VAREJOELLA HISTORIA JA NYKYPÄIVÄ KULKEVAT KÄSI KÄDESSÄ

Varejoen koulun pihapiiriin saapuva huomaa heti tulleensa mielenkiintoiseen paikkaan. Sulavien lumien alta paljastuu erikoisen näköisiä rakennuksia ja mäen päällä seisoo koristeellinen kellotapuli.

Kyläyhdistyksen aktiivit, sihteeri Toivo Kunnari ja puheenjohtaja Terttu Forsell ovat saapuneet koululle kertomaan kylän historiasta ja nykyhetkestä. Vaikka jälkimmäinen on se, minkä takia juttua lähdettiin tekemään, ei ensimmäistä voi olla tässä tapauksessa huomioimatta.

Kivikauden metropoli

Pihan rakennukset osoittautuvat kivikautisia asumuksia mukaileviksi rakennuksiksi. Törmävaarassa tuhansia vuosia sitten asuneet kalastivat ja pyytivät hylkeitä. Meren pinta oli jääkauden jälkeen korkealla ja Tervolan vaarat saaria ja luotoja.

”Tervola on kivikaudella ollut todellinen sen ajan metropoli. Kunnan alueelta on löytynyt yksi Euroopan suurimpia yhtenäisiä kivikautisia asutuksia.” kertoo Tervolan kunta nettisivuillaan.
Törmävaaran kivikautiseen kylään voi tutustua koulun pihapiiristä lähtevällä polulla ja koulun sisätiloista löytyvässä, maakuntamuseon ylläpitämässä muinaishistoriaa esittelevässä näyttelyssä, joka on auki tilauksesta. (*)

Kioskikahvila Kaneliässä löytyy Maksniemestä osoitteesta Sänkeläntie 1.

Esimerkki vanhan koulun monikäyttöisyydestä: samaan luokkahuoneeseen mahtuu sekä Maakuntamuseon näyttely että biljardipöytä. Topi Kunnari esittelee kartalta Varejoen aluetta.

Petsamolaiset tulevat

Sitten lähemmäs nykypäivää. Varejoen kylä perustettiin Petsamon evakkojen asutusalueeksi vuonna 1946. Kun Petsamon alue jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle, piti Suomen valtion nopeasti sijoittaa petsamolaiset uusille asuinalueille. Suurin yksittäinen petsamolaisten ryhmä asutettiin Tervolaan.
– Arvioissa tämän alueen piti olla hyvää viljelysmaata, mutta ihmiset joutuivat siinä suhteessa kyllä pettymään, Toivo Kunnari kertoo.

Puuhaa kuitenkin riitti uusia asuinseutuja raivatessa. Valtion toimesta rakennettuihin rakennuksiin muutti ensin vuonna 1946 neljä-viisi perhettä, jonka jälkeen  tulleet saivat itse ottaa vastuun rakentamisesta. Avuksi järjestyi halpakorkoista lainaa ja rakentaminen jatkui vilkkaana. Koulu perustettiin vuonna 1947 ja sitä pidettiin alkuun milloin missäkin. Koulurakennus valmistui vuonna 1954. Kylässä oli parhaimmillaan 650 asukasta ja elämä oli värikästä.

Toivo Kunnarin vanhemmatkin olivat Petsamon evakkoja, itse hän on syntynyt Suomessa.
– Muistan, kuinka ihmiset puhuivat Petsamosta kyllästymiseen asti silloin kun olin lapsi ja nuori. Olin ihan täynnä koko Petsamoa, Kunnari muistelee.

Petsamolaisuus kuitenkin toi Kunnarin takaisin Varejoelle.  Vuosikymmeniä muualla asuttuaan hän palasi rakentamaan kylään paikkaa eläkevuosiksi.
– Minulle ei lähdettyäni jäänyt juuri kotiseuturakkautta tätä paikkaa kohtaan, koska täällä ei sen ajan nuorelle ollut juuri mitään.  Nyt takaisin tultuani olenkin kiinnittynyt tähän paikkaan nimenomaan petsamolaisuuden kautta ja alkanut katua sitä, etten aikanaan kuunnellut niitä juttuja tarkemmin, hän naurahtaa.
Kunnari on vuodesta 2010 toiminut Petsamo-Seuran puheenjohtajana. Seurassa on jäseniä 430 ja heitä on Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa sekä muutamia muualla Euroopassa.

Varejoen koululla ja sen pihapiirissä tapahtuu monenlaista. Törmävaaran hiihtokeskus on koirahiihtäjien suosiossa ja koulun tilat taipuvat niin kansalaisopiston koulutustiloiksi kuin kesäjuhliinkin. Jääkentällä pelataan kyykkää. Tapahtumakuvat: Topi Kunnarin arkisto.

Koirahiihtoa…

Varejoen kyläyhdistys tarjoaa koulun tiloja vuokralle erilaisiin tilaisuuksiin, kuten koulutuksiin ja juhliin. Törmävaaraan ihmisiä houkuttelee paitsi alueen historia, myös hiihtokeskus. Alue on suosittu erityisesti koirahiihtoharrastajien keskuudessa, joita saapuu Varejoelle Rovaniemi-Oulu alueelta.

– Viime loppiaisena meillä oli täällä 200 koiraa. Tällaisia paikkoja, joissa koirahiihtoa voi harrastaa, ei montaa ole, Forsell kertoo.
Varejoella on koiraurheilulle loistavat puitteet ja se vetää puoleensa jopa maailmanmestaritason porukkaa.
– Se on kaikin puolin vauhdikasta ja iloista hommaa seurata.

Kyläyhdistys tarjoaa tilauksesta myös emäntäpalveluja, eli asiakkaat saavat tarvittaessa myös ruokaa. Toimintaa pyöritetään talkoovoimin.
– Meidän täytyy rajata tapahtumien määrä ja koko talkoolaisten jaksamisen mukaan. Tiettyä väsymystä on välillä havaittavissa itse kullakin, mutta kylätoiminta on kuitenkin eräänlainen harrastus, jota on noin periaatteessa kiva tehdä, kyläyhdistyksen toiminnassa aktiivisesti mukana olevat Forsell ja Kunnari pohtivat.

Kioskikahvila Kaneliässä löytyy Maksniemestä osoitteesta Sänkeläntie 1.

Kyykkä on karjalaisten perintöä, valaisee Topi Kunnari ja esittelee pelivälineitä, jotka pääsivät viime keväänä käyttöön lähes päivittäin.

…ja kyykkää

Yhdistys järjestää lisäksi monia tapahtumia vuoden mittaan. Näistä suurin on heinäkuinen Varejoki-päivät, joille kokoontuu myös muualla asuvia entisiä varejokisia.
– Olemme järjestäneet sinne monenlaista ohjelmaa, mutta ihmiset eivät tahdo kuunnella. Puheensorina tuppaa täyttämään tilan, kun ihmiset tapaavat vanhoja tuttujaan ja hyvä niin, hymyilee Kunnari.

Varejoen asukkaita aktivoitiin ja kylän henkeä parannettiin viime keväänä keinolla, johon ei ihan joka kylässä törmää.
– Pelasimme tuossa jääkentällä kyykkää. 75 pelipäivää kertyi helmikuusta alkaen, Forsell ja Kunnari kertovat.
– On työlästä sopia aikoja ja miettiä kuka pääsee milloinkin pelaamaan. Päätimme, että pelaamme joka päivä ja ihmiset tulivat paikalle. Vanhin pelaaja meillä oli 86-vuotias.
Pelikäyntejä kertyi yli 600, mistä voi nopeasti laskea paikalla olleen keskimäärin 8 pelaajaa. Ei huono saavutus 130 asukkaan kylälle!

Varejoen koulun AV-sali ennen ja nyt. (Ennen-kuva: Topi Kunnarin arkisto)

AV-sali on askel eteenpäin

Varejoen kyläyhdistys hyödynsi vastikään Leader-rahoitusta AV-laitteiston parantamiseen.
– Meillä oli täällä iso Vapepan harjoitus, missä osallistujat tihrustivat asioita pienen pienestä seinälle heijastetusta kuvasta. Silloin mietin että ei hyvänen aika, kyllä pitäisi vähän parempaan päästä, Kunnari muistelee idean syntyä.
– Hoksasimme, että jos meillä olisi kunnon laitteet, voisimme esitellä kylän historiaakin paremmin. Ja asiakkaat voisivat järjestää täällä koulutuksia ja kokouksia.

Idea paketoitiinkin hankkeeksi, jolle saatiin rahoitus Peräpohjolan Leaderilta. Hankintoihin sisällytettiin myös metsästyssimulaattori.
– Se on taas yksi keino saada ihmisiä viihtymään enemmän täällä koululla. Kokonaisuuteen voi hankkia lisäksi esimerkiksi virtuaaliliikuntapaketin.  Ajattelemme, että toimivalla laitteistolla voi olla iso vaikutus toimintamme kehittymiseen. Taas yksi askel kohti suurempaa päämäärää, Kunnari pohtii.

Koulun tilat ovat nyt kyläyhdistyksellä vuokralla, mutta suunnitelmissa on hankkia rakennus yhdistykselle jos hinnasta päästään kunnan kanssa sopimukseen. Jos kaupat onnistuvat, koulun kunnostamista jatketaan ja maalämpöön siirtyminen on vakavassa harkinnassa.
–  Siihen varmaan sitten yritämme taas saada Leader-rahaa, aktiivit toteavat.
Tarkoitus on myös remontoida koulun asuntoja asiakkaiden majoituskäyttöön.

Kioskikahvila Kaneliässä löytyy Maksniemestä osoitteesta Sänkeläntie 1.

Varejoen tsasounan viereen rakennettiin vuonna 2016 uusi kellotapuli, johon liittyy omat mielenkiintoiset tarinansa. Yksityiskohdat on veistetty käsin ja kuvan ulkopuolelle jäävä kirkonkello tuli Varejoelle jo vuonna 1949 Lokomo Oy:n lahjoituksena.

Uusi tapuli 70-vuotiaan kylän kunniaksi

Varejoelle aikanaan saapuneista Petsamon evakoista osa oli ortodokseja. He rakensivat Törmävaaraan oman rukoushuoneen, koska kirkossa käynti oli heille tärkeää eikä paikallisen luterilaisen seurakunnan ilmapiiri ollut tuolloin kovin suotuisa.
– Meidän seurakuntaan ei ryssät ja kommunistit tule, tietää Kunnari lausutun.

Nykyään yhteistyö eri tahojen välillä kuitenkin toimii hieman paremmin. Tervolan seurakunnan leirikeskus toimii kiven heiton päässä koululta ja yhteistyön paikkoja on löydetty paljon.
– Joulun aikaan eräänä päivänä oli molemmilla ensin kirkonmenot, jonka jälkeen kokoonnuimme yhteiselle jouluaterialle tähän koululle.

Pari vuotta sitten Törmävaaran laitaan rakennettiin uusi kellotapuli, joka on Petsamon Alaluostarin kellotapulin näköisversio. Käsin veistetyiden yksityiskohtien koristama tapuli vihittiin käyttöön Varejoen asutuksen 70-vuotisjuhlassa kesällä 2016. Myös ortodoksisen tsasounan esittelykierroksia järjestetään tilauksesta.

Kylästä löytyy siis paljon potentiaalia nykyisiä matkailutrendejäkin ajatellen – historiaa ja kyläkulttuuria pursuavia tarinoita riittää. Kyläyhdistyksen pyörittämä toiminta voikin herättää kysymyksen, miksi astua kilpaillulle matkailualalle. Kunnari miettii kunnossa olevien puitteiden luovan yhteistyömahdollisuuksia myös yritysten kanssa ja toteaa loppuun tyhjentävästi:
– Ei me kilpailla kenenkään kanssa, koska ei kenelläkään ole mitään vastaavaa tarjota.

Teksti ja kuvat:
Tuuli Kontio

Varejoen kyläyhdistyksen sivulta voit lukea lisää kylän mielenkiintoisesta historiasta ja nykyisestä elämästä.

* Törmävaaran kivikylä

Tervola on kivikaudella ollut todellinen sen ajan metropoli. Kunnan alueelta on löytynyt yksi Euroopan suurimpia yhtenäisiä kivikautisia asutuksia. Törmävaaran kivikylän alueella on Varejoen vanha kyläkoulu, josta löytyy Tervolan muinaishistoriaa esittelevä näyttely. Tunnelmaa kivikauden asumisesta saa Törmävaaraan rakennetuista turvekotaa mukailevista asumuksista. Paikan päällä kävijät voivat napata repun selkään ja kulkea paikoille, jossa oli elämää jo 6000 vuotta sitten. (Lähde: Tervolan kunta)

Arkeologisesti tunnetun Törmävaaran laki (135 m mpy) Kemijoen länsipuolella on paljastunut aavan ulapan keskelle jo 9 500 vuotta sitten. Vaaroilla ja niiden edustalla kohoavilla luodoilla on liikkunut ihmisiä viimeistään 8000 vuotta sitten eli mesoliittisen kivikauden lopulla, Litorinameren syntyvaiheessa.(Lähde: Länsi-Lapin maakuntakaava)

Varejoen kyläyhdistyksen AV-sali -hanke

Peräpohjolan Leader myönsi Varejoen kyläyhdistyksen AV-sali-nimiselle hankkeelle rahoituksen. Hankkeen kuvaus:

”Hankkeen tarkoituksena on innostaa nuorisoa metsästysharrastukseen ja se mahdollistaa myös aikuisempienkin harjoitella ammuntaa sisätiloissa, säästäen ammuksia sekä lisätä kyläyhteisön yhteistoimintaa. Samalla vähennetään alueen ampumamelua ja ympäristölle ammunnasta aiheutuvaa lyijykuormitusta.

Laitteiston käyttö nuorison harrastuksiin kuuluvaan pelaamiseen, on huomioitu lisäohjelmilla. Lisäksi voidaan hankkia virtuaalipelejä, joissa on liikunnallinen momentti, jota myös ikääntyvätkin voivat käyttää viihdyttävänä liikuntamuotona.

Laitekokonaisuus mahdollistaa kokous-, koulutus- ja viihdekäytön suurellekkin yleisölle.

Simulaatio ampumarataa sekä videolaitteistoa laajakankaineen käytetään kylän omissa tilaisuuksissa ja tarjotaan myös yhteistyötahoille, jonka kautta pääsemme lähemmäs tavoitettamme, tilojen ja alueen käytön lisääntymisen myötä. Kyseinen laitekokonaisuus lisää olennaisesti kylän viihtyvyyttä ja elinvoimaisuutta.”

Pin It on Pinterest