PAIKALLA EI NIIN VÄLIÄ, KUNHAN MUUTEN PYSYY MAAILMAN MUKANA

Lahtelan yritys toimii Saijan kylässä Sallassa. Suvussa on ollut poroja yhtä kauan kuin Suomessa porotaloutta, ja sukutilalla kasvaa myös 90-päinen lihakarja.

Vaikka kylän sijainti lähellä Venäjän rajaa voi äkkiseltään tuntua syrjäiseltä, ajavat jakeluautot Saijalle siinä missä muuallekin. Tuotteiden myyminen puhelimessa tai internetissä ei sekään katso paikkaa.
– Tuotantomäärien pitää kuitenkin olla tarpeeksi suuria, tuotteen hyvä ja markkinoinnin kunnossa, Lahtela korostaa.

Maltiolan Jaloste Oy:n EU-vaatimukset täyttävässä lihanleikkaamo-jalostamossa käsitellään pororuhoja erotuskaudella syys-marraskuussa ja niitä jalostetaan pitkin vuotta. Naudat teurastaa Atria, jolta Lahtela ostaa jalosteissaan tarvitsemansa osat tuottajapalautuksina.
– On helpompaa ja halvempaa ostaa heiltä tiettyä osaa, kuin alkaa miettiä myyntikanavat kaikille ruhon osille. Pidänkin näitä isoja firmoja pikemminkin mahdollisuutena kuin kilpailijoina meille pienemmille.

Poro on kokonsa puolesta näppärämpi ja helpompi tuotteistaa. Lahtela on luonut myyntikanavat poron eri osille – jotkut päätyvät esimerkiksi helsinkiläisten huippuravintoloiden asiakkaiden lautasille, toiset taas muiden jalostajien tuotteiden raaka-aineeksi.

Hannu Lahtela erikoistui agrologiopinnoissaan markkinointiin ja asia onkin vahvasti mielessä kaikessa tekemisessä. Työn parhaita hetkiä ovat asiakaskohtaamiset, myös erilaiset muistamiset ja palkinnot lämmittävät mieltä.

Sipsejä ja breasolaa

Lahtela on myös sitä mieltä, ettei poroa suinkaan ole vielä loppuun asti tuotteistettu. Maltiolan Jaloste kehittelee jatkuvasti omia uusia tuotteita, joilla on tarkoitus pysyä muuttuvien markkinoiden mukana.
– Maailma ja mieltymykset muuttuvat, ja poroakin pitää oppia tarjoamaan uusilla tavoilla.

Juuri nyt Lahtela testaa tapoja ilmakuivata poronpotkaa. Tekemänsä esikartoituksen mukaan hän uskoo poro-breasolan menevän ravintoloihin kuin kuumille kiville. Poro-breasola voikin olla monelle kansainväliselle asiakkaalle helpommin lähestyttävä tuote kuin perinteiset käristykset tai kuivalihakeitot.

Muutama vuosi sitten Lahtela kehitteli porosipsin.
– Kevyt, säilyy hyvin eikä vaadi kylmäkuljetusta. Kulkee tarvittaessa vaikka postissa, Lahtela listaa tuotteen hyviä puolia.
Porosipseille on syntynyt kaveriksi myös naudanlihasta valmistetut sipsit. Kehitteillä on viinien ja oluiden makumaailmoihin sopivia tuotteita, joiden reseptejä on viilattu huippuosaajien kanssa ja jotka kauniine pakkauksineen sopivat fiinimpäänkin ympäristöön.

Lahtela luottaa huippuosaajiin paitsi tuotteiden makumaailmojen kehittelyssä, myös markkinoinnissa. Sipsien kauniit pakkaukset ovat rovaniemeläisen Mainostoimisto Puiston käsialaa.

Hankkeiden kasvatti

Hannu Lahtela palasi agrologiopintojen jälkeen takaisin pohjoiseen ja osti vuonna 1993 vanhemmiltaan lihakarjatilan. Vuonna 1996 hän osallistui Lapin Marttojen vetämään Poronlihan jatkojalostus maatilan lisäelinkeinona -hankkeeseen.
– Sen myötä perustin yrityksen ja rakensin savustamon ja leikkaamon, hankkeiden kasvatiksi itseään tituleeraava yrittäjä kertoo.

Sittemmin Lahtela on ollut mukana monissa hankkeissa, myös ohjausryhmän jäsenen roolissa.
– Koemarkkinointia, tuotekehitystä, koulutuksia ja niin edelleen. Poronlihan nykyinen hyvä maine ja hintataso on paljolti näissä hankkeissa tehdyn työn ansiota.

Hyvä hanke on Lahtelan mielestä sellainen, joka lähtee aidosta tarpeesta ja osallistujat pääsevät mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Tärkeää on myös osallistujien sitouttaminen. Tähän paras ratkaisu on löytää hankkeelle osaava vetäjä, jolta löytyy myös auktoriteettia.

– Jos tavoitteet on päältä asetettu, voi vain möllötellä mukana eikä hyötyä välttämättä tule. Toisaalta monikaan ei varsinkaan yrittäjyyden alkuvaiheessa tiedä omaa tarvettaan ja se olisi juuri se hetki, kun asioita kannattaa kunnolla miettiä. Hankkeilla voidaan ruokkia mahdollisuuksia ja antaa valmiuksia.

Tuotteistaminen on Lahtelan mielestä vaihe, jossa apu eniten tulisi tarpeeseen.
– Rahoitusmekanismejahan on monenlaisia, mutta kun itse menet ideoinesi jo kaukana tulevaisuudessa, ovat ne usein liian hitaita.

Porosipsien tuotannon kehittämisessä Maltiolan Jaloste Oy on hyödyntänyt maaseuturahaston yritysrahoitusta. Lapin ELY-keskus on myöntänyt yritykselle rahoitusta kahteen eri hankkeeseen, joilla on kasvatettu tuotantokapasiteettia.

Ensimmäinen testierä poro-breasolaa epäonnistui, mutta toinen vaikuttaa jo lupaavalta.

Poro ei saa unohtua

Vaikka poro meneekin nyt kaupaksi, on tilanteeseen tuudittautuminen Lahtelan mielestä vaarallista. Tulevaisuuteen on katsottava koko ajan. Tällä hän ei tarkoita pelkästään omaa yritystään vaan koko alaa. Huolissaan kannattaa olla esimerkiksi siitä, osaavatko tulevat kokkisukupolvet käyttää ja arvostaa poroa raaka-aineena.

Jotta näin olisi, jaksaa Lahtela esitellä yrityksensä toimintaa kiinnostuneille toimittajille aina uudestaan ja uudestaan. Aika ajoin hän matkaa poronruhon kanssa Helsinkiin pitämään lihanleikkuunäytöksiä asiakasravintoloissa ja onpahan hänet nähty MasterChef-ohjelmassakin.

Uusia ”Maulavirtoja” alalle kaipaava Lahtela on myös toivottanut nuoria kokkeja sekä salihenkilökuntaa tervetulleeksi tilalleen. Asiakasravintoloiden keittiöpäälliköt lähettävät asiasta kiinnostuneita oppiin joskus jopa kokonaiseksi viikoksi. Vieraat pääsevät seuraamaan poroerotuksia ja oppimaan poron käsittelyä.
– Jo pelkästään tänne matkustaminen on monelle elämys. Jotkut soittavat minulle suoraan ja kysyvät voisivatko tulla ja olen toivottanut heitä tervetulleeksi, vaikkeivät asiakkailla töissä olisikaan.

Kohta on käsillä syksy ja vuoden pahin sesonki poroerotuksineen ja vieraineen. Sesonkina yritys työllistää 5-7 henkilöä, muutoin Lahtela pyörittää yritystä ja tilaa vaimonsa kanssa. Uusien tuotteiden kehittelyssä vahvasti mielessä on myös tavoite tasaisemmasta ympärivuotisuudesta.
– Lihanleikkaajia ei tahdo enää löytyä. Pitää siis kehittää tuotteita, joita voi tehdä muutkin tai joita voi tehdä koneilla.

Yrityksen ja tilan lisäksi Lahtela ehtii miettimään myös kylän asioita. Saijalla on parhaillaan käynnissä maisemahanke ja suunnitteilla on kylän oma biokaasulaitos.
– Olemme siinä pilottikylänä. Nyt mietitään, miten laitoksesta voisi saada kannattavan.

Välillä ehtii miettiä myös omaa tulevaisuutta.
– Tarkoitus on kehitellä niin hyviä tuotteita, että siinä vaiheessa kun oma vauhti alkaa hyytyä, saisi yrityksen jopa myytyä jollekin.

Teksti ja kuvat: Tuuli Kontio

Lue lisää yrityksestä:
www.sallanvilliporo.fi