KAUAN ODOTETTU YHTEINEN KOHTAUSPAIKKA

Reilu vuosi sitten Tapionniemen kyläseura sai pitkän odotuksen jälkeen hallintaansa kylän vanhan ja komean, mutta rapistuneen koulurakennuksen. Nyt katon alla on jo monenlaista kyläläisiä yhdistävää ja arkea helpottavaa toimintaa.

Tapionniemen vanha koulu oli vuosia vuokralla matkailuyrittäjällä, minä aikana rakennus ja sen ympäristö ehti rapistua. Erinäisten käänteiden jälkeen Kemijärven kaupunki myi koulun kyläseuralle yhdellä eurolla syyskuussa 2017. Puolessatoista vuodessa kyläseura on ehtinyt remontoida Kyläkartanoksi ristimäänsä rakennusta monin tavoin. Yhteinen kokoontumispaikka mahdollistaa monenlaisen toiminnan ja erilaisten palvelujen järjestämisen sekä suojaa kyläläisiä tylsistymiseltä tarjoten heille tekemistä.

Leader Pohjoisin Lapin rahoituksen avulla kyläseura on mm. uusinut talon ikkunat ja ulko-ovet sekä asentanut ilmalämpöpumput ja aurinkoenergialla toimivan lämmitysjärjestelmän. Keittiöön on hankittu laitteita ja koneita ja huoneisiin on tehty pintaremonttia. Nykyään koululla kokoontuvat esim. kansalaistopiston ryhmät ja tiloja voidaan vuokrata juhliin ja tilaisuuksiin sekä erilaisten palvelujen tarjoajille. Nykyään koululla pitää vastaanottoa hieroja-terveydenhoitaja-jalkahoitaja sekä parturi-kampaaja. Kyläseura on mukana järjestämässä myös erilaisia tapahtumia ja kesällä Kyläkartanolla toimi kesäkahvila kuuden viikon ajan.

Maire, Sisko ja Tarja ovat tulleet tiistailounaalle, kokkivuorossa Tapani ja Ritva.

Maire, Sisko ja Tarja ovat tulleet tiistailounaalle, kokkivuorossa Tapani ja Ritva. Kuva: Marjatta Pekkarinen.

Yhteiset lounastapaamiset poistavat yksinäisyyden

Tiistaisin kyläseura valmistaa kyläläisille ja muillekin nälkäisille lounaan. Maksua vastaan ruokailija saa maukkaan kotiruoan jälkiruokineen ja päälle vielä pullakahvit. Tarjolla on paljon lähiruokaa – lihaa, kalaa, marjoja sekä perunaa ja naurista kyläseuran omasta maasta.

Monelle ruokaakin tärkeämpää on varmasti juttuseura.
– Me aktiivit kyyditsemme paikalle myös ne, joilla kulkeminen muuten on vaikeaa, kertoo Marjatta Pekkarinen.
Kuulostaa helpolta, yksinkertaiselta ja vielä halvalta tavalta ehkäistä erityisesti ikäihmisten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

Jokaviikkoinen tiistailounas pyörii täysin kyläseuran voimin. Seurassa on n. 25-35 aktiivia vuodenajasta riippuen ja talkkarivuoro kiertää viiden viikon jaksoissa. Vuoron aikana talkkaripari huolehtii talon huollosta ja valmistaa lounaan. Kyläkartanossa on myös muutamia huoneita majoituskäyttöön ja pihalla on sauna. Tiloja vuokraamalla kyläseura saa katettua toimintaansa.

Maire, Sisko ja Tarja ovat tulleet tiistailounaalle, kokkivuorossa Tapani ja Ritva.

Marjatta Pekkarinen ja Tapani Hiltunen esittelevät Kyläkartanon majoitustiloja. Kemijärven kaupunki muurautti 80-luvulla umpeen kaikki koulun takat ja uunit ja peitti ne levyillä. Nyt niitä on yhdessä muurarin kanssa auottu ja nuohoojan luvalla rakennus lämpiää taas myös puulla.

Kyläläisten osaaminen käyttöön

Kun kyläseura alkoi suunnitella Kyläkartanon kunnostamista ja hankerahoituksen hyödyntämistä, Marjatta Pekkarisen työelämässä kertyneet taidot pääsivät käyttöön.
– Minulla oli työn kautta jo osaamista ja verkostoja, jotka helpottivat hankkeen läpiviemisessä, Kemijärven kaupungilla sosiaali- ja terveyspuolen hallinnossa työskennellyt Pekkarinen kertoo.
Huhtikuussa 2018 hänet valittiin kyläseuran puheenjohtajaksi.

Kylästä löytyy osaamista moneen muuhunkin asiaan ja se on otettu tehokkaasti käyttöön.
– Olemme jakaneet vastuualueita sen mukaan, millaista osaamista keneltäkin löytyy. Esimerkiksi keittiöasioista huolehtii sen alan ammattilainen, valottaa Pekkarinen ja kertoo perään toisenkin esimerkin järjestelyn hyödyistä.
– Talon tekstiilit ovat yhden ihmisen vastuulla ja hän kutsuu tiettyjä ihmisiä talkoisiin, kun tulee vaikkapa aika pestä matot. Näin kaikkia ei tarvitse istuttaa kaikissa talkoissa ja into säilyy.

Keravalta Kemijärvelle

Puuhaa riittää myös keravalaislähtöiselle Tapani Hiltuselle. Työuransa ammattikoulun erityisopettajana tehnyt Hiltunen on kulkenut eri puolilla Lappia kymmeniä vuosia lomilla ja eläkepäivien koittaessa oli aika toteuttaa idea pitkäaikaisemmista reissuista. Tapionniemi valikoitui paikaksi lähes sattumalta, kun Hiltunen huomasi paikkakunnalla myynnissä olevan asunnon.
– Koitin viime talvena miltä tuntuu viettää täällä koko pitkä kaamosaika ja taidan tehdä saman tänäkin vuonna, Keravalla tulee lähinnä käytyä hoitamassa pakolliset asiat, hän naurahtaa ilmeisen tyytyväisenä kokeilunsa tuloksiin.

Noin puolitoista vuotta Tapionniemessä viihtyneelle Hiltusellekin riittää tekemistä Kyläkartanolla. Juuri nyt on meneillään talkkarivuoro ja suunnitelmissa on piakkoin maalata muureja. Nuorena suoritetut rakennussuunnittelijaopinnot pääsivätkin yllättäen käyttöön. Kyläyhteisöön ujuttautuminen kävi helposti.
– Kun tulin tänne silloin kesällä, taisi heti seuraavana päivänä olla tilaisuus, jossa ihmisiä kutsuttiin tutustumaan kyläseuran toimintaan. Jos olisin valinnut tukikohdakseni vaikka jonkin tunturikeskuksen, olisi siellä voinut olla paljon yksinäisempää.

Tapionniemen Kyläkartano on komea ilmestys. Hirsirakenteinen kyläkoulu rakennettiin vuosina 1930-1932. Kyläkartanon seinällä on kuva rakennustöihin osallistuneista.

Uusituuko talkooväki?

Myös Tapionniemessä, niin kuin monella muullakin paikkakunnalla, mietityttää myös talkooväen riittäminen tulevaisuudessa. Täällä tilanne ei kuitenkaan lähivuosina ole kaatumassa tekijöiden puutteeseen.
– Väkeä eläköityy lähivuosina lisää ja toivottavasti saamme tänne myös uusia asukkaita, Pekkarinen pohtii.

Tapionniemessä asuu tällä hetkellä vakituisesti n. 140 henkeä. Viimeisen vuoden aikana kylään on syntynyt kolme vauvaa. Kyläseuran järjestämät tapahtumat ovat kiinnostaneet myös kylän entisiä asukkaita ja yhteisöllisyys voi houkutella asuinpaikkaa valittaessa ja Kyläkartanolla on tässä yhtälössä iso merkitys.
– Enhän ennen itekkään tuntenut kunnolla kylän ihmisiä, ajelin aamulla töihin ja illalla takasin eikä yhteistä tekemistä ollut, huomauttaa Pekkarinen.

Kylän sijainti Kemijärven ja Pyhätunturin välissä kuljettaa kylän läpi paljon matkailijoita, ja Marjatta Pekkarinen onkin miettinyt, voisiko kylä jotenkin hyödyntää lähialueilta löytyneitä muinaismuistopaikkoja ja tehdä niistä matkailukohteita.
– Eli kylämatkailun mahdollisuudet kiinnostavat. Ei mitään massamatkailua, vaan luonto- ja kulttuurimatkailua.

Teksti ja kuvat: Tuuli Kontio

 

Kylätalo monipuoliseen käyttöön

Hankkeen nimi: Tapionniemen kyläkoulu kylätaloksi
Hankkeen hakija: Tapionniemen kyläseura ry
Hankkeen rahoittaja: Leader Pohjoisin Lappi ry
Hankkeen kokonaisrahoitus: 115 137 euroa

Hankkeen kuvaus: Tapionniemi on Kemijärven kaupungissa sijaitseva kylä, jossa on asukkaita noin 150. Kylällä on ollut jo vuosia tarve yhteisestä kokoontumistilasta, jossa voidaan järjestää erilaisia harrastepiirejä, tilaisuuksia ja juhlia. Hankkeessa kunnostetaan Tapionniemen vanha kyläkoulu kylätaloksi. Kylätalo on siirtynyt kyläseuran omistukseen syyskuun alussa vuonna 2017.

Kiinteistöön tehdään lämpöremontti uusimalla ikkunat, asentamalla ilmalämpöpumput ja aurinkolämmitysjärjestelmä. Kuituverkko yhdistetään kylätalolle. Lisäksi tehdään pientä pintaremonttia ja hankitaan keittiöön välttämättömät koneet, laitteet ja kalusteet. Remontti mahdollistaa kylätalon käytön ympärivuotisesti ja monipuolisesti. Tavoitteena on kylän elävöittäminen ja jatkossa kylämatkailun ja kylän palveluiden kehittäminen.

Pin It on Pinterest