SÄÄNNÖLLISTÄ PERHE-ELÄMÄÄ ONNELASSA

Kolarissa toimiva ikäihmisten perhekoti Onnela vietti vastikään yksivuotisjuhliaan ja Minna Heiskanen, yksi Onnelan arjen pyörittäjistä, kertoo toiminnan lähteneen käyntiin todella mukavasti. Itä- ja Pohjois-Lapissa perhehoitoa on lähdetty edistämään ihan omalla hankkeella.

Perhekoti Onnela on koti neljälle vakituiselle asukkaalle, jotka saavat parhaimmassa tapauksessa viettää Onnelassa koko loppuelämänsä.
– Se on meidän tavoitteemme, ettei laitokseen tarvitsisi mennä ollenkaan. Että voisimme yhdessä lääkäreiden kanssa miettiä hoidon niin, että asukkaat saisivat olla kotonaan mahdollisimman pitkään, Heiskanen toteaa.

Onnelan asukkaat ovat ikäihmisiä, jotka eivät muistisairauden takia enää voi asua yksin, mutta joilla muutoin vielä on toimintakykyä.
– Olen laitoksissa nähnyt sen surullisen asian, kuinka ikäihmiset usein menettävät hoitoon tullessa heillä vielä olevan toimintakykynsä. Perhekoti on ikään kuin kodin ja laitoksen välimuoto. Meillä saa tehdä asioita kuten kotonaan, esimerkiksi kotiaskareisiin jokainen voi osallistua ja se on myös monelle tärkeää, Heiskanen pohtii.
Perhehoito poistaakin monta elämänlaatua heikentävää asiaa; yksinäisyyden, turvattomuuden ja tarpeettomuuden tunteet ja varmasti monta muutakin.

Kioskikahvila Kaneliässä löytyy Maksniemestä osoitteesta Sänkeläntie 1.

”Talvella, kun oli pimeää, menimme aikaisin nukkumaan. Nyt kun illat ovat valoisampia, kukumme hereillä pidempään”,  kertovat Tuula, Helli, Aini, Minna ja Annikki.

Yöllä nukutaan

Mikä hoitopaikka on paras kenellekin, pohditaan tarkkaan työryhmässä. Perhekodin asukkaan tulee olla paitsi toimintakykyinen, myös sellainen, että hänen hoitamiseensa riittää yksi hoitaja.
– Asukkaan pitää myös pääsääntöisesti nukkua yönsä. Tämähän on myös meidän hoitajien koti ja mekin nukumme öisin, Heiskanen naurahtaa.
Asukkaiden kanssa vietetään säännöllistä perhe-elämää ja mennään ajoissa nukkumaan.
– Säännöllistä, mutta siten joustavaa, että jos esimerkiksi aamulla väsyttää voi aamupalan syödä sitten kun herää. Tai voi herätä hoitajan kanssa aamukahville ja kömpiä sitten takaisin nukkumaan, jos siltä tuntuu.

Vakituisten asukkaiden lisäksi Onnelassa on kaksi vuorottelupaikkaa, joissa käy esimerkiksi omaishoidettavia viikonlopun yli, mikä auttaa omaishoitajien jaksamisessa. Lisäksi Onnelassa käy päivätoiminta-asiakkaita.
– Päivätoiminnassa meillä tehdään aina ihan oikeasti jotakin. Tässä muutama päivä sitten kävimme esimerkiksi kahvilassa, missä asukkaat näkivät tuttujaan. Illalla saattoi jo olla unohduksissa, mitä päivällä on tehty ja ketä tavattu, mutta asiat säilyvät tunnemuistissa. Hyvä mieli vaikuttaa suoraan esimerkiksi unen laatuun ja rauhattomuuteen.

Onnelan toiminta on avointa ja läpinäkyvää, kylään saa tulla kuka vain. Asukkaat saavat välillä seurakseen myös lapsia. Minnan tytär pyörittää Äkäslompolossa yksityistä päiväkotia, josta lapset voivat välillä halutessaan lähteä ”mummolaan” Kolariin.

Minna Heiskasen tytär Oona Laihola pyörittää Äkäslompolossa Lapin taikaa -ryhmäperhepäiväkotia. Yhteistyö päiväkodin ja Onnelan välillä on sujuvaa ja tuo vaihtelua arkeen.

Perhekoti haaveissa pitkään

– Kuusamolaislähtöisen Minna Heiskasen haave ikäihmisten perhekodista ehti elää vuosia ennen kuin Onnela lopulta aloitti toimintansa Kolarissa.
– Olen ollut töissä päiväkodissa, vanhuspuolella, käynyt töissä Norjassakin. Olen myös pyörittänyt lasten perhekotia ja perhe- ja päihdekuntoutusyksikköä. Muutin jo kertaalleen Kolariin, mutta sitten muutamaksi vuodeksi etelään. Omaishoitajana toimiessani näin, millaista ikäihmisten perhehoito on ja innostuin asiasta.

Heiskanen kertoo aina pitäneensä uusien asioiden kehittämisestä ja yrittäjähenkisyyskin kulkee suvussa. Suunnitelmissa oli ensin rakentaa Kolarin Äkäslompoloon rakennus, jossa olisi sekä ikäihmisten perhekoti, että lasten päiväkoti.
–  Saimme silloin Lapin ELY-keskukselta rahoitusta toteutettavuustutkimuksen teettämiseen ja se olisikin ollut ihan toteuttamiskelpoinen suunnitelma. Pankki ei kuitenkaan ollut yhtä innostunut juuri nyt, kun ei ole tiedossa mitä tällä kentällä tapahtuu mahdollisen sote-uudistuksen myötä.

Kioskikahvila Kaneliässä löytyy Maksniemestä osoitteesta Sänkeläntie 1.

Sopiva vuokratila ja jo olemassa olevat kontaktit kuitenkin mahdollistivat perhekodin perustamisen Kolariin.
– Olen työskennellyt aiemmin Kolarin kunnalla kotipalvelussa, joten minua kohtaan tunnettiin jo luottamusta sekä kunnan, että asiakkaiden ja omaisten puolelta. Meidän oli siksi aika helppoa aloittaa täällä ja on tässä ollut vähän tuuriakin matkassa. Meillä Heiskanen tarkoittaa Onnelan kaha muuta pyörittäjää, Maarit Huotaria ja Mika Ylitaloa.

Minna ja Maarit olivat aikanaan samassa työpaikassa, jossa he huomasivat omaavansa samansuuntaisia ajatuksia ikäihmisten hoitoon liittyen.
– Maarit ja Mika asuvat täällä aina 2,5 viikkoa kerrallaan ja minä 1,5 viikkoa. Tässä laajuudessa toimintaa ei voi yksin pyörittää.
Perhehoito perustuu siihen, että toimeksiantosopimukset tehdään ihmisten, ei yritysten kanssa ja hoito tapahtuu hoitajan kotona. Onnela onkin Maaritin vakituinen osoite.

Kioskikahvila Kaneliässä löytyy Maksniemestä osoitteesta Sänkeläntie 1.

Toimisi muuallakin

Onnela on Lapin ensimmäinen jatkuvaa ikäihmisten perhehoitoa tarjoava perhekoti. Sodankylän Lokassa on jo useamman vuoden toiminut lyhytaikaista perhehoitoa tarjoava, Sirpa Oksasen pyörittämä perhekoti, mutta muuten Lapissa on vielä hiljaista.
– Tämä systeemi olisi kuitenkin helposti monistettavissa vaikka joka kuntaan. Perhehoito tulee kunnalle huomattavasti halvemmaksi kuin ikäihmisten hoito vaikka hoivakodissa. Byrokratiakin on tässä kevyempää, vaikka toki tätäkin työtä tarkasti valvotaan, Minna Heiskanen huomauttaa ja vinkkaa:
– Minäkin mielelläni jakaisin kaiken perhekodin perustamiseen liittyvän tietoni ja kokemukseni muille, koska tämä nimenomaan elämäntapa eikä tapa tehdä rahaa. Minua motivoi ajatus ihmisarvoisesta vanhuudesta ja asioiden kehittäminen.

Perhehoito on myös yksi varteenotettava keino elättää itsensä maaseudulla. Perhehoitoa voi tehdä yksin vaikka vain päivähoitona tai kokopäiväisesti. Hoitoa voi tehdä ihan tavallisessa kodissa.
– Tai sitten voi miettiä löytäisikö jonkun kaveriksi ja perustaa tällaisen perhekodin. Meillä tässä riittää työtä kolmelle, kun meillä on päivätoimintaakin.

Minnan mielestä perhehoitajaksi kannattaisi ehdottomasti hakeutua myös muiden, kuin aiemmin hoitoalalla toimineiden ihmisten, jos asia tuntuu sopivalta omaan arvomaailmaan.
– Minulla on ollut Onnelassa apulaisena myös sellaisia, jotka eivät ole koskaan olleet hoitoalalla. Joidenkin luonteenpiirteet vaan sopivat tähän hommaan todella hyvin. Kohdataan ihminen ihmisenä, eikä heti mennä siihen hoitaja-hoidettava-moodiin.

Haave toisesta Onnelasta Äkäslompolossa on Minnan mielessä yhä.
– Olen tykästynyt tähän paikkaan, tämä on yrittäjähenkiselle hyvä paikka. Perhehoidolle tulee olemaan entistä enemmän tilausta tulevaisuudessa. Meillä käy nyt jo päivätoiminnassa asiakas toiselta puolelta Suomea. Pariskunta, joka toisen muistisairaudesta huolimatta haluaa jatkaa vuosikymmenten ajan jatkuneita reissuja mökille Lappiin rakkaiksi tulleisiin maisemiin. Se on kaunis ajatus.

Ikäihmisten perhehoidossa vauhdilla eteenpäin

Tuulikki Ahola.

Pohjois- ja Itä-Lapissa on viime aikoina menty ikäihmisten perhehoidon edistämisessä vauhdilla eteenpäin. Leader Pohjoisin Lapin Perhehoitoa ja palveluyrittäjyyttä –hanke on paitsi kouluttanut hoitajia myös työskennellyt aktiivisesti kuntien kanssa ja ollut mukana alueellisessa työssä.
– Omais- ja perhehoidon tukeminen on hallitusohjelmassa ja tavoitteena on lisätä ikäihmisten perhehoitoa kunnissa. Kunnat ovat saaneet rahaa kehittämiseen, mutta sitä ei ole korvamerkitty, projektipäällikkö Tuulikki Ahola perustelee hankkeen tarvetta.

Miksi ikäihmisten perhehoitoa sitten halutaan edistää?
– Perhehoito on kunnalle edullista hoitoa, puhumattakaan inhimillisyydestä. On paljon ikäihmisiä, jotka ovat liian hyväkuntoisia laitoksiin ja perhehoitoon päästyään virkistyvät huomattavasti. Perhehoito on myös tärkeä osa omaishoitajien tukemista, kun hoitaja voi välillä levähtää hoidettavan ollessa perhehoitajan luona turvallisessa hoivassa, Ahola luettelee ja jatkaa:
– Perhehoito on myös mahdollisuus kylien ihmisille elannon hankkimiseen. Se ei ole mikään kultakaivos, mutta sillä voi hankkia merkittävän osan elannosta vaikka toisen työn rinnalla, esimerkiksi tarjoten lyhytaikaista perhehoitoa tai perhehoitoa hoidettavan omaan kotiin.

Perhehoitoon sijoittamisesta päättää kunta ja hankkeen yksi iso tavoite onkin luoda kunnille toimintaohjeita helpottamaan perhehoidon aloittamista. Kemijärven kaupungin kanssa saatiin juuri valmiiksi Ikäihmisten perhehoidon toimintaohje ja monessa kunnassa sitä laaditaan parhaillaan
– Toiveissa on, että meillä jonain päivänä olisi Lapissa yhteinen alueellinen toimintaohje, sanoo Ahola.
– Leaderin toimintaideaan kuuluu, että tuemme perhehoitajia ja sitä suunnittelevia ja arvioimme heidän ja kuntien toimijoiden kanssa yhteistyössä heidän mahdollisuuksiaan ja toiminnan kannattavuutta.

Perhehoidolla onkin tulevaisuutta, mikäli kiinnostuksesta asiaa kohtaan voidaan jotain päätellä. Perhehoitoa ja palveluyrittäjyyttä –hanke on tähän mennessä järjestänyt infotilaisuuksia ja perhehoidon ennakkovalmennuksia Inarissa, Sallassa ja Kemijärvellä ja valmennuksen on suorittanut tähän mennessä hyväksytysti 29 osallistujaa. Sodankylässä on valmennettu perhehoitajia jo aikaisemmin ja nyt vielä aloitetaan uusi valmennus.
– Valmennuksen käyminen ei vielä sido perhehoitajan työhön vaan se auttaa arvioimaan omia valmiuksia, toteaa Ahola.

Lisätietoja hankkeesta:
Tuulikki Ahola
projektipäällikkö
Leader Pohjoisin Lappi
P. 040 164 6533

Perhehoitoa ja palveluyrittäjyyttä

Teksti ja kuvat:
Tuuli Kontio

Pin It on Pinterest