Yhteistä tarinaa luomassa

Näin tiesivät Nuottavaaran kylän asukkaat kertoa, kun Kolarin kylien kehittämishankkeessa kerättiin kylien tarinoita yhteen Kolarin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi esitettävää näytelmää varten.

Ylläsjärven kyläyhdistyksen aktiivi ja Kolarin kunnan entinen kehitysjohtaja Johanna Koivumaa kertoo, että yhtenä ajavana voimana hankkeen suunnittelussa oli juurikin Kolarin kunnan lähestyvä 150-vuotisjuhlavuosi.
– Juhlavuoden kunniaksi haluttiin tehdä jotain yhteistä ja kolarilaista identiteettiä vahvistavaa. Alueen asukkaiden kanssa yhdessä pohdimme tätä asiaa, Koivumaa muistelee.

Keskusteluissa nousi vahvasti esiin Kolarin kylien historian ja tarinoiden esiin tuominen. Koivumaan mukaan kullekin kylälle haluttiin löytää oma identiteetti ja pohtia myös sitä, mistä asiasta kukin kylä voisi olla tunnettu.
– Näiden asioiden ympärille lähdimmekin sitten suunnittelemaan Kylien Kolari -hankekokonaisuutta.

Jotta kokonaisuus olisi onnistunut ja kuntalaisten toiveisiin pystyttäisiin vastaamaan mahdollisimman hyvin, päätti Kolarin kunta hakea rahoitusta Leader Tunturi-Lappi ry:ltä toinen toistaan tukevaan kehittämis- ja investointihankkeeseen. Apuna suunnitteluvaiheessa oli myös naapurikunta Kittilässä muutamaa vuotta aiemmin toteutettu vastaavanlainen kokonaisuus.
– Sieltä suunnalta saimme paljon hyviä ideoita ja myös neuvoja mahdollisiin sudenkuoppiin, Koivumaa kiittelee.

Kehittämishankkeessa keskityttiin kolarilaisen identiteetin vahvistamiseen, yhteisöllisen toiminnan lisäämiseen sekä kylien vetovoimaisuuden ja elinvoiman edistämiseen. Lisäksi suunniteltiin ja toteutettiin kylien markkinointiviestintää.

Tunnelmia Pasmajärven perinnepäiviltä.

Kylien asukkaat merkittävässä roolissa

Kolarin kunnan projektiasiantuntija Asta Hakso kertoo, että kyläläisten rooli on ollut hankekokonaisuuden toteutuksessa merkittävä ja esimerkiksi näytelmää varten kerätyt tarinat ovat asukkailta lähtöisin.
– Projektipäällikkö Jyrki Vaattovaaran vetämien kyläiltojen yhteydessä asukkaat pääsivät itse vaikuttamaan siihen, mitä asioita omalta kylältä halutaan nostaa esiin tarinoiden muodossa.

Reilun 50 asukkaan Venejärvellä tarinoita oli mukana keräämässä Venejärvenkylän kyläyhdistys ry:n puheenjohtaja Helena Sieppi.
– Jyrki tuli meille ensin kertomaan ideasta, että jokainen kylä kokoaisi omasta kylästä kertovan tarinan. Me sitten keräännyimme kylällä yhteen ja pohdimme, että mitä meidän kylästämme pitäisi kertoa. Pikkuhiljaa sitten kehittelimme tarinaa ja teimme aina välillä karsintaa.

Sieppi kertoo kylän asukkaiden tulleen toisilleen tutummaksi tarinoiden keräyksen lomassa. Lisäksi kylän historiasta nousi esiin asioita, mitkä eivät kaikille olleet välttämättä tuttuja.
– Eri ikäiset henkilöt muistivat eri asioita. Etenkin vanhempia henkilöitä haastateltaessa esiin saattoi nousta asioita, jotka tulivat muille uutena tietona.

Venejärven kylässä tarinan kokoamiseen osallistui Siepin mukaan toistakymmentä henkilöä.
– Lopulta päädyimme siihen, että haluamme tuoda kylältämme esiin perinteisiä elinkeinoja sekä erikoisiakin henkilöitä. Esimerkiksi parantajanakin toiminut Pekka Sieppi ja kansanedustaja Eemeli Lakkala ovat merkittäviä henkilöitä kylän historiassa.

Siepin-Pekan Taikamänty löytyy Venejärveltä.

Työkaluja tapahtumien järjestämiseen

Tarinoiden keräämisen ja näytelmän tuottamisen lisäksi hankkeessa haluttiin keskittyä myös kylien tapahtumiin, joita on perinteisesti ollut paljon. Tapahtumien toteutus on tehty pitkälti talkoovoimin ja järjestelyistä aiheutuvat kulut ovat ajoittain aiheuttaneet huolta järjestäjätahoissa, kun esimerkiksi osaamista on saatettu joutua ostamaan ulkopuolelta.

Tähän tarpeeseen vastatakseen hankkeessa investoitiin tapahtumien järjestämisessä tarvittavaan laitteistoon ja kalustoon.
– Hankimme muun muassa äänentoistolaitteet, valot, puvustamon, liikuteltavat lava- ja katsomorakenteet sekä telttoja ja pöytiä. Kalusto on koottu lainaamoon, joka on kylien yhteisessä käytössä, Hakso kertoo.

Investointeihin liittyen kyläläisille haluttiin järjestää koulutusta tapahtumatuotantoa ja hankittujen laitteiden ja kaluston käyttöä ajatellen. Hakso mainitsee, että hankkeessa on projektipäällikön toimesta laadittu myös tapahtumatuottajan käsikirja, jota järjestäjät voivat tarvittaessa käyttää apunaan tapahtumia järjestäessään.
– Kylissä järjestetään paljon tapahtumia talkoovoimin, joten halusimme tarjota toimijoille lisää työkaluja. Koulutusten ja lainauskokemusten myötä osa kylistä on uskaltautunut myös hankkimaan omaa laitteistoa huomattuaan, että ne eivät välttämättä olekaan niin kalliita tai vaikeita käyttää.

Tarinat näkyville

Sen lisäksi, että tarinoita ja kolarilaista identiteettiä etsittiin yhdessä asukkaiden kanssa, haluttiin kerätty materiaali tuoda laajemman yleisön tietoisuuteen juhlavuotena esitetyn näytelmän lisäksi myös muilla tavoin. Investointiosiossa kyliin hankittiin tapahtumalaitteiston lisäksi myös kylämatkailua ja kylien elinvoimaisuutta tukevaa infraa. Kyliin on tehty kylien historiasta ja palveluista kertovia tervetulo- ja opastekylttejä.
– Kyläläiset ovat myös itse olleet tekemässä talkootyönä omaan kylään sijoitettavia kylttejä hankkeen projektityöntekijän johdolla, Hakso kertoo.

Hankkeessa luotiin myös nettisivusto, minne koottiin hankkeen aikana kerätyt tarinat. Lisäksi kylien markkinointia varten koottiin kuvapankki ja kuvattiin useampi video, jotka viestivät kylien identiteettiä.
– Kolarin kylien tarinat ovat olleet olemassa, mutta nyt ne on tuotu laajemman joukon tietoisuuteen ja paremmin hyödynnettäväksi, Hakso kertoo.
– Tarinat on muutettu myös visuaaliseen muotoon.

Kolarin kylistä puhuttaessa esille nousee usein Ylläsjärven ja Äkäslompolon tunturikylät, joiden yhteyteen Ylläksen matkailukeskus on rakentunut. Koivumaa mukaan hankkeessa tehtiin kuitenkin tietoinen valinta siitä, että nyt keskitytään enemmän Kolarin muihin kyliin. Toimenpiteillä onkin tähdätty myös siihen, että kylissä olisi enemmän matkailutuotteita tarjolla, ja että matkailijat löytäisivät jatkossa myös Kolarin muut kylät.
– Sen vuoksi kylien ja esimerkiksi matkailuyrittäjien välisen yhteistyön kehittäminen on tärkeässä roolissa, Hakso lisää.
– Hankkeessa ei ole ollut kyse vain tarinoiden keräämisestä, vaan myös siitä, miten kylät ja alueen yrittäjät voisivat yhdessä hyödyntää niitä esimerkiksi kylämatkailun kehittämisessä.

– Ensimmäistä kertaa Kolarin kylät näkyvät myös Ylläksen markkinoinnissa, mikä on ollut hienoa huomata, Koivumaa iloitsee.

Äkäsjokisuun kylttitalkoissa.

Onnistunut kokonaisuus

Yhtenä merkittävimpänä tekijänä hankkeen toteutuksen kannalta Hakso pitää onnistuneita rekrytointeja. Projektipäällikkö Jyrki Vaattovaaran lisäksi hankkeessa työskenteli myös Pete Huttunen, jonka vastuulla oli kylien tarinoiden kuvittaminen ja visuaalisen materiaalin luominen.

Porukka on saatu innostumaan ja innostus säilymään, mikä on ollut erittäin tärkeää kaikkien haastateltavien mielestä. Kylät ja niiden asukkaat ovat antaneet itsestään paljon hankkeen aikana myös talkootyötunneissa mitattuna.
– Esimerkiksi Jyrki teki kauhean ison työn siinä, että hän sai meidät kaikki mukaan tekemään ja touhuamaan. Hän loi meihin uskoa, kannusti ja oli aina itse matkassa. Hänen asenteensa tarttui myös meihin, Sieppi kertoo.
– Jyrki on kyllä toiminut näiden parin vuoden aikana varsinaisena matkasaarnaajana. Hankkeesta näkyy, että se on persoonallisuudella tehty. Tekijöidensä näköinen hanke, Hakso kiittelee.

Sen lisäksi, että kylät itse ovat olleet tyytyväisiä hankekokonaisuuteen, on tunnustusta tullut myös ulkopuolelta. Vuonna 2019 Kylien Kolari -kokonaisuus palkittiinkin hopeasijalla Kuntaliiton järjestämässä kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa.
– Minusta tämä palkinto on mahtava osoitus siitä, että aina ei vaadita mainostoimiston isolla rahalla tekemää markkinointisuunnitelmaa. Asioita voi tehdä myös omalla porukalla, Koivumaa iloitsee.

Myös Hakso kertoo olevansa äärettömän ylpeä saavutetusta palkinnosta ja etenkin siitä työstä, jonka ansiosta menestystä tuli 47 kilpailijan joukossa.
– Tällainen palkinto tuo ilman muuta lisää näkyvyyttä kunnalle ja uskottavuutta toimintaan. Lisäksi on todella hienoa, että saimme osallistua kilpailuun sellaisella materiaalilla, joka on aidosti alueen asukkaista lähtöisin.

Vaikka kokonaisuus on ollut sekä kyläläisten että kunnan näkökulmasta onnistunut, on matkan varrelle mahtunut myös huonoja hetkiä. Mustien pilvien alla ovat olleet investointiosiossa tehdyt kyltit, joita ei täysin pystytty sijoittamaan alkuperäisen suunnitelman mukaisille paikoille.
– Kylttien lupaprosessiin liittynyt byrokratia pääsi varoitteluista huolimatta hieman yllättämään, Koivumaa tunnustaa.
– Mutta oli kuitenkin hienoa huomata, että kyläläiset riensivät tässäkin asiassa apuun ja suunnittelivat, että miten kyltit saataisiin sijoitettua vaihtoehtoisille paikoille mahdollisimman lähelle kulkureittejä, Hakso lisää.

Taaksepäin katsottaessa Hakso pitää tärkeänä, että vuonna 2017 vietetystä Kolarin 150-vuotisjuhlasta ei muodostunut vain hallinnollinen tilaisuus, vaan kolarilaisten itsensä tuottama juhla.

Myös Koivumaa nostaa näytelmän yhdeksi hankkeen kohokohdista.
– Se oli ihan aidosti kylien yhteinen ponnistus ja yhteenkuuluvuuden tunne oli käsin kosketeltavaa, Koivumaa innostuu.
– Vuosien saatossa kylien välillä on saattanut olla ristiriitojakin, mutta juhlavuosi on tuonut kaikki yhteen.

Nuottavaaran kylässä järjestettiin vuonna 2019 Lapland Quest -koiravaljakkokisa.

Potkua tulevaisuuteen

Kylien oman aktiivisuuden lisäksi Hakso ja Koivumaa haluavat tuoda myös kunnan roolin esille.
– Kunta on toiminut mahdollistajan roolissa ja hankkeiden avulla on saatu lisää resursseja käyttöön. Olisiko tällaisen kokonaisuuden toteuttaminen ollut mahdollista, mikäli hakijana olisi ollut jokin muu taho kuin kunta, Hakso pohtii.
– Samalla on kuitenkin tärkeää huomioida, että kylät tarvitsevat kunnan tukea myös hankkeen päättymisen jälkeen, Koivumaa muistuttaa.

Hanke on vaikuttanut myös Kylien Kolari -neuvoston toimintaan.
– Neuvoston työhön on tullut enemmän sisältöä ja lisää toimijoita mukaan. Neuvostossa käsitellään kylien yhteisiä asioita ja kerrotaan kuulumisia ja tulevia tapahtumia, Hakso avaa.
– Kokouksissa on päässyt kuulemaan myös muiden kylien terveisiä ja tutustumaan uusiin ihmisiin, Sieppi kertoo omasta kokemuksestaan.

Kun Haksoa pyytää miettimään hankkeen vaikuttavuutta, on hänen helppo todeta, että se on enemmän kuin tehtävänsä tehnyt. Myös Koivumaa näkee, että Kylien Kolari -kokonaisuus on sekä herätellyt hiljaisempia kyliä toimimaan että antanut lisämotivaatiota jo ennestään aktiivisille kylille.
– Hankkeiden myötä kyliin on saatu ennennäkemätöntä nostetta, ja innostus kylien omaehtoiseen kehittämiseen on kasvanut!

Esimerkiksi Venejärven kyläläiset ovat innostuneet jatkamaan työtä, mitä Kylien Kolari -kokonaisuudessa saatettiin alulle. Ideoiden toteuttamiseen on haettu myös Leader-tukea.
– Haluamme tuoda entistä enemmän näkyville kylämme paikkojen ja henkilöiden historiaa. Hyödynnämme kerättyjä tarinoita ja tarkoituksenamme on kääntää niitä myös englanniksi. Tiedä vielä, mitä kaikkea tässä tehdään! Sieppi huudahtaa.

Venejärven lisäksi Koivumaa haluaa mainita Kolarin eteläpäässä sijaitsevan pienen Nuottavaaran kylän, jossa kyläläisten oma aktiivisuus ja talkoohenki johti vuonna 2019 uuden, Lapland Quest -koiravaljakkokisan järjestämiseen.
– Tässä on mahdollisuudet vaikka mihin!
– Vuonna 2020 kilpailu laajeni jo Pellon puolelle ja yhteistyötä tehtiin myös naapurikunnan kylien ja yrittäjien kanssa, Hakso lisää.

Haastateltavat vakuuttavat, että vaikka Kylien Kolari -hankekokonaisuuteen kuuluneet hankkeet eli Kolarin kylien kehittämishanke sekä Kolarin kylien investointihanke ovat jo päättyneet, jatkuu kylien elinvoimaisuuden eteen tehtävä työ myös tulevaisuudessa.

Kylien Kolari -hankekokonaisuudessa kerättyihin tarinoihin sekä Kolarin kylien historiaan ja nähtävyyksiin voi tutustua lisää osoitteessa www.kylienkolari.fi.

Kylien Kolari -hankekokonaisuus toteutettiin vuosina 2016–2019 ja toteutukseen saatiin tukea Leader Tunturi-Lappi ry:ltä.

Lainaus hankkeessa tuotetusta Kylien Kolari -näytelmästä.

Teksti: Salla Saariniemi
Kuvat: Pete Huttunen, Kolarin kunta / Leader Tunturi-Lappi ry