Arjen helpottaja ja monen mahdollistaja

Raisa ja Aarne asuvat Sallan Kelloselässä kolmen tyttärensä kanssa.  Poronhoito vuodenkiertoineen rytmittää pariskunnan arkea, mutta elanto muodostuu lopulta monesta palasesta. Aarne tekee toiminimellään ohjelmapalvelutöitä Sallan poropuiston alihankkijana joulukuusta maaliskuuhun ja kasvattaa veljensä Lassen kanssa lampaita.
– Tämä on tällaista monialayrittämistä ollut jo pitkään, ja kaikki liittyy kaikkeen, Aarne kertoo.

Raisa työskentelee Sallatunturilla kokkina, mutta haaveilee töistä lähempänä kotia ja omia kiinnostuksen kohteita. Haaveissa on jo pitempään ollut tila, jossa käsitöitä voisi tehdä ammattimaisemmin.
– Olen nyt sellainen puhelinäiti. Olen illat töissä ja ratkon arjen ongelmia kauha toisessa ja puhelin toisessa kädessä.

Sesonkiaikoina Aarnekin on töissä iltaisin. Porokyydillä tehtävät revontuliretket starttaavat vasta hämärän laskeutuessa. Kun lapset olivat pienempiä, oli elämä Raisan mukaan välillä hyvin haastavaa. Lapset olivat paljon hoidossa lähellä asuvan Aarnen siskon luona, mistä Raisa illalla töistä tullessaan kantoi heidät makuupusseissa autoon ja kotiin jatkamaan uniaan.

Raisa Korpela ja Aarne Aatsinki asuvat perheineen Sallan Kelloselässä. Pihaan rakentuu parhaillaan uusi monitoimirakennus, jonka rahoituksesta osa on saatu Leader Pohjoisin Lapilta.

Poromies-lehti herätti

Keväällä 2016 Poromies-lehdessä julkaistiin Leader-rahoituksesta kertova juttu. Jutussa kannustettiin luomaan uusia työpaikkoja poronhoitoalueelle ja esimerkkeinä mainittiin mahdollisuus rahoitukseen muun muassa porokäsitöiden liittyvissä laiteinvestoinnissa ja lihankäsittelytilojen rakentamisessa. Aarne ja Raisa ottivat jutun luettuaan yhteyttä paikalliseen Leader-ryhmään. Raisa toteaa rahoituksen haun olevan oma urakkansa, vaikka ymmärtääkin, miksi systeemin pitää olla tarkka.

– Saimme Pohjoisimman Lapin Leaderista  arvokkaita neuvoja ja lopulta sen rahoituksenkin, Raisa kertoo.
Pariskunta uskoo, että jonkinlainen rakennus olisi varmaan tullut tehtyä ilman rahoitustakin, mutta se mahdollisti projektin toteuttamisen nykyisessä mitassaan.
– Ideahan lähti alun perin käsityöpuolesta, mutta päätimme, että mikseipä sisällytettäisi suunnitelmaan mukaan näitä muitakin osia, kun kerran tehdään, Aarne lisää.

Uusi rakennus on suunniteltu sillä mielin, että se paitsi helpottaa arkea, myös mahdollistaa monenlaisen työn. Elintarviketilassa voi leikata lihaa suoramyyntiin ja varasto- ja huoltotilaan saa nykyään taivasalla seisovan kaluston pois säiden armoilta. Toiseen päätyyn on tulossa Raisan valtakunta – tila käsitöiden valmistusta varten ja märkätila materiaalien valmisteluun. Aarnea hieman mietityttää, kuinka ahtaalle Raisan suunnitelmat lopulta hänet ajavat.
– Saa nähdä miten tässä käy, jääkö minulle lopulta joku 30 x 40 cm tila, jossa mahdun juuri ja juuri seisomaan, hän nauraa.

Rakennuksen toiseen päätyyn tulee Raisan valtakunta.

Perinteinen käsityötaito säilyy

Kursusta lähtöisin oleva Raisa aloitti  vuonna 1999 artesaaniopinnot Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja valmistui vuonna 2002.
– Uhosin silloin, että palautan perinteisen käsityötaidon Sallaan, hän naurahtaa.
Raisan alaa ovat nahka-, huovutus- ja ompelutyöt ja hänen käsissään syntyy muun muassa nahka-anorakkeja ja karvakenkiä.

Materiaalit käsitöihin saadaan omista eläimistä ja ne pystytään käsittelemään uudessa rakennuksessa tehokkaammin, tai ainakin mukavammin.
– Ei varmaan tule ikävä niitä aikoja, kun kohmeisin käsin pihalla nyljin.
Nahkojen parkkaamisenkin voi tehdä jatkossa sisätiloissa.

Monialaisuus mahdollistaa elämän maalla. Porokoira Majurikaan ei laske yhden kortin varaan, vaan koittaa ottaa haltuun myös lammaspuolen.

Dokumenttielokuvia ja arkista aherrusta

Amerikkalainen dokumentaristi Jessica Oreck kuvasi Aatsingin veljesten elämää vuoden ajan 2014 julkaistuun dokumenttielokuvaansa. Elämä Kelloselässä onkin kuvauksellista ja monen mielestä varmasti eksoottista. Raisalle ja Aarnelle se on kuitenkin jokapäiväistä arkea, jossa on omat haasteensa.
– Mutta kun viimeisilläni raskaana kuljin kiväärin kanssa tuolla metsässä lampaita laskemassa, kävi siinä itselläkin mielessä, että joku vauvalehti saisi tästä kyllä hyvän jutun, nauraa Raisa, vaikka syy metsässä kulkemiseen ei niin nauratakaan.
– Meillä oli silloin jo täällä tämä karhuongelma, joka on ollut päällä nyt 14 vuotta.

Poro- ja lammastalouden ympärille kehiteltävän yritystoiminnan tarkoitus on ympärivuotistaa tuloja ja tuoda turvaa tulevaisuuteen. Yllätyksiä kun voi matkan varrella tulla eteen. Tätä vuotta Raisa kuvaa porohommien suhteen katastrofaaliseksi.
– Poroista häviää liian iso osa petojen suuhun ja sääolosuhteet tuovat lisää haasteita.

Tärkeää on tietenkin myös yhdessä tekeminen ja lähelle kotia työllistyminen. Ja se, että saa tehdä sitä, mitä kohtaan tuntee intohimoa.
– Nämä käsityöt ovat sitä minulle. Ja paras mahdollinen lopputulema tässä kaikessa olisi se, että lapsetkin innostuisivat tekemään näitä perinteisiä töitä. Ilmoittaisivat joku päivä, että äiti minäki haluan tehä karvakengät.

Teksti ja kuvat:
Tuuli Kontio

Orvoksi jäänyt Vierpo (Vilman erikoisporo) tulisi mielellään syliin ja asuisi sisällä, jos saisi itse päättää

Tmi AAPoron hankkeessa rakennetaan huolto-, työ- ja toimitilat poron kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen. Märkätilassa valmistetaan materiaalia käsityötuotteita varten, mm. poron sisnanahkaa. Tiloissa valmistetaan myös käsitöitä. Elintarvikehuoneessa käsitellään tilan porot suoramyyntiä varten. Hanke työllistää kaksi henkilöä.

Leader-rahoituksen osuus kokonaiskustannuksista on 35 %.