YRITTÄJYYSKASVATUS ON KAIKKIA VARTEN

Torstaina 4.10. Pellon koulukeskuksessa tapahtuikin monenlaista. 5-7-luokkalaiset myivät messuilla itse syksyn aikana valmistamiaan tuotteita. Lukiolaiset saivat kuulla yrittäjä- ja uratarinoita yrittäjien itsensä kertomana. 8-9-luokkalaiset puolestaan osallistuivat Lohen kita –ideakilpailuun, jonka Rohki-hallissa pidettyyn finaaliin päivä huipentui.

Lukiolaisten tilaisuuden avannut Pellon kunnanjohtaja Eero Ylitalo kertoi pohtineensa yrittäjyyskasvatuksen merkitystä puheenvuoroa suunnitellessaan.
– Yrittäjyyskasvatusta tarvitaan, eikä se ole vain yrittäjäksi aikovia varten. Se auttaa myös muita ymmärtämään yrittäjän elämää.

Harriniva Oy:n toimitusjohtaja Niina Pietikäinen kertoi lukiolaisille, miksi hän vuosia ulkomailla vietettyään halusi palata Muonioon.

Ponnahduslauta työelämään

Niina Pietikäinen on yksi lukiolaisille yrittäjätarinansa kertoneista. Monen muun lappilaisnuoren tavoin hän lähti aikanaan pois Muoniosta uhoten, ettei koskaan tulisi takaisin. Ulkomailla vietetyt vuodet olivat opettavaisia, mutta pikkuhiljaa ikävä Lapin turvalliseen ja rauhalliseen ympäristöön ja etenkin sen luontoon kasvoi sen verran kovaksi, että takaisin oli tultava. Pietikäinen palasi takaisin monipuolista työkokemusta, kielitaitoa ja BBA-tutkintoa rikkaampana. Ei hullummat tuliaiset kotiseudulla hyödynnettäväksi.

Kesäkuun alussa 2018 Pietikäinen aloitti perheyrityksenä jo kolmen sukupolven ajan toimineen Harriniva Oy:n toimitusjohtajana. Sitä ennen hän toimi yrityksen kehitysjohtajana ja aiemmin myynti- ja markkinointijohtajana.
– Olen oman urani aloittanut siivoamalla ja laskemalla kaljaa heti kun ikä antoi myöden. Matkailu on hyvä ja helppo ponnahduslauta työelämään ihan kaikille, hän toteaa.
– Alkuun pääsee jopa ilman koulutusta ja työtehtävissä voi edetä oman kiinnostuksensa mukaan. Monenlaiset urapolut ovat meilläkin mahdollisia.

Harriniva Oy on nykyään merkittävä työllistäjä Länsi-Lapissa.
– 15 kansallisuutta, 30 eri työnkuvaa, 80 ympärivuotista työpaikkaa, Pietikäinen luettelee.
Sesonkityöläiset mukaan laskettuna yritys työllistää talvisesongilla 130 henkilön verran.
– Henkilötyövuosia käytetään usein mittarina esimerkiksi teollisissa hankkeissa. Koko yrityksen aikana olemme työllistäneet ainakin sen 2500 henkilötyövuotta ja pientenkin yrittäjien on mahdollista kauttamme myydä tuotteitaan ympäri maailmaa tuleville asiakkaille.

Pietikäinen puhuukin avoimesti matkailun ja sen puitteiden säilyttämisen puolesta.
– 80 prosenttia arktisesta matkailuinfrasta on tässä meidän alueellamme eli Kittilän lentokentän vaikutusalueella. Meillä on hyvä infra, toimiva terveydenhuoltoverkosto ja turvallista. Kaikki raha jää alueelle ja työllistämme alueen toimijoita.

Kolarilaiset Kalle, Riku, Henri ja Tatu kertoivat Kolarin Kiinteistöpojat -yritysideastaan. Leader Tunturi-Lapin Salla Saariniemi ja Nina-Maria Möykkynen arvioivat kolarilaisnuorten ideat.

Lohen kidassa ideat punnitaan

Yrittäjyyskasvatuspäivän ohjelmassa oli myös 8-9-luokkalaisten välillä käyty Lohen kita –ideakilpailu. Oppilaat muodostivat Leijonan Luola –konseptista mallia ottanutta kisaa varten tiimit, joissa he työstivät jonkinlaisen idean, keksinnön, tuotteen tai palvelun tuomaristolle esiteltäväksi.

Karsintakierros käytiin kunnittain ja tuomaristossa istui yritysideoita työkseen puntaroivia ihmisiä. Pellon tuomariston muodosti Leader Outokaira tuottamhan ry:n toiminnanjohtaja Anne Anttila ja Pellon Kehitys Oy:n yritysneuvoja Mika Rinne. Kolarilaisten nuorten ideat arvioi Leader Tunturi-Lappi ry:n toiminnanjohtaja Nina-Maria Möykkynen yhdessä samaisen yhdistyksen hankeneuvoja Salla Saariniemen kanssa. Muonion elinkeinokoordinaattori Päivi Lapiolahti ja Tehemä pois -hankkeen projektityöntekijä Jonna Karinen saivat punnittavakseen muoniolaisten ideat.

Pellolaisten Jessican, Tagracian, Caritan ja Emman idea koski kotitalouksien jätevesien käsittelyä. Saku toimi kellottajana. Leader Outokaira tuottamhan ry:n Anne Anttila ja Pellon kehitys Oy:n Mika Rinne toimivat pellolaisten karsintatuomareina.

Ideat olivat monipuolisia ja niissä oli havaittavissa ajankohtaisia teemoja. Matkailu ja luonnontuotteet nousivat esille useassa esityksessä, kuin myös ekologisuus ja ihmisten sekä yhteisöjen auttaminen. Tuomaristot valitsivat jokaisesta kunnasta kolme ideaa finaaliin.

Finaalin tuomaristossa istui yrittäjät Mikko Lipponen, Heikki Pöyskö, Martti Kovalainen, Allan Lehto ja Kolarin kehitysjohtaja Johanna Koivumaa.  Voittajaksi valikoitui muoniolainen idea nimeltä Leiri.
– Tässä on tuote, jonka voisi myydä matkailutuotteeksikin, totesi Mikko Lipponen.

Laura, Roosa, Emilia, Roni ja Emil olivat kehittäneet Lumme-luonnontuotesarjan. He esittelivät koe-erän tuotteita Muonion karsintatuomareina toimineille Muonion kunnan Päivi Lapiolahdelle ja Tehemä pois -hankkeen Jonna Kariselle.

Pitkäjänteistä elinvoiman kehittämistä

Päivän takana on Alueellisen yrittäjyyskasvatuksen polut – Tehemä pois –nimeä kantava hanke. Euroopan sosiaalirahastosta rahoitetun hankkeen päätoteuttaja on Kolarin kunta yhteistyökumppaneinaan Muonio, Pello, Lapin AMK sekä Lapin Yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut.

Idea lasten ja nuorten yrittäjäkasvatukseen lähti kuntien johtajilta.
– He katsoivat, että se on pitkäjänteinen tapa kehittää kunnan elinvoimaisuutta ja tässä hankkeessa kouluja on pikkuhiljaa herätelty asiaan. Ne ovat luonnollinen väylä tähän työhön ja yrittäjyys on nykyisessä opetussuunnitelmassa läsnä monessa paikkaa, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Kaisa Kylä-Kaila.
Hankkeen tavoitteena on luoda kouluille oma polku, jonka kautta yrittäjyyskasvatusta toteutetaan.

Finaalin tuomaristo teki vaikean päätöksen kuultuaan finaaliesitykset. Tuomaristoon kuului Heikki Pöyskö, Mikko Lipponen, Johanna Koivumaa, Allan Lehto ja Martti Kovalainen. Voittajaksi valittiin Ingan, Elinan ja Siirin idea nimeltä Leiri.

Kunnista valikoituneet vastuuopettajat ovat lähteneet työhön mukaan oman kiinnostuksensa ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Mukana on niin taide- ja taitoaineiden opettajia kuin matikan opettajiakin, jotka ovat tehneet opetuskokeiluja ja kokeilleet erilaisia uusia toimintamalleja, joissa yrittäjyyskasvatus on vahvasti läsnä.
– Tällaisia juttuja suunnitellessa on kuitenkin tärkeää ymmärtää sitä koulun arkea, eli mikä on realistista ja mikä ei, huomauttaa Kylä-Kaila.

Tunneilla tapahtuneen tekemisen kautta oppimisen lisäksi hanke on vienyt oppilaita pois koulujen seinien sisältä ja avannut koulun ovia yrityksille ja muille toimijoille. Yritysvierailujen ja –esittelyjen lisäksi on järjestetty Pikkuyrittäjät-kerhoja, jotka osoittautuivat hyvin suosituiksi.

Lisätietoa Tehemä pois -hankkeen toiminnasta löydät hankkeen sivulta.

Teksti ja kuvat:
Tuuli Kontio

Lohen kita -ideakilpailun karsintatuomariston yllättyivät iloisesti siitä, kuinka hyviä ideoita nuorilla oli. Havaittavissa oli ajankohtaisia teemoja kuten ekologisuus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys.