkin melko hyvä. Hälytysajokelpoisia on käytettävissä enemmän, mutta jäseniä saisi tietysti aina tulla lisää. Koronapandemian aiheuttama poikkeusaikakaan ei ole juuri sotkenut pakkaa hälytystehtävien suhteen Suomen pohjoisimmissa osissa.

Kioskikahvila Kaneliässä löytyy Maksniemestä osoitteesta Sänkeläntie 1.

Karigasniemen hälytysajoneuvot valmiudessa. Nyt myös Karigasniemellä on sopimuspalokuntalaisia, joilla on C-ajokortti.

VPK:iden toiminnan jatkuminen on tärkeää Lapissa

Sopimuspalokuntatoiminnan jatkuminen tulevaisuudessa on elintärkeää Lapissa.
– Tietyillä alueilla VPK:t hoitavat jopa 90 % tehtävistä, keskimäärinkin koko Lapissa noin 65 %, kertoo Markku Kallio.

Markun mukaan tilanne sopimuspalokuntien osalta on kuitenkin suhteellisen hyvä Lapissa.
– Meitä kuunnellaan hyvin valtakunnallisella tasolla. Nuorten kerhojakin pidetään vielä useilla paikkakunnilla, mutta silti sopimuspalokuntalaisten ikääntyminen ja sitä kautta toiminnan jatkuvuuden varmistaminen on haaste.

Tulevaisuuden suunnitelmiakin on.
– Seurasimme Savonrannan VPK:n toteuttamaa Turvallinen maaseutu – arjen turvaa -hanketta, jossa parannettiin maaseututaajamien ja kylien turvallisuutta. Hankkeessa muun muassa parannettiin asukkaiden varautumista häiriötilanteisiin koulutuksen ja harjoittelun avulla. Jos esimerkiksi tulee myrsky, joka kaataa puita, voi viranomainen ottaa yhteyttä koulutuksen saaneisiin henkilöihin, jotka voivat käydä raivaamassa puut pois esimerkiksi kulkuväyliltä. Nämä henkilöt voivat myös pitää huolta yksin asuvista ikäihmisistä, käydä välillä tsekkaamassa, että kaikki on heillä hyvin.

Savonrannan VPK:n hankkeen rahoitti Piällysmies-Leader-ryhmä. Samankaltaista toimintaa on pilotoitu Lapissa Posion seudulla.
– Toivottavasti hankkeesta tulisi totta ja toiminta jalkautuisi koko Lappiin, mutta vetäjä pitäisi löytää tällekin hankkeelle.

Teksti: Johanna Asiala
Kuvat: Markku Kallio

Pin It on Pinterest