Lokan kalasatama on hiljentynyt illan tullen. Hallissa häärää enää yksi kalastaja, Risto Pyhäjärvi, joka tekee iltapuhteeksi pannuahventa. Päivätöikseen Pyhäjärvi myy ja markkinoi kalaa Lokan luonnonvara osuuskunnassa. Osuuskunta on perustettu vuonna 1997 ja jäseniä siinä on 25.
Kun Pyhäjärvi saa illan ahvensavottansa päätökseen, siirrymme käsittelytiloista pieneen toimistoon. Pyhäjärvi puhelee kuinka lämmin kesä on ollut kalanpyynnille suotuisa – pyyntikausi on pitentynyt lämpimien kelien ansiosta ja ahven on uinut katiskoihin kiitettävästi.
”Tämä on ollut huippukesä kalastukselle. Viime vuonna päästiin kesäkuun 14. päivä järvelle – tänä vuonna jo toukokuun 20. päivä. Ahventa on tullut tasaisesti koko kesän ajan. Keväällä haukea tuli hyvin, noin 30 000 kiloa. Kokonaissaaliin määrä vuodessa meillä on noin 70-10 000 kiloa.” sanoo Pyhäjärvi.
Lokan kylä sijaitsee Sodankylän kunnan koillisosassa. Syrjäisen sijainnin vuoksi Lokkalaiset kuljettavat itse kylmäkuljetusautolla saalinsa ensin Sodankylään, mistä se kulkeutuu rekan kyydissä ostajille.
”Logistiikka pelaa niin, että kun kala lähtee Lokasta illalla tai aamulla, on se seuraavana päivänä Helsingissä myynnissä.”
Järvikalan markkinat vetävät Pyhäjärven mukaan hyvin.
”Kaikki kalaa menee ja pystymme pikkaisen kilpailuttamaankin ostajia. Meillä on puolenkymmentä tukkua, jotka ostavat meiltä kalaa vakinaisesti.”
Särjen suosio kuluttajien lautasilla on noussut viime vuosina. Olisiko siitä myös lokkalaisten kalastajien tulon lähteeksi tulevaisuudessa?
”Olisi varmasti. Särjelle olisi nytkin kauppaa, mutta ongelmana on, ettei särkeä tunnu tulevan meidän pyydöistä.”
Lokan kalasatama.
Uusia kalastajia rekrytointihankkeella
Lokassa on viime vuosina rekrytoitu uusia kalastajia hanketoiminnalla. Tänä kesänä Lokassa on ollut kaksi nuorta harjoittelijaa.
”He olivat meillä pari viikkoa harjoittelussa ja kumpikin selvästi innostui alasta.”
Harjoittelijoita voisi olla enemmänkin, mutta kesän pyyntisesonki asettaa ajallisia rajoitteita rekrytointien määrälle. Lokkalaiset aikoivatkin hakea lisäaikaa rekrytointihankkeellensa.
”Ammattikalastuksen tulevaisuus Lokassa näyttää hyvältä. Meillä on oman kylän nuorista kolme innostunut kalastamaan. Nuorin on 16-17-vuotias, joka on kulkenut isänsä matkassa ja tuo kalaa kovasti.”
Kokeneiden ammattikalastajien neuvot ja ohjaus ovat Pyhäjärven mukaan tärkeässä osassa aloittelevan ammattikalastajan polulla.
”Jos tuonne järvelle lähtee eikä tiedä paikkoja, on kalastus melko toivotonta. Meillä kalastajat ovat ymmärtäneet sen, että kalan määrä on meille elinehto, jotta kustannukset pysyvät kurissa. He ymmärtävät, että uusia kalastajia pitää saada ja neuvovat heitä hyvinkin tarkoin.”
Yhden Lokan rekrytointihankkeen kasvateista, Jani Äärelän, ajatuksia lisää Lapin ELY-keskuksen Kalajuttuja-uutiskirjeessä.
Osuuskunta lisää ostajille toimitusvarmuutta
Pyhäjärven mukaan osuuskuntatoiminta tekee Lokan kalastuksesta kannattavaa.
”Jos jokainen Lokan kalastaja toimittaisi saaliinsa Sodankylään erikseen, paras kalastusaika palaisi siihen. Kun osuuskunta hoitaa markkinoinnin, voi kalastaja keskittyä kalastukseen. He toimittavat kalan, osuuskunta hoitaa markkinoinnin.”
Yhtenä osuuskunnan valttina Pyhäjärvi näkee suuremmat kalamäärät suhteessa yksinyrittämiseen.
”Meidän on helpompi neuvotella markkinoilla suurempien saalismäärien kanssa. Ostajat tykkäävät, että meillä on paljon kalastajia ja suhteellisen hyvä toimitusvarmuus. Toimitus ei ole näin yhden kalastajan varassa”, Pyhäjärvi summaa.
Teksti ja kuvat: Jukka-Pekka Pöyliö
Juttu on julkaistu alun perin Lapin ELY-keskuksen Kalajuttuja-uutiskirjeessä.
Risto Pyhäjärvi esiintyy Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toteuttamassa hankkeessa kuvatulla kaupallisen kalastuksen opetusvideolla. Hankkeen ovat rahoittaneet Euroopan meri- ja kalatalousrahasto sekä Inarin ja Sodankylän kunnat.
Sodankylän kaupallista kalastusta vaivaa sama ongelma kuin alaa koko maassa. Kalastajat ikääntyvät, ja uusia paikallisia yrittäjiä on vähän. Lokan kalastajat kääntyivät kesällä 2015 kunnan puoleen ja kertoivat, että Lokan osuuskunnan toiminta on vaarassa päättyä toimijoiden puutteeseen 5-10 vuoden kuluttua, mikäli uusia kalastajia ei saada eläköityvien tilalle. Uusia kalastajia tarvitaan myös tuotannon volyymin kasvattamiseksi: vain suurilla kalamäärillä voidaan kilpailla markkinoilla ja saada logistiikka kannattavaksi.
Sodankylässä tartuttiin asiaan Lokan Luonnonvara osuuskunnan esityksen perusteella. Ensin tehtiin ammattikalastajien rekrytointihankkeen esiselvitys, jonka tulosten perusteella suunniteltiin varsinainen uusien kalastajien rekrytointihanke eli Kalastajanpolku. Hakijana ja hallinnoijana sekä 10 % rahoittajana molemmissa hankkeissa on Sodankylän kunta, ja 90 % rahoitus tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta Lapin kalatalouden toimintaryhmän kiintiöstä.
Lapin kalatalouden toimintaryhmä
Kalatalouden paikalliset toimintaryhmät edistävät meri- ja kalatalouden elinkeinoja. Ryhmät ovat myös mukana EMKR-hankkeiden suunnittelussa. Kalatalousryhmien toiminta paikallisena kehittäjänä linkittyy yleiseen maaseutuelinkeinojen kehittämiseen. Kalatalous on perinteisesti ollut merkittävä lähiruoan tuottaja Lapissa laajojen vesistöjen ja arvokkaiden kalakantojen ansiosta. Viime vuosina kalastuksen merkitys elinkeinona on kokenut uuden nousun sisävesikalan kysynnän kasvaessa koko maassa.
Lapin kalatalouden toimintaryhmän alue on Inarin, Sodankylän, Kemijärven ja Pellon kunnat. Ryhmän aktivaattorina toimii Markku Ahonen, jonka yhteystiedot löytyvät Leader Pohjoisin Lapin sivulta.
