Poronhoitoaluetta on 36 % Suomen maapinta-alasta. Metsien käsittelyn piirissä olevat metsäalueet kattavat vajaa puolet koko poronhoitoalueen metsätalouden maasta. Loput ovat alueita, jotka ovat liian karuja metsän kasvatukseen tai alueita, joissa hakkuut ja metsänhoito ovat kiellettyjä.
Pohjois-Suomessa porojen laiduntaminen on perinteinen metsänkäyttömuoto. Poronhoidon taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys kasvaa poronhoitoalueella pohjoiseen päin mentäessä. Poronhoitoalueen etelä- ja keskiosissa metsätalous on tärkeää, mutta sen merkitys on vähäisempää pohjoisessa. Hankkeessa koostetaan tiivistelmä uusimmista pohjoismaisista metsänkasvatuksen, poronhoidon ja ilmastonmuutoksen suhteita koskevista tutkimuksista. Eri organisaatiot voivat hyödyntää tiivistelmiä omiin tavoiteisiinsa nojavaavien metsänhoitosuositusten laadinnassa.
Biotalousinvestoinnit ja uudistunut Metsälaki
Puuntuotannon metsämaalla poronhoito ja metsätalous, pohjoisen tuiki tärkeät elinkeinot, hyödyntävät samaa luonnon resurssia. On siis luonnollista, että erilaisista maankäyttömuodoista aiheutuu keskustelua eri toimijoiden välillä. Hankkeessa tehdään haastattelu, jossa kartoitetaan metsä- ja porotalouden edustajien näkemyksiä ja elinkeinojen välisiä suhteita sekä kartoitetaan näkemyksiä metsäbiotalouden myötä lisääntyvien hakkuiden vaikutuksesta poronhoitoon.
– Pyrimme ennustamaan mittavien bioteollisuusinvestointisuunnitelmien vaikutuksia ”poron silmin” tarkasteltuina, kertoo Poronhoito ja metsänkasvatus -hankeen projektipäällikkö Juha Järvenpää.
Vuonna 2014 uudistunut Metsälaki on tuonut uusia ulottuvuuksia poronhoidon ja metsätalouden mutkikkaaseen kokonaisuuteen. Metsälain muutoksen ja metsienkäsittelyvaihtoehtojen laajenemisesta ei toistaiseksi ole olemassa poronhoitoon liittyvää tutkimustietoa. Hankkeessa kartoitetaan näköpiirissä olevia vaikutuksia esim. laidunalueisiin.
Työ jatkuu
Juuri aloitettu Poronhoito ja metsänkasvatus -hanke jatkaa kymmenkunta vuotta sitten toteutetun Porotietoa metsäammattilaisille -hankkeen työtä. Hanketta vetää edellisen hankkeen tapaan Suomen metsäkeskus. Rahoitus tulee pääosin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 ja kanavoituu Lapin ja Kainuun Ely-keskuksien kautta.
Hanke tuottaa tiedotusmateriaalia ja järjestää poronhoitajille, metsäammattilaisille ja opiskelijoille suunnattuja tiedotustilaisuuksia eri puolilla hankealuetta sekä päivittää Poro ja poronhoito talousmetsissä –oppaan.
Teksti: Juha Järvenpää ja Ulla Huusko
Kuva: Anna-Leena Jänkälä
Lisätietoa hankkeesta:
Juha Järvenpää
projektipäällikkö
Poronhoito ja metsänkasvatus, Suomen metsäkeskus
P. 050 305 9406
juha.jarvenpaa(at)metsakeskus.fi
Ulla Huusko
elinkeinopäällikkö (Lappi), Suomen metsäkeskus
P. 040 182 3496
ulla.huusko(at)metsakeskus.fi
Poronhoito ja metsänkasvatus
Hankkeen tavoitteena on poronhoidon ja metsänkasvatuksen keskinäisen ymmärryksen, hyväksymisen ja yhteistoiminnan sekä hakkuu- ja hoitotöistä vastaavien yritysten ja henkilöstön osaamisen lisääminen. Hankkeessa selvitetään metsäbiotalouden laajenemisen vaikutusta poronhoitoon mm. haastatteluilla sekä uudistuneen metsälain ja metsänhoitosuositusten vaikutus poronhoitoon. Porotalouden ja metsätalouden tilanne päivitetään hyödyntäen uutta tutkimustietoa ja koostetaan tiedot helposti ymmärrettävään muotoon. Keskeisiä aiheita ovat mm. metsänkasvatuksen vaikutus porojen laidunalueisiin, porojen vaikutus porojen ravintokasvien tuotantoon sekä ilmaston muutos. Ruotsin poronhoidon ja metsänkasvatuksen tilanne kartoitetaan saatavissa olevan tiedon perusteella. Tähän liittyen tehdään opintomatka Ruotsiin.
Edellisten pohjalta laaditaan tiedotusmateriaali kaikkien poronhoidon ja metsätalouden piirissä työskentelevien käyttöön. Hankkeessa ajantasaistetaan vuonna 2008 tehty opas Poro ja poronhoito talousmetsissä jaettavaksi poro- ja metsäammattilsille sekä porotalouden sidosryhmille. Tiedotustilaisuuksia järjestetään porotalouden harjoittajille, organisaatioiden metsäammattilaisille, koneyrittäjille, yhteismetsille sekä porotalouden ja metsätalouden opiskelijoille.