KYLÄMATKAILUN EDELLÄKÄVIJÖIHIN TUTUSTUMASSA

Tutustumisretken järjesti kansainvälinen kylämatkailun kehittämishanke nimeltä Väylänvartta tunturiin ja takaisin – Alkuperäinen Lappi.
– Näitä tutustumismatkoja järjestetään tämän hankkeen aikana kaikkiaan yhdeksän. Tarkoituksena on tutustua alueiden ja kohteiden lisäksi etenkin alan ihmisiin, eli verkostoitua ja saada pontta yhteistyön syntymiselle. Ja hyvinhän tuo tuntui sujuvan puheensorinasta päätellen, kertoo matkan oppaana toiminut projektipäällikkö Iina Askonen.

Hanketta toteuttaa yhdessä kolme Leader-ryhmää – Outokaira tuottamhan ry, Leader Tunturi-Lappi sekä Ruotsin puolella toimiva Tornedalen 2020. Nopeat pääsevät vielä mukaan seuraaville matkoille 1.9. kestävään matkailuun liittyen Ruotsiin ja 15.9. Tunturi-Lappiin hevosiin ja maatilamatkailuun liittyen. Lisätietoa löytyy www.originallapland.com tai Facebook-sivuilta www.facebook.com/originallapland/

Napapiirin Järvilomien asiakkaat kohtelevat Paula Mäkiniemeä ja Kaisa Koivistoa kuin perheenjäseniään. Se kertoo jo paljon palvelusta.

Lehtiotsikon lukeminen vei lehtiotsikoihin

Napapiirin Järvilomien Kaisa Koivisto näki reilu kymmenen vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuudessa lehtiotsikon, joka meni suurin piirtein näin: Nyt alkaa maaseutu vetää asiakkaita ja kysyntää olisi tasokkaille mökeille. Koiviston työllisti tuolloin oma lypsykarjatila, ja joitain vuosia aiemmin pihapiiriin remontoidun rantamökin sekä Perinnetalo Luukonpirtin vuokraaminen kävi lähinnä harrastuksesta.

Otsikko laittoi miettimään, voisiko mökkivuokraustoiminnasta tulla pääelinkeino.
– Ikä alkoi painaa. Mietin, että nyt lehmien hoitaminen täytyy ymmärtää lopettaa, jos haluaa vielä jotain muuta jaksaa tehdä.

Koivisto alkoi selvitellä rahoitusmahdollisuuksia majoituskapasiteetin lisäämiseen. Lapin ELY-keskuksesta kerrottiin, että tukea olisi kenties mahdollista saada.
– Yhdessä yritysneuvoja Allan Hamarin kanssa teimme suunnitelmia, laskelmia ja kartoituksia. Päädyimme tulokseen, että rakennamme kerralla kolme kahdeksan hengen hyvin varusteltua mökkiä.

Mökit valmistuivat vuosina 2007-2008 ja kapasiteetti lisääntyi entisestään, kun uusi luksusmökki valmistui vuonna 2014. Kummassakin vaiheessa Lapin ELY-keskus myönsi yritykselle tukea maaseuturahastosta. Kysyttäessä rahoituksen merkityksestä, Koivisto ei emmi vastaustaan.
– Se on erittäin tärkeä! Kyllä ilman sitä olisi tullut konkurssi monta kertaa ainakin yritys olisi kasvanut nykyiseen huomattavasti hitaammin.

Napapiirin Järvilomat sai Lapin ELY-keskukselta tukea myös ensimmäisen työntekijänsä palkkaamiseen vuonna 2011. Tällä hetkellä yritys työllistää kaksi henkeä ympäri vuoden ja tällä hetkellä yrityksessä on asiakaspalvelijan paikka auki talvisesongiksi. Kaisa ja hänen työntekijänsä Paula Mäkiniemi esittävätkin toiveen retkeläisille:
– Vihjatkaa eteenpäin, jos tiedätte jonkun sopivan!

20-vuotisjuhlavuottaan viettävä yritys paistatteli itse lehtiotsikoissa viime syksynä, kun se sijoittui majoitushakukone Trivagon Suomen parhaat hotellit 2018 –listauksessa ykköseksi sekä Vaihtoehtoiset majoitukset- että Paras hinta-laatusuhde -sarjassa. Napapiirin Järvilomilla asiakas saa lämmintä ja yksilöllistä palvelua, joka tulee sydämestä. Kaisa Koivisto on emäntä, jolta saa paitsi aidon poronkäristyksen mökille toimitettuna, myös asiantuntevat kalastusvinkit lähivesistöille.

Hyvä palvelu saa asiakkaat viihtymään kuin kotonaan, mikä helpottaa työtä ja tuo väriä elämään.
– Asiakkaat jättävät mökit hyvään kuntoon ja tuovat meille lahjoja kuin perheenjäsenille, Paula kertoo.
Julkisten kulkuyhteyksien puutteessa yrityksen asiakkaista suurin osa on omatoimimatkailijoita, iso osa niistä ulkomaalaisia.
– Tämä on ollut suuri seikkailu. Tuottaa suurta iloa nähdä asiakkaiden poistuvan tyytyväisinä. On myös tärkeä tuntea olevansa mukana alueen kehittymisessä. Teemme työtä alueen näkyvyyden eteen, mikä toivottavasti mahdollistaa tulevaisuudessa yhä useamman hankkia elinkeinonsa matkailusta, naiset pohtivat.

Salosten ravintola on auki neljä tuntia viikossa.

Pienempiä ympyröitä suuremmalla säteellä – Salosten toimiva paradoksi

Ylitornion Lohijärveltä löysimme Ravinteli Nälkäisen Hauen ja yrittäjät Sari ja Marko Salosen. Saloset tekivät yhdeksän vuotta sitten päätöksen, jota he eivät ole katuneet.
– Asuimme tuolloin Tampereella, Marko toimi Nokian kylpylän keittiöpäällikkönä ja minä työskentelin Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa, jossa oli 6500 anniskelupaikkaa, kertoi lohijärveläislähtöinen Sari Salonen.

Pariskunta päätti muuttaa Sarin kotiseudulle ja kokeilla erilaista elämää.
– Kai siinä alkoi tulla jotain neljänkympin kriisiä ja alkoi miettiä, että jos haluaa vielä jotain erilaista elämässään tehdä, pitää varmaan alkaa sitten tekemään, Lempäälästä lähtöisin oleva Marko naurahti.
Jokin aavistus mahdollisesta yritystoiminnosta oli mielessä jo tuolloin, toisaalta vankka kokemus ravintola-alalta toi turvaa. Lapissa kun ei ainakaan koko vuotta tarvitse tuon alan osaajan työttömänä kärvistellä.

Lohijärveltä löytyi kuitenkin sopiva tila Ravinteli Nälkäistä Haukea varten. Tilassa on ruokittu nälkäisiä ennenkin, se nimittäin toimi aikanaan Lohijärven koulun ruokalana. Ruokailuajatkin ovat tänäkin päivänä säännölliset – 30-paikkainen Ravinteli on auki perjantaisin kello 17-21 ja sillä selvä.
– Olemme pop up ravintola, joka syntyy joka viikko kuollakseen taas heti kohta pois, totesi Marko.

Niukoista aukioloajoista huolimatta – tai ehkä juuri siksi – ravintolassa riittää kävijöitä. Saloset kertoivat, että seitsemän toimintavuoden aikana ei ole ollut yhtäkään aukioloiltaa, etteikö asiakkaita olisi ilmaantunut. Kesäaikaan on ollut turvauduttava jopa pöytävarauksiin kauempaa tulevien pettymysten välttämiseksi. Kivenheiton päässä toimivan Lohijärven eräkeskuksen asiakkaat ovat Ravintelin potentiaalisia asiakkaita ja alueella on myös paljon vapaa-ajan asukkaita.
– Malminetsintäporukat ovat viihtyneet täällä viime vuosina, eräänäkin vuonna laskimme tässä käyneen 48 eri kansallisuutta. Ja käy meillä asiakkaita ihan Ylitornion kirkonkylältäkin säännöllisesti.

Ravinteli toimii perjantaiden lisäksi tilauksesta ja yritys tarjoaa myös catering-palveluja. Toimintasäde on suuri – kuljetuksen kestävät ruoat kun pakkaa autoon niin ei ole homma eikä mikään ajaa vaikka Kemiin, huomautti Marko. Salosilla on Lohijärvellä myös kyläkauppa, josta saa polttoainetta. Ja kuinka ollakaan Leader liittyy myös tähän yritykseen. Outokaira tuottamhan ry myönsi yritykselle Leader-rahoitusta ravintola- ja catering-kalustoinvestointeihin, kun toimintaa oltiin aloittelemassa seitsemän vuotta sitten.

Loma-Vietosen rannasta aukeaa kaunis ja rauhallinen näkymä. Kittilän kunnan Kideve-elinkeinopalvelujen Veli-Matti Hettula (vas.) sai kysymyksiinsä vastauksia yrittäjä Tuija Kariniemi-Saukkoriipiltä.

”Pysykää juuri tällaisina”

Tuija Kariniemi-Saukkoriipi kertoi retkeläisille perheyritys Loma-Vietosen historiasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. 35-vuotiaan yrityksen perusti aikanaan Kariniemi-Saukkoriipin vanhemmat. Loma-Vietonen oli aluksi enemmänkin kesäpaikka ja asiakkaat muun muassa rippileirejä, mutta talvimatkailukin alkoi nostaa päätään jo 90-luvun alussa.

Talvisin suurin osa Loma-Vietosen asiakkaista tulee nykyään matkanjärjestäjien kautta ulkomailta. Majoitusta on tarjolla mökeissä ja huoneissa. Omana tuotantona vieraille järjestetään moottorikelkka- ja kalastusretkiä ja lähialueelta löytyy muutakin tekemistä, kuten porosafareita, koiravaljakkoajeluja, opastettua hiihtoa ja lumikenkäilyä sekä fatbikeja. Pihapiirissä on talvisin poroja ja täysihoitoasiakkaiden ohjelmaan kuuluu myös illallinen kodassa.

Yleisö kyseli Tuijalta muun muassa yrityksen mahdollisista kasvusuunnitelmista.
– Olemme kyllä miettineet majoituskapasiteetin kasvattamista, mutta se olisi mahdollista vain jo rakennettujen maiden tiiviimmällä rakentamisella. Se muuttaisi paikan luonnetta rauhattomampaan suuntaan ja samaa viestiä on tullut myös asiakkailta – älkää muuttako mitään, vaan pysykään juuri tällaisina.

Kasvua voi sen sijaan löytyä kesäsesongista, jossa riittää vielä kehitettävää. Kesällä omatoimimatkailijoita ja kotimaisia matkailijoita on enemmän ja heidät halutaan saada viihtymään. Asukkaat saavat veloituksetta käyttää esimerkiksi veneitä, kanootteja ja sup-lautoja.
– Majoitushinta sisältää siis jo mahdollisuuden monenlaiseen tekemiseen ja toivon, että se maksaa itsensä takaisin sen myötä, että tyytyväiset asiakkaat tulevat meille uudelleen ja suosittelevat meitä muille.

Loma-Vietonen on niin ikään kehittänyt toimintaansa Leader-rahoituksella. Outokaira tuottamhan ry myönsi rahoitusta kokonaisuuteen, jossa uudistettiin keittiötä sekä rakennettiin kotaravintola ja kelkkahaalarivarasto.

Sulo Pajuniemi ja Veikko Piuva kertoivat Jupon Erän  Eräpalvelukeskuksen toiminnasta.

Jupon Erä on hyödyntänyt mahdollisuudet monipuolisesti

Metsästysseura Jupon Erän Eräpalvelukeskuksessa Pessalompolossa järjestetään leirejä, kilpailuja ja räätälöityjä metsästyspaketteja asiakkaille. Alueella on järjestetty muun muassa hirvenhiihdon suomenmestaruuskilpailut vuonna 2018 ja metsästysammunnan suomenmestaruuskilpailut vuonna 2016. Eräpalvelukeskuksessa on mahdollisuus myös ohjattuun haulikko- ja/tai luodikkoammuntaan seuran aseilla.

Seuralla ei ole työntekijöitä vaan se toimii harrastus- ja talkoopohjalta. Majoitustiloihin mahtuu kerrallaan bussilastillinen ihmisiä. Päärakennuksen tilat taipuvat erilaisten juhlien ja tilaisuuksien järjestämiseen. Kesällä keskuksessa järjestetään lasten ja nuorten leirejä.

Jupon Erä on hyödyntänyt erilaisia rahoitusmahdollisuuksia paljon ja monipuolisesti. Lämmitysjärjestelmän uusimiseen seura sai rahoitusta Leaderilta, ELY:n myöntämällä maaseuturahaston tuella on mm. rakennettu majoitustilaa. Lisäksi lasten ja nuorten leiritoimintaa on kehitetty ESR-rahalla, eli Euroopan sosiaalirahaston tuella.

Tutustumisretkellä poikettiin myös Meltosjärven savottapihalla. Erkki Kumpula (vas.) ja Aira Kariniemi kertoivat, että rakennusta ja pihapiiriä saa vuokrata monenlaiseen tarkoitukseen. Meltosjärven savottapihan tilanteesta kesällä 2017 voit lukea täällä.

Miekojärvellä retkeläiset saivat nauttia paikallista kalaa eri herkullisissa muodoissaan. Miekojärven Resort tarjoaa Miekojärven rannalla lomanviettopalveluja perheille, yritysasiakkaille ja vaikka leiriläisille. Lapin Villikalan valikoimissa puolestaan on kalastusmatkoja ja kalatuotteita. Kuva: Kari Arontie.

Ylitorniolainen VEEN Waters tarjosi matkajuomat. Kuva: Iina Askonen.

Tutustumisretkeläiset yhteiskuvassa Ravinteli Nälkäisen Hauen edustalla.

Teksti ja kuvat: Tuuli Kontio

Väylänvarresta tuntureille ja takaisin – Torniosta Enontekiölle ja Kittilään, Kirunasta Haparannalle – toimivien yritysten ja organisaatioiden osaaminen, suhteet ja yhteydet ulkomaille ovat tärkeitä ja niistä saatava hyöty halutaan ulottaa yhä laajemmalle alueelle. Matkailuyritykset etsivät tämän päivän trendien mukaisesti uusia yhteistyökumppaneita aidoista, lappilaisista kylistä, joiden erityistä kulttuuria ja palveluja tulisi voida tuotteistettua entistä paremmin. Tässä hankkeessa tehdään nimenomaan valtakunnan rajan ylittävään kylämatkailuun liittyviä toimenpiteitä sekä syvennetään Suomen puolen toimijoiden toimintaa. Toimenpiteiden toteuttajina ovat alueen kylät ja moninaiset järjestöt yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Yhteistyössä vahvojen toimijoiden kanssa luodaan hankkeessa yhteistyötoimintamalli, joka jatkuu myös hankkeen jälkeen konkreettisina tuloksina.

Hankkeessa aloitetaan pitkäkestoinen työ alueen yhteisen kulttuuri- ja kylämatkailun nostamiseksi maailman kartalle rakentamalla uusia tuotte- ja palveluaihioita kylä- ja yritysyhteistyössä.