ILOA, RIEMUA JA HEITTÄYTYMISTÄ

Pyhän Kyläyhdistyksen Palvelukokeiluja Pyhällä-hanke heitti kesäkuussa ilmoille haasteen, avoimen ideakilpailun, jossa aiheena oli järjestää lapsille ja nuorille luovaa toimintaa Pyhätunturilla. Ideakilpailussa lähdettiin hakemaan lapsiperheiden hyvinvointia ja viihtymistä edistäviä ideoita lähipalveluratkaisuiksi 0-15-vuotiaille paikallisille asukkaille sekä matkailijoille.

Laura Tervo Taiga Travels & Productionista yhdessä luovan alan ammattilaisten Silja Tyrväisen Luovuuspaja Keinun, musiikkiopettaja Ellinoora Tuunan, sirkusohjaaja Heli Mäcklinin ja teatteriohjaaja Merja Mettiäisen kanssa kehittivät yhdessä neljän erilaisen luovan työpajan kokonaisuuden. Työpajat järjestettiin osakokonaisuuksina ja toteutettiin Pyhätunturilla loppusyksystä ja alkutalvesta. Luovan toiminnan kokeilut huipentuvat Kaamoksen karkeloihin joulukuun alussa, jossa mukana oli lisäksi Voice Vision Pyhän Mion Wuosha.

– Meille työryhmänä yhdessä kehittäminen, osaamisen ja omien uusien palvelujen muotoilu on ollut merkittävä ”palkkio” työstä, jota olemme yhdessä tehneet. Omien palvelujen kehittäminen yhdessä toisten osaajien kanssa on yrityksen investointia tuotekehitykseen. Verkostoituminen ja osallistuminen yhteisen hyvän tekemiseen alueen lapsille on merkittävä motivaattori, kertoo kokeilusta vastannut Laura Tervo Taiga Travels & Productionista.

Musiikin luomat tunteet siirtyvät käsien kautta paperille parhaiten silmät suljettuina. Ohjaaja Silja näyttää mitä erilaisilla liiduilla voi paperille saada aikaiseksi.

Kuvataidetyöpaja

 ”Laittakaa silmät kiinni ja ottakaa liidut käteenne. Kuunnelkaa musiikkia, liikutelkaa käsiänne musiikin tahdissa suurelle paperiarkille. Anna musiikin tuntua kehossa ja käden liikkeen kautta siirtyä paperille.”

 Näin alkoi kuvataidetyöpajan tunti 8-12 vuotiaille oppaana kuvataidetyöpajan ohjaaja Silja Tyrväinen Luovuuspaja Keinusta.  Alkuun hieman hämmentyneet lapset tekivät työtä ohjeiden mukaan ja saivatkin kokea riemua ja naurua silmänsä avattuaan. Nuorista oli hauska huomata, mitä musiikin ja kehon yhteiset liikkeet saivat paperille aikaiseksi.

 Kuvataidetyöpajassa lapset ja nuoret ovat päässeet kokeilemaan erilaisia tekniikoita ja välineitä ammattilaisen ohjauksessa. Lapsen oma mielikuvitus on tunneilla saatu koottua käsin kosketeltavaan muotoon paperille omaksi ja vanhempien iloksi kotien seinille.

 – Kuvataide on taiteenmuoto, joka varsinkin lapsista ja nuorista on positiivista, kun on selkeää näkyvää tekemistä. Työn saa yleensä kerralla valmiiksi ja sen voi viedä kotiin nähtäväksi, jatkaa Tyrväinen. 

Nelli Jaksola viihtyi kaikissa Pyhätunturin työpajoissa ja toivoisi niitä lisää.

Sirkustyöpaja

Sirkustyöpajassa lapset pääsivät kokeilemaan erilaisia temppuja matolla, vanteilla ja jonglööripalloilla. Vauhtia ja intoa riitti jokaisessa ikäryhmässä. Sirkustyöpajan ohjaajan Heli Mäcklinin mielestä sirkusharrastamiselle näyttäisi olevan tilausta enemmänkin myös Pelkosenniemellä ja Pyhällä. Heli ohjaa sirkustunteja Sodankylän Revontuliopistolla. Naapurikunnassa alan harrastajia on jo lähes sata ja ohjaajia useampi.

Sirkustyöpajassa Pyhällä ryhmät oli jaettu kahteen ikäryhmään vauvasta esikouluikäisiin ja koululaisiin. Pienempien ryhmään oli toivottu, että vanhemmat osallistuvat työpajaan yhdessä lastensa kanssa.

– Tällainen yhdessä tekeminen ja heittäytyminen luo positiivista yhteyttä lapsen ja vanhemman välille. On ollut hieno huomata, miten se yhdessä tekemisen ilo loisti kaikkien kasvoilta, ilahtui Heli.

”Kottikärryt ja kaksi luurankoa”. Otos Teatterityöpajan improvisaatioesityksestä.

Muskari ja popmusiikkityöpaja

– Lapset ja nuoret olivat innoissaan mukana kaikessa ja varsinkin ukulelesta muodostui popmusiikkityöpajan hitti. Useat nuoret sanoivat hankkivansa oman ukulelen ja opettelevansa sitä soittamaan, kertoi musiikkityöpajojen ohjaaja Ellinoora Tuuna. Tuuna pohtiikin sitä, että voisi järjestää ukulelen soittokurssin Pyhätunturilla lapsille ja aikuisille, jos ukuleleja tunturiin alkaa ilmestymään.

Pienten lasten muskariryhmä sai erittäin hyvin osanottajia. Pyhätunturilla on paljon pieniä alle kolmivuotiaita lapsia, jotka kaipaavat mielekästä tekemistä ja vanhemmat ryhmäytymistä. Kaikissa muissakin työpajoissa pienten lasten ja vanhempien osallistuminen oli runsasta.
– Tämä kertoo siitä, että alueella todellakin on tarve viikoittaiselle säännölliselle lasten toiminnalle, kokoaa Laura Tervo.

Nelli Kinnunen esittelee ihastuksissaan omaa tekniikkaansa liituvärjäämisessä

Tilausta on

 Kaikkien ohjaajien mielestä Pyhätunturilla on selkeästi tarve erilaiselle toiminnalle. Pyhätunturi on pieni paikka eikä harrastusmahdollisuuksia paljoa ole. Syksyistä kokeilusarjaa pidettiin loistavana ympäristönä ja näköalapaikkana testata erilaisia toimintoja, kokeilla uusia juttuja, muotoilla uusia palveluja ja sisältöjä.

 Jokainen oli myös sitä mieltä, että kouluikäisiä poikia työpajoissa ei juuri ollut ja seuraavia kokeiluja miettiessä, olisikin hyvä pohtia miten tavoittaa heidät.

 – Jatkoa pyöritellään tällä hetkellä työryhmän kanssa. Töitä tehdään, että jatkoa seuraa ja yhteistyö muiden palveluntuottajien kanssa jatkuu, kiteyttää Laura Tervo.

Teksti ja kuvat: Miia Taivalantti

Hankkeen hakija: Pyhän kyläyhdistys ry
Hankkeen rahoittaja: Leader Pohjoisin Lappi ry
Hankkeen kokonaisrahoitus: 67 742 euroa

Palvelukokeiluja hankkeen keskeisimpinä kohderyhminä ovat Pyhän alueen asukkaat ja mikroyrittäjät. Erityiskohderyhmänä ovat lapset ja nuoret sekä ikääntyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat aikuiset. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on on alueen viihtyvyyden ja asukkaiden hyvinvoinnin lisääntyminen. Tavoitteena on laadukkaiden lähipalveluiden kehittäminen kokeilujen kautta sekä palvelukeskustyyppisen toiminnan kehittäminen, tilaratkaisujen löytäminen yhteisö- että yrityshautomon kaltaiselle toiminnalle ja lähipalvelujen tuottamiselle.

Hankkeen toteutuksen keskiössä ovat palvelukokeilut, osallisuus sekä viestintä ja vuorovaikutus. Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen toimenpidekokonaisuuteen: monipalvelutila, laadukkaat lähipalvelut ja ketterät kokeilut. Lähtökohta toteutuksessa on, että kehittämisideat, innostus ja toiminta lähtevät ihmisistä ja yhteisöistä itsestään. Osallistuminen on konkreettista ja sen motiivina on muuttaa kehityksensuuntaa positiivisemmaksi. Kokeiluille yhteistä puolestaan on se, että kehitettävä palvelu tai tuote löytää lopullisen muotonsa vasta kokeiluprosessin aikana.

Hankkeelle palkataan osa-aikainen projektikoordinaattori, joka hallitsee kokonaisuutta, aktivoi ja innostaa eri toimijoita mukaan toteutukseen ja yhteistyöhön, organisoi työpajoja ja viestii monipuolisesti kokemuksista ja vaiheista hankkeen aikana.