TIETO JA YHTEISTYÖ – ASEET YHTEISTÄ VIHOLLISTA VASTAAN

Tilaisuuden kutsui koolle Lapin Maa- ja kotitalousnaiset, joka on tehnyt työtä aiheen parissa Etelä- ja Länsi-Lapissa keväästä 2017 alkaen.
–  Idea tuli esille yhdistyksen hallituksen pohdinnoissa. Vieraslajit lisääntyvät pikkuhiljaa myös Lapissa, ja huoli on meidän kaikkien yhteinen. Asia siis koettiin tärkeäksi, kertoo Lapin Maa- ja kotitalousnaisten järjestövastaava Taina Kuusela.

Työ paketoitiin kokonaisuudeksi, jolle Leader Outokaira tuottamhan ja Peräpohjolan Leader myönsivät hankerahoituksen. Vauhtia Etelä- ja Länsi-Lapin vieraslajeille –nimisen hankkeen päätehtävä on ollut tiedottaa asiasta alueen yhdistyksiä, kuntia ja asukkaita.

Essi Vakkuri on Vauhtia Etelä- ja Länsi-Lapin vieraslajeille -hankkeen projektipäällikkö.

Tieto onkin tärkeä ase taistelussa. Haitallisia vieraslajeja ja niiden aiheuttamia uhkia ei välttämättä vielä joka paikassa tunnisteta. Vaikka tilanne Lapissa onkin vielä hyvä verrattuna eteläisempään Suomeen, on asia otettava vakavasti.
– Suhtautuminen asiaan onkin muuttunut todella huomattavasti tämän hankkeen ansiosta, sen voi ihan rinta pystyssä sanoa, toteaa projektipäällikkö Essi Vakkuri.

Tiedon tarve on noussut esiin myös hankkeen järjestämissä talkoissa.
– Roolit ja velvollisuudet ovat puhuttaneet osallistujia. Työtä sinällään on pidetty tärkeänä ja mielenkiintoisena ja siihen on tartuttu innolla. Ihmiset ovat innostuneet suunnittelemaan omiakin talkoita, Vakkuri lisää.

Tornion kaupungin puistomestari Henna Lauhikari totesi myös puheenvuorossaan tiedotuksen tarpeen.
– Torniossa vieraslajit ovat iso ongelma. Kaupunki seuraa tilannetta, mutta on varmasti paikkoja, jotka eivät ole meillä edes tiedossa. Puutarhajätteiden kippaaminen puistometsiin on yleistä, mutta en halua syytellä ketään koska uskon, että kyse on enemmänkin epätietoisuudesta.

Keminmaalaisesta pihapiiristä löytynyt kasvi tunnistettiin jonkinlaiseksi hirssikasviksi ja sen epäiltiin ilmestyneen paikalle linnunsiemensekoituksessa.

Miksi pitää olla huolissaan?

”Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Vieraslajit voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja ekosysteemipalveluille, mutta myös taloudellista haittaa vaikuttamalla esimerkiksi ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen ar­voon. Haitat voivat myös olla sosiaalisia tai esteettisiä. Tällaisia selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäi­siä lajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi.” Vieraslajiportaali, vieraslajit.fi

Vieraslajien aiheuttamilla haitoilla luontoon, luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin voi olla vaikutuksia myös ihmisen hyvinvoinnille. Taina Kojola Lapin ELY-keskuksesta avasi puheenvuorossaan syitä sille, miksi tilaa valtaavista vieraslajeista pitää olla huolissaan.
– Suuri lajien määrä eri elinympäristöissä ja niiden muodostamissa ekosysteemeissä on tärkeää, koska se lisää kestävyyttä erilaisia uhkia vastaan. Tällaisia uhkia voivat olla esimerkiksi taudit, rajut luonnonilmiöt ja ravinnon saatavuudessa tapahtuvat vaihtelut.

Vieraslajien tiedetään muuttaneen ravintoketjujen rakennetta ja vaikuttaneen kokonaisten ekosysteemien toimintaan. Niiltä puuttuu usein luontaiset viholliset ja moni laji lisääntyy nopeasti. Kojola kertoi esimerkkejä siitä, kuinka vieraslajit voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja viemällä niiden resursseja:
– Lupiini, niin kaunis kuin onkin, vie valon. Sieltä ei mikään muu kasvi kasva alta. Jos taas vesistön läheisyyteen ilmestyy minkki, joka on tehokas vesilintujen saalistaja saattaa alueella aiemmin asustellut kanahaukka joutua siirtymään reviiriltään uudelle alueelle, joka tarjoaa riittävästi lokkiravintoa pesintöjen onnistumiseen.

Tontin valloittanut jättiputki voi alentaa kiinteistön ja maan arvoa, ja vanhoissa kulttuurimaisemissa sitä voi pitää myös maisemallisena haittana. Kuva: Jouko Rikkinen, vieraslajit.fi.

Hyvinvointia talkoista

Ohjelmassa oli myös Allergia-, iho- ja astmaliiton Tiina Parkkiman puheenvuoro. Allergia-, iho- ja astmaliiton ja WWF:n Terve askel luontoon –nimeä kantavassa yhteishankkeessa on luontevasti yhdistetty vieraslajit ja ihmisen hyvinvointi. Luonnosta vieraantuminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat kytköksissä vastustuskyvyn heikkenemiseen ja erilaisten sairauksien lisääntymiseen, kuten myös allergioiden yleistymiseen.
– Yksilötasolla allergioita selittää muutkin asiat, mutta väestötasolla trendi on selvästi havaittavissa, kertoi Tiina Parkkima.

Terve askel luontoon -hankkeen tavoitteena on lisätä luontoaktiivisuutta, tehdä luonnon terveysvaikutuksia tunnetuksi ja rohkaista talkoilemalla omatoimiseen tekemiseen luonnon hyväksi. Hanke vie siis ihmisiä luontoon ja mikäpä sen parempi kohde kuin vieraslajitalkoot.
– Olisimmehan me voineet pitää vaikka niittytalkoita, mutta tällä tavalla saadaan samalla yhteys luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen vieraslajien poiston muodossa, vieraslajit kun ovat kasvava ympäristöongelma, johon voidaan vielä puuttua.

Parkkima kertoi talkoisiin osallistuneiden nauttineen mahdollisuudesta laittaa hihat heilumaan ”alkukantaisessa” työssä.
– Kaupungeissa ihmisillä ei välttämättä ole paljon mahdollisuuksia sellaiseen.

Terve askel luontoon -hankkeen esittelyvideo.

Mitä voin tehdä itse?

Mitä sitten ihminen, joka huomaa asuinalueellaan rehottavan haitallisen vieraslajin, voi tehdä asian eteen?
– Siitä lähdetään, että tunnistetaan haitallinen vieraslaji ja ilmoitetaan havainnosta. Vieraslajien torjuntaa ei voida mennä tekemään toisten maille ilman maanomistajan lupaa, mutta jos esiintymän maanomistajan tietää, kannattaa asiasta huomauttaa. Vieraslajiesiintymän havaitessaan voi olla myös yhteydessä kuntaan tai ELY-keskukseen. Jos taas haitallinen vieraslaji on omalla maalla päässyt rehottamaan, silloin maanomistajan tulisi ryhtyä torjuntaan. Vieraslajiesiintymästä tulisi aina tehdä myös ilmoitus Vieraslajiportaaliin, vieraslajit.fi –sivustolle, Essi Vakkuri ohjeistaa.

Teksti ja kuvat: Tuuli Kontio
Lähteet: Vieraslajiportaali, vieraslajit.fi

Hakija: Lapin Maa- ja kotitalousnaiset
Rahoittaja: Peräpohjolan Leader ry ja Outokaira tuottamhan ry
Kokonaisrahoitus: 73 070 euroa

Lapin maa- ja kotitalousnaiset toteuttavat Peräpohjolan Leader ry:n ja Outokaira tuottamhan ry:n toiminta-alueella hankkeen, jolla edistetään tämän alueen kylien maaseutumaiseman säilyttämistä ja suojelua. Alueen maaseutumaiseman säilymistä edistetään ja suojellaan kertomalla alueen asukkaille ja muille toimijoille kuten kylien yhdistyksille ja yrityksille maisemaa uhkaavista vieraslajeista. Hankkeessa toteutetaan myös käytännön toimenpiteitä torjumalla ja hävittämällä jo olemassa olevia vieraslajien esiintymäkohteita yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 tuella.