Taitajat taitavat yhteistyön

Ivalon kylällä toimivan Taitajat-liikkeen valikoimassa on kuudentoista paikallisen käsityöläisen töitä. Myynnissä on eri materiaaleista tehtyjä, persoonallisia ja uniikkeja tuotteita, jotka kiinnostavat paitsi eri puolilta maailmaa lähtöisin olevia ohikulkijoita, myös paikallisia.

Taitajat pyörii yhteistyöllä, jossa jokainen tekee itselleen sopivan osan. Päävastuun toiminnasta kantavat liiketilan omistavat henkilöt, joista yksi on inarilainen Tytti Bräysy.
– Meillä oli aikanaan kesäkauppa Koppelossa, ja se herätti kovasti kiinnostusta, Bräysy kertoo.
– Sitten ostimme tämän tyhjillään olevan liiketilan kahden tutun naisen kanssa, koska tarvitsimme ympärivuotisen myyntipaikan tuotteillemme.

Taitajat avasi ovensa syksyllä 2013  ja mukaan otettiin muitakin alueen käsityöläisiä. Taitajiin saa töitä myyntiin joko maksamalla myyntipaikkamaksun tai kuittaamalla maksun joko kokonaan tai osittain tekemällä myyntivuoroja kaupalla.
– Tällä systeemillä saamme kauppaa pidettyä auki säännöllisesti. Käsityöläisenhän pitää myös tehdä niitä tuotteita joskus, eli on mahdotonta koko ajan päivystää kaupalla, Tytti toteaa.

Säännöllisten aukioloaikojen lisäksi yhteistyöllä saadaan tarjolle iso, asiakkaita kiinnostava valikoima erilaisia tuotteita, joita ei välttämättä muualta saa ja joiden aitous on taattu.
– Otamme myyntiin vain paikallisia tuotteita tai sellaisia, jotka ovat vahvasti sidoksissa alueeseen. Ja toisaalta voimme pitää valikoiman mieleisenä, mikä tarkoittaa sitä, että tietty tyyli ja henki säilyy.

Yhteistyö ei ole keneltäkään pois, toteavat Petteri Kyrö, Henna Kontsas ja Tytti Bräysy.

Yhteistyö ei ole keneltäkään pois, toteavat Petteri Kyrö, Henna Kontsas ja Tytti Bräysy.

Koskaan ei voi tietää

Joulukuu on myyntikuukausista ehdottomasti paras ja matkailusesongit ovat havaittavissa kaupallakin.
– Mutta koskaan ei voi tietää, mitä päivä tuo tullessaan. Tähän voi yhtäkkiä pöllähtää joku, joka tekee ison kertaostoksen, oli vuodenaika mikä tahansa, Tytti kertoo.
– Meiltä ostetaan myös paljon lahjoja. Vaihtuva valikoima saa paikallisia poikkeamaan tässä ja olemme siitä onnellisessa asemassa, että täällä pohjoisessa osataan arvostaa käsityöläisyyttä.

Tytti itse valmistaa hopeakoruja Paarma Design –nimellä. Mainosalalla aiemmin työskennellyt Tytti muutti Oulusta Inariin vuonna 2009 ja  Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opiskeltu korukivi- ja jalometallialan artesaanin ammatista on käynyt päätoimiseksi suhteellisen nopeasti. Myynnin eteen täytyy kuitenkin tehdä paljon töitä, ja Taitajat on siinä yksi tärkeä kanava.
– Tämä on ikään kuin jatkuva myyntinäyttely, jossa voi pitää isoa ja vaihtuvaa valikoimaa.

Petteri Kyrön käsissä valmistuu niin perhot, kuin perhorasiatkin.

Petteri Kyrön käsissä valmistuu niin perhot, kuin perhorasiatkin.

Mahdollisuus testata menekkiä

Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on opiskellut myös Petteri Kyrö, jonka valmistamia puukkoja, poronsarvitöitä, vieheitä ja tauluja on myynnissä Taitajissa. Petterille Taitajat tarjosi mahdollisuuden testata tuotteiden menekkiä ennen yrittäjäksi ryhtymistä.
– Perustin oman yrityksen tämän vuoden huhtikuussa, Petteri kertoo ja kehaisee samalla paikalla olevaa Leader Pohjoisin Lapin yritysneuvoja Henna Kontsasta.
– Taisin soitella Hennalle alkuvaiheessa joka päivä, hän naurahtaa.

Henna puolestaan kehuu Taitajien joustavaa yhteistyömallia.
– Tässä ydinhenkilöt kantavat vetovastuun ja tarjoavat samalla muille mahdollisuuden päästä mukaan. Jokainen osallistuu resurssiensa ja tavoitteidensa mukaisesti. On hyvä, että yrittäjyyttä voi harjoitella ja harjoittaa yhdessä.
– Kun on toimiva porukka ja yhteinen tavoite, on yhteistyön kehittämiseen mahdollista saada myös rahoitusta. Jos jotain on suunnitteilla, kannattaa hyvissä ajoin ottaa yhteys paikalliseen Leader-ryhmään.

Taitajien valikoimassa on monenlaisia tuotteita, joissa näkyy tekijöiden persoonallinen kädenjälki.

Jokainen tyylillään

Petteri Kyrö ei tee kaupalla myyntivuoroja, vaan jättää sen mielellään toisten vastuulle.
– Nämä muut ovat niin paljon parempia myyntimiehiä, hän naurahtaa.
– Minulle tärkeintä on se, että saan toteuttaa ideoitani. Jos joku idea tulee, se on pakko tehdä. Mutta jo se, että valmistat 5 samanlaista tuotetta, voi saada innon lopahtamaan.
Sarjatuotanto ei siis tule kysymykseen, ja tuotteiden yksilöllisyys säilyy.
– Petterin myötä saimme tänne enemmän miehille sopivia tuotteita, se on hyvä juttu, Tytti huikkaa.

Riippuukin paljon persoonasta, miten myyminen luonnistuu ja haluaako vuoroja ylipäätään ottaa. Sama pätee muihin liikkeenpyörittämisen osa-alueisiin.
– Yksi tykkää sisustamisesta ja toinen kirjanpidosta, kertoo Tytti toisiin liiketilan omistajiin viitaten.
– Itseltäni taas markkinointi käy luontevasti.  Kun teemme itse mahdollisimman paljon, kulut pysyvät pieninä.

Tytti pyrkii olemaan myyntivuorossa kaupalla usein, vaikka aika onkin aina jostain muusta pois.
– Se, että tekijä on itse paikalla vaikuttaa selvästi myyntiin. Minulla on paljon asiakkaita, jotka näkevät tässä käydessään korujani ja tilaavat niitä joskus myöhemmin. Teen myös tilaustöitä, joissa suunnittelen korun asiakkaan toiveiden mukaan.
Paarma Designin koruissa Lapin luonto on vahvasti läsnä.
– Itselleni parhaita asiakkaita tuntuvat olevan suomalaiset, joilla on vahva tunneside Lappiin. On niitä, jotka eivät kuulemma käytä koruja muuten, mutta minun korujeni kohdalla tekevät poikkeuksen.

Teksti ja kuvat:
Tuuli Kontio

Kiinnostaako yhteistyö?

Voisitteko parantaa alueenne palveluita yrittäjien yhteistyöllä tai uusilla toimintatavoilla?

Yhteistyöhanke on elinkeinojen kehittämishanke, jonka kaksi tai useampi toimija toteuttaa yhdessä. Yhteistyö voi olla yritysten välistä yhteistyötä (yritysryhmähankkeet), yritysten ja kehittäjätahojen yhteistyötä tai kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyötä. Yhteistyöhankkeen tulosten tulee olla yleisesti hyödynnettävissä mahdollisimman pian hankkeen päättymisen jälkeen.

Yhteistyöhankkeella voidaan esimerkiksi

– kehittää yritysten yhteisiä tuotteita tai tuoteperheitä
– rakentaa mikroyritysten tuotannollista yhteistyötä sekä tukea matkailua harjoittavien mikroyritysten matkailupalveluiden kehittämistä, markkinointia ja myyntiä
– kehittää uusia tuotteita ja menetelmiä maaseudun pienissä yrityksissä
– kehittää elintarvikkeiden lyhyitä toimitusketjuja ja paikallisia markkinoita
– yritysryhmähankkeessa kehittää samaan aikaan omaa yritystä ja tehdä muiden ryhmän yritysten kanssa yhteisiä kehittämistoimenpiteitä

Yritysryhmähanke on yhdistelmä hanketukea ja yritystukea. Tuen hakijaksi eli hankkeen hallinnoijaksi sopii jokin kehittämisorganisaatio: neuvontajärjestö, kehittämisyhtiö tai muu vastaava julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö.

Hallinnoija kokoaa sopivan joukon maaseudulla toimivia mikro- ja pienyrityksiä ryhmäksi. Se suunnittelee yhdessä osallistujayritysten kanssa kaikille yrityksille yhteisen kehittämisosion ja laatii sille kustannusarvion. Yhteisen osion kustannuksiin lasketaan mukaan myös hankkeen hallinnoinnista ja kokoamistyöstä syntyvät kustannukset.