MARJAT TALTEEN JA MARKKINOILLE

Keruupilotti rakentaa tuoteketjua kuntoon.

”Ostetaan mustikkaa”, lukee tienvarren kyltissä Äkäslompolossa. Perillä mustikan poimijoita odottaa Anne Pantsu, joka punnitsee ja tarkastaa marjan laadun ennen korvauksen maksua.

– Ostamme poimijoilta vain puhdistamatonta mustikkaa, josta maksetaan kilohinnan mukaan, hän kertoo. Kuivasta kesästä huolimatta mustikkaa on kuulemma tarjottu ihan mukavasti.
– Tavoitteena on saada ostettua yhteensä kymmenen tuhatta kiloa mustikkaa. Määrä ei ihan ehkä täyty, mutta olemme olleet tyytyväisiä saadun marjan laatuun.

Ostopisteitä Pantsu kertoo olevan myös naapurikunnissa Muoniossa ja Kittilässä elokuun lopulle asti.
– Isompia eriä on noudettu suoraan poimijoiltakin, Pantsu kertoo.
Hän toimii itsekin luonnotuotealalla ja oli mukana kurssittamassa marjanpoimijoita marjakauden alussa.
– Keruukurssin käyneet saavat poimijakortin, ja heille maksetaan vähän parempi kilohinta.

Kurssittamalla poimijoita varmistetaan että tuotteen laatu ja hygienia on hyvä, ja että se on oikeaan aikaan poimittua. Pantsu kurssittaa poimijoita myös muiden marjojen ja luonnontuotteiden, esimerkiksi yrttien ja sienten keruuseen.

Kioskikahvila Kaneliässä löytyy Maksniemestä osoitteesta Sänkeläntie 1.

Päivi Pohjolainen (kesk.) vetää Keruupilotti 2018 -hanketta. Anne Pantsu (vas.) ja Paula Sieppi (oik.) ovat ostaneet marjoja poimijoilta Kolarissa, Kittilässä ja Muoniossa.

Lapin mustikka on superfoodia

Mihin mustikkaa sitten oikein ostetaan?

Kyseessä on Kolarin kunnan Keruupilotti 2018 -hanke, jonka tarkoituksena on saada kotimaista ja erityisesti lappilaista marjaa tehokkaammin markkinoille. Hankkeen päätavoitteena on testata suunniteltu keruuverkostomalli käytännössä, ja luoda edellytyksiä varsinaisen liiketoiminnan käynnistymiselle alueella. Rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Leader Tunturi-Lappi.

Mustikka on esimerkkimarja, samoja verkostoja voidaan käyttää jatkossa muiden marjojen ja luonnontuotteiden markkinoille saattamiseen.
– Hankkeessa testataan keruuverkostomallia, jossa poimintaan voi osallistua opastettuna palveluna tai itsenäisenä toimijana. Ostaja tälle testierälle on suomalais-aasialainen yhteistyökumppani, kertoo hankkeen vetäjä Päivi Pohjolainen.

Hänen mukaansa marjojen kysyntää on hyvin myös kotimaan markkinoilla.
– Tärkeää on toiminnan eettinen ja ekologinen kestävyys. Paikalliset poimijat ovat lähteneet hyvin mukaan hankkeeseen. Lisäksi meillä on mukana kymmenkunta yhteistyöyritystä Tunturi-Lapin eri kylistä.

Tärkeää on myös marjojen korkea laatu, ja sen säilyttäminen läpi koko tuotantoketjun.
– Lappilainen mustikka on tutkitusti parasta laatua ja se on lähes sataprosentttisesti luomua, sillä metsiä ei lannoiteta. Yötön yö takaa korkeat ravintoarvot.

Pohjolainen kertoo, että lappilaisilla luonnontuotteilla on parhaillaan kova noste maailmalla.
– Virolaisessa pakastekuivaamossa kehuttiin, että lappilainen mustikka on ihan huippua, muualta Suomesta tai Virosta, saatika etelämpää kerätyt marjat eivät yllä lainkaan samoihin ravintoarvoihin.

Kioskikahvila Kaneliässä löytyy Maksniemestä osoitteesta Sänkeläntie 1.

Keruupilotti 2018 lähestyy vanhaa tuttua juttua uusista näkökulmista. Opastetulla keruulla tähdätään poimijapotentiaalin tehokkampaan hyödyntämiseen. Kuva: Pete Huttunen, Kolarin kunta.

Reppumatkaajia marjassa

Jotta marjaa saataisiin tarpeeksi, hankkeessa testattiin myös erilaisia poimintamalleja. Tällä hetkellä marjoja toimittavat ostopisteisiin eläkeläiset ja myös esimerkiksi työttömät, mutta poimijapotentiaalia löytyy muualtakin.
– Asia, eli marjanpoiminta on tietenkin vanha tuttu juttu, mutta uutta on opastettu keruu, Pohjolainen kertoo.

Paikallisten poimijoiden koulutus hoidettiin suomeksi, mutta sosiaalisen median kautta haalittujen vapaa-ehtoisten koulutukseen piti etsiä englantia puhuva luonnontuotealan osaaja.
– Vapaaehtoiset osallistuivat mustikan keruuseen majoitusta ja ruokaa vastaan. Saimme mukaan poimijoita Japanista, Belgiasta, Yhdysvalloista ja Venäjältä, Päivi paljastaa.

Poimijat koulutettiin marjanpoimintaan ja he liikkuivat poimimassa aina yhdessä oppaan kanssa. Vapaaehtoistyötä tehtiin 5-6 tuntia päivässä, ja sitä vastaan pääsi myös tutustumaan paikalliskulttuuriin heille vartavasten järjestetyissä ohjelmissa.
– Vapaaehtoiset tulivat mukaan hyvin lyhyellä varoitusajalla, mikä kertoo myös paikan ja asian kiinnostavuudesta. Vapaa-ajalla teimme mustikkapiirakkaa ja kävimme esimerkiksi patikoimassa, Pohjolainen kertoo.

Opastettuun keruuseen voisivat lähteä mukaan jatkossa ketkä vain. Paikkoja ei tarvitse tuntea etukäteen. Pohjolainen kertoo maailmalla reissaavien kiinnostuksesta työskennellä esimerkiksi maatiloilla majoitusta ja pientä korvausta vastaan. Tällaisia ihmisiä voisi löytyä myös marjanpoiminnan kausityöläisiksi tulevaisuudessa.
– Kaiken A ja O on, että marjapaikat ovat etukäteen tiedossa, reppureissaajat kartuttavat mielellään matkakassaansa tekemällä välillä töitä, Päivi tietää.

Ekologinen ja eettinen kestävyys on kuitenkin parhaimmillaan, jos marjat saadaan talteen paikallisin voimin.
– Marjojen ja muiden luonnontuotteiden poiminta voi tuoda työtä kesäkaudeksi myös matkailualan sesonkityöläisille, kuten eräoppaille, jotka ovat jo valmiiksi tottuneita metsissä kulkijoita, Pantsu tuumaa.

Eri tuotteiden poimintakaudet vaihtelevat, joten kausi voi alkaa jo toukokuussa mahlan ja korvasienten keruulla, ja päättyä vasta lokakuussa karpalon poimintaan.
– Marjojen talteen saamiseksi tarvitaan monenlaista poimijaa, yhden sangon poimijaa ja isojen määrien poimijaa, Pohjolainen tiivistää.

Kioskikahvila Kaneliässä löytyy Maksniemestä osoitteesta Sänkeläntie 1.

Vapaaehtoisia poimijoita saatiin mukaan Japanista, Belgiasta, Yhdysvalloista ja Venäjältä. Kuva: Pete Huttunen, Kolarin kunta.

Keruupilotti varmistaa laadun

Pohjolainen on tutustunut henkilökohtaisesti mustikoiden kuljetusketjuun ja käsittelyyn. Hän itse aikoo seurata marjojen matkaa rekalla Äkäslompolosta aina Savukoskelle asti. Keruupilotti-hankkeen toimenpiteet päättyvät Savukoskelle.
– Siellä on marja-alan yritys, jossa marjat pakastetaan ja puhdistetaan. Marjat menevät pakastekuivatukseen Espooseen ja lopulta ne toimitetaan sellaisina Aasiaan.
Pakastekuivaus alipaineessa keventää mustikkaa jopa kahdeksankymmentä prosenttia.
– Samalla marjan koko säilyy ennallaan, kuten myös kaikki ravintoaineet, Pohjolainen paljastaa.

Tulevaisuuden suunnittelu Keruupilotissa jatkuu vuoden loppuun saakka, mutta hiottuja toimintamalleja on tarkoitus jatkaa marjan talteenotossa ensi kesänä. Tarkoitus on, että yritykset ottavat tuoteketjun nyt pilotoitavan mallin mukaisesti käyttöön myös muille marjoille ja luonnontuotteille. Raaka-aineiden ostajia on muuallakin kuin Aasiassa.
– Hankkeen työtekijän tarkoitus onkin tehdä itsensä lopulta tarpeettomaksi, Pohjolainen tuumaa.

Teksti: Petra Kannisto
Kuvat: Petra Kannisto ja Pete Huttunen.

Keruupilotti 2018

Hakija: Kolarin kunta
Rahoittaja: Leader Tunturi-Lappi ry
Kokonaisrahoitus: 49 997,33 euroa

Hankkeen kuvaus: Tunturi-Lapin luonnontuotealan kasvu ja kehittyminen ovat täysin riippuvaisia toimivasta raaka-aineen talteenotosta, kestävistä keruuverkostoista ja alueen sosiaaliseen kontekstiin soveltuvasta keruukulttuurista, jota ei tällä hetkellä ole kaupallisesti merkittävissä määrin juuri lainkaan. Keruuverkostojen kehittäminen on ensimmäinen ja ratkaiseva askel myös kohti kansainvälistymiseen tähtäävää alan kehittämistyötä. ”Valoisten kesäöiden ja keskiyön auringon kasvattamaa Sinulle – liiketoimintamallin konseptointi” -hankkeessa (Hankekoodi A72720) on kartoitettu Tunturi-Lapin luonnontuote- ja lähiruoka-alan
nykytilaa, potentiaaleja ja mahdollisuuksia. Hankkeessa selvitettiin myös olemassa olevia keruuverkostomalleja, toimivia käytäntöjä ja haastekohtia. Selvitysten pohjalta laadittiin keruuverkostomalli, joka perustuu lappilaisten, laajalti arvostettujen, monipuolisten raaka-aineiden laadukkaaseen talteenottoon ja korkean laadun säilyttämiseen läpi koko tuotantoketjun.

Seuraava vaihe on toimintamallin kokeileminen käytännössä. Pilotointi toteutetaan keruukauden 1.6.-31.9. aikana. Tarkoituksena ja tavoitteena on varmistaa mallin toimivuus ja näin luoda edellytyksiä varsinaisen liiketoiminnan käynnistymisellä alueellamme. Keruupilotointi 2018 hanke toteutuu ajalla 1.6.-31.12.2018.

Pin It on Pinterest