YHTEISTYÖLLÄ KOHTI OMIA JA YHTEISIÄ TAVOITTEITA

Anu Tahkola, Tiina Torvinen ja Outi Lohi ovat yrittäjiä, joiden yritykset ja päämäärät ovat hyvin erilaisia. Samanlaisia tarpeita tunnistamalla he saivat yritystensä kehittämiseen rahoitusta yritysryhmähankkeen kautta.

Anu Tahkola, Tiina Torvinen ja Outi Lohi aloittivat yhdessä yritysryhmähankkeen, jonka avulla he saavat hankittua yritystensä kehittämisessä tarpeen olevia asiantuntijapalveluja ja koulutusta. Jokaisen tilanne on erilainen ja motivaatio lähtee oman yrityksen tarpeista, mutta tavoitteet ovat osin myös yhteisiä.

Luonnontuoteala tarjoaa monia mahdollisuuksia ja Ranuan lähistöltä löytyy luomukeruualuetta hyödynnettäväksi. Alan yrittäjäksi ei noin vain hypätä täysipäiväiseksi yrittäjäksi, mutta pienistä iduista voi kasvaa jotain suurta, kun niille annetaan mahdollisuus.

Floristista hierojaksi

Alun perin floristiksi opiskellut Anu Tahkola työskenteli Rovaniemellä kukkakaupassa ja suoritti työn ohella hierojan opinnot. Kun Ranualla toimineet hierojat alkoivat eläköityä tai muuten lopettaa toimintansa oli edessä kotipaikkakunnalle paluu.
– Minulta alettiin kysellä, enkö voisi tulla hierojaksi tänne. Ja vaikka olin aiemmin ollut varma, etten hierojan hommia ala täyspäiväisesti tekemään koskaan, aloin silti, Anu naurahtaa.

Töitä onkin riittänyt. Hieronnan lisäksi Anu on tehnyt kalevalaista jäsenkorjausta ja kehitellyt mm. yrttisaunapalveluita. Tällä hetkellä Anu on kotona 3 kuukautta vanhan Aatu-pojan kanssa, mutta meneillään on sekä saunaterapeutin opinnot että oman yrityksen kehittäminen. Saunaterapeutin opintoihin kuuluvia harjoitushoitoja Anu on tehnyt kotonaan.
– Minua kiinnostaa kaikki perinteiset hoitomuodot. Koulutuksessa käydään läpi erilaisia hoitomuotoja, muun muassa kuppaus.

Käynnissä olevassa yritysryhmähankkeessa jalostetaan Anun kehittelemää Hillasauna-konseptia, jossa hyödynnetään Tiinan ja Outin valmistamia tuotteita. Tarkoitus on saada aikaan valmis konsepti ja sopimusasiat sille tolalle, että konseptia voidaan tarjota myös toisten yrittäjien käyttöön. Hankkeessa on jo haettu Hillasaunalle tuotemerkkiä ja tarkoitus on saada aikaan kattavat sopimukset konseptin edelleen myymistä varten.
– Hillasauna on siis hoito, jossa hyödynnetään hillatuotteita ja -kosmetiikkaa. Kun tuotemerkin haku on vielä kesken, ei ehkä kannata sen tarkemmin paljastaa ideaa.

Kioskikahvila Kaneliässä löytyy Maksniemestä osoitteesta Sänkeläntie 1.

Anu Tahkolan aika kuluu juuri nyt Aatun kanssa kotona. Tiina Torvinen avasi vastikään Kunnonmetsästäjä-verkkokaupan. Yhteistyölle on välillä vaikea löytää aikaa, mutta järjestelemällä sitä löytyy.

Emolehmiä ja luonnonkosmetiikkaa

Tiina Torvinen on niin ikään kotoisin Ranualta ja tehnyt urallaan monenlaista.
– Aloimme vuonna 1990 jatkajaksi miehen kotitilalle. Olen jo pitkään tiennyt, että sen työn rinnalle on kehiteltävä muitakin tulonlähteitä, jos sitä haluaa jatkaa, Tiina miettii.
– Kasvatamme nykyään emolehmiä ja verrattuna maitotilaan tulot napsahtavat tilille hyvin erilailla. Kuukausittaista tuloa ei ole.

Tiinan mies tekee tilan töiden lisäksi metsänhoitotöitä ja pariskunnan poika työskentelee tilalla oman Maaseutupalvelut-yrityksensä kautta. Tiina itse on työskennellyt muun muassa luontomatkailuhankkeissa ja muissa kehittämisprojekteissa. Plakkarissa on eräoppaan, luontoelämysohjaajan, melontaoppaan, personal trainerin, ravintovalmentajan ja maaseudun kehittäjän tutkinnot.
– Vuodesta 2010 alkaen olen ollut kotona kehittämässä maatilaamme ja suunnitellut muun muassa jalostustoimintaa tilan yhteyteen.

Tällä hetkellä Tiinan fokus on luonnonkosmetiikassa. Alalle hän päätyi omien ihonhoitotarpeittensa myötä.
– Testasin atooppiseen ihooni monenlaista kosmetiikkaa ja törmäsin lopulta seinään. En löytänyt juuri mitään minulle sopivaa.
Nykyään Tiina valmistaa Kunnonmetsästäjä-merkillä ihon- ja hiustenhoitotuotteita, joissa hän hyödyntää ympäröivästä luonnosta löytyviä yrttejä ja marjoja. Hän aloitti myös vastikään luonnonvaratuottajan opinnot ja Kunnonmetsästäjän verkkokauppa aukesi helmikuussa.
– Perusleipäpuu on yhä ne maatilan työt, mutta kuka tietää mitä tästä kehittyy.

Outi Lohi on hurahtanut yrtteihin. Ranuan viljelyksillä kasvaa monenmoista ja matkoilla Outi katselee maisemaa ihan omasta näkökulmastaan, kuten kuvassa Jäämeren rannalla Nordkapissa. Kuvat: Outi Lohen arkisto.

Töitä toiselle?

Outi Lohi työskentelee viikot Oulu-opiston rehtorina ja viettää viikonloput kotona Ranualla. Yrtit ovat kiinnostaneet Outia pitkään ja ajatus yritystoiminnan kehittelemisestä sai alkunsa halusta löytää apua läheisten sairauksiin ja kipuihin. Tuttavapariskunnalta saadut neljä ruusunjuuren tainta antoivat lisäpotkua suunnitelmille.
– Ruusunjuurella kestää kuusi vuotta kasvaa sadonkorjuukokoiseksi. Kasvista kerätään juuret ja yhden juurimöykyn paino on keskimäärin puoli kiloa, Outi kertoo

Vuonna 2012 Outi nosti ylös ensimmäisen ruusunjuurisatonsa ja lähes tulkoon järkyttyi tuloksesta.
– Jestas ne olivat isoja! Isoin möykky painoi lähes kaksi kiloa, Outi muistelee.
Ruusunjuuri ja väinönputki ovat niitä pääraaka-aineita, joista Outi haluaisi kehitellä tuotteita myyntiin.
– Minulla on tuotteita valmiina ja nyt pitäisi päättää muutama ikään kuin päätuote, mille hankin tuoteturvallisuusselosteet myyntiä varten. Päivätyö kuitenkin pitää minut niin kiireisenä, ettei aika aina tunnu riittävän. Tämän hankkeen myötä olen kuitenkin päättänyt laittaa asioita eteenpäin.

Hyppy virasta päätoimiseksi luonnontuotealan yrittäjäksi ei kuitenkaan ole lähiaikojen suunnitelmissa eikä välttämättä koskaan.
– Tämä on siinä mielessä vaikea ala, että pienestä pitää aloittaa ja harva uskaltaa suoraan hypätä yrittäjyyteen. Minä myös satun pitämään työstäni paljon ja siksikin oma yritystoimintani on pysynyt sivutoimisena.
Outi kehitteleekin tuotteita haaveillen samalla, että hän voisi joskus luoda työpaikan jollekin muulle.
– En ole ideoistani siinä mielessä mustasukkainen. Jos myyvät tuotteet löytyvät, joku toinen voisi pyörittää liiketoimintaa ja minä saisin jatkaa tuotekehittelyä, joka on se oma intohimoni.

Outi näkee pienen luonnontuotealan yrittäjän tulon syntyvän nimenomaan jalostamisesta.
– Pelkkä alkutuotanto ei minuakaan kiinnosta. Mutta Ranuan alue on niin mahtava ja puhdas, tämä meidän suuri luomukeruualueemme kannattaa ehdottomasti hyödyntää!

Hillasauna on hoito, jossa hyödynnetään hillatuotteita ja -kosmetiikkaa. Tiina Torvinen valmistaa Kunnonmetsästäjä-tuotemerkillään mm. hillashampoota ja hillakasvovettä. Hillanlehdet ovat fermentoituina raaka-ainetta monenlaisille tuotteille, mm. teelle.
Saunakuva: Antti Saraja, Visit Ranua. Hillanlehtikuvat: Outi Lohen arkisto.

Asiantuntija-apu tulee tarpeeseen

Yritysryhmähankkeen keskeinen tavoite on yritysten yhteinen kehittäminen, mutta se voi sisältää myös yrityskohtaisia yhteiseen kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä.
– Meillä on osittain samoja tarpeita ja hankkeen myötä voimme saada niihin asiantuntija-apua. Minut houkutteli mukaan juuri tämä mahdollisuus, Tiina toteaa.
Kosmetiikkatuotteille pitää tehdä kattavat turvallisuusarvioinnit ennen niiden markkinoille saattamista. Kuuden Tiinan tuotteen arviot valmistuivat vastikään.

– Tuoteturvallisuusanalyysejä varten tarvittavan aineiston kasaaminen arvioijalle oli iso työ ja voi olla, että ilman asiantuntijaa se olisi jäänyt tekemättä, Tiina pohtii.
Analyysissa tuotteiden ainesosat käydään lävitse yksi kerrallaan. Tiina kertookin pelkän huulivoideputkilon raportin olleen 41 sivun mittainen. Lisäksi yrittäjät ovat käyneet Kemijärvellä tutustumassa ammattiopiston tuotekehityskeittiöön, jossa he saivat myös testata laitteita.
– Koneet maksavat hirveästi, mutta saman asian ajavia koneita voisi osata joku pellepelotonkin rakentaa, Outi miettii.
– Olisi hienoa saada sellaisia käyttöön ja lainattavaksi vaikka joka kuntaan.
Yhdessä on tarkoitus myös selvitellä pakkausmerkintöihin, IPR-asioihin ja myyntiin liittyviä asioita sekä käynnistää markkinointia.

Yritysryhmähankkeessa yritykset maksavat yhteensä 25 prosenttia hankkeen kustannuksista. Pienelle yritykselle pieneltäkin kuulostava summa voi olla sellainen, ettei sitä tyhjästä viitsi maksaa.
– Kyllä se määrä sellainen on, että sen maksaa vain kun tietää jotain hyötyvänsä, naiset miettivät.
– Yritysryhmähanke on hyvä myös siinä mielessä, että jos matkan varrella tarve muuttuu johonkin suuntaan, voi muutoksia tehdä jos kustannukset pysyvät samana.
Lapin keino lupaa kysellä Anun, Tiinan ja Outin kuulumisia hankkeen edetessä.

Teksti ja kuvat:
Tuuli Kontio

 

Kiinnostaako yritysten yhteistyö?

Lisätietoja yritysryhmä- ja yhteistyöhankkeista löydät Työkaluja yritysten kehittämiseen -vihkosesta.

Ranuan luonnonvaratoimijoiden liiketoiminnan ja verkoston kehittäminen

Tavoitteena on luonnonvaratoimijoiden liiketoiminnan kehittäminen suunnittelemalla ja kehittämällä hyvinvointialan tuotteita ja palveluita verkostoyhteistyönä. Hankkeessa selvitetään alan lupaviidakkoa, vahvistetaan asiantuntijaverkostoa sekä luodaan kestävää pohjaa liiketoiminnan tueksi. Hankkeessa tehdään tuotekehitys- ja testaustoimintaa sekä lupa-asioiden selvitystä laadukkaiden ja turvallisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi. Lisäksi hankkeessa tehdään kone- ja laiteselvityksiä sekä markkinointivalmisteluja ja alan messukäyntejä kehittämistyön tueksi. Hankkeen tuloksena syntyy uusia, laadukkaita hyvinvointialan tuotteita ja palveluita ranualaisena luonnonvaratoimijoiden yritysverkostossa.

Hanketta hallinnoi Lapin Ammattikorkeakoulu.