Kylätaloista virtaa kyliin

Kemijärvellä remontoidaan Leader-rahoituksen turvin kahta kylätaloa ja kolmas on suunnitteilla. Kylätalojen remontointi on lisännyt kyläläisten aktiivisuutta ja yhteishenkeä sekä Joutsijärvellä että Oinaalla. Tapionniemessä kylän vanha koulu saatiin pitkän odotuksen jälkeen kyläseuran käyttöön.

Vanhasta asemarakennuksesta kylätaloksi

Kemijärvellä, Joutsijärven kylässä remontoidaan vanhasta asemarakennuksesta kylätaloa. Henkilöliikenne asemalla loppui jo vuonna 1967, mutta tavarajunat kulkivat aseman ohitse vielä muutamia vuosia sitten.

Joutsijärvellä kylätalo on ollut pitkäaikainen toive. Kylätalohanketta varten perustetun Joutsijärven kylätalo ry:n puheenjohtaja Jaakko Ojaniemi kertoo, että akuutti tarve kylätalolle syntyi, kun Joutsijärven kyläyhdistyksellä aikaisemmin käytössä ollut Joutsijärven koulu myytiin marjanpoimijoille. Tämän myötä kyläyhdistys menetti yhteisen kokoontumistilan ja paikan, jossa järjestää kokouksia, kerhoja ja kansalaisopiston kursseja.
-Monen vuoden etsinnän jälkeen vanha asemarakennus tuli myyntiin ja innostuimme tästä heti, Ojaniemi kertoo.

Joutsijärven vanhaa asemaa remontoidaan kylätaloksi.

Joutsijärven vanhaa asemaa remontoidaan kylätaloksi.

Asemarakennus on joutunut täysremonttiin kylätalohankkeen myötä. Hirsirunkoiseen rakennukseen on vaihdettu uudet ikkunat, ovet ja lattiat. Lisäksi esimerkiksi vesi- ja viemäriputket sekä katto on uusittu. Yleisen pintaremontin lisäksi kylätalo saa myös tämän päivän tarpeita vastaavan keittiön.
-Suurimmaksi osaksi remonttia on toteutettu talkoovoimin. Urakoitsijaa on käytetty sähkö- ja putkitöihin sekä katon uusimiseen, Ojaniemi mainitsee.

Joutsijärveltä lähtöisin oleva, mutta nykyisin Kemijärvellä asuva Martti Mustonen on rakentamassa Pentti Alajoutsijärven kanssa tulevalle kylätalolle wc-tiloja. Mustoselle vanha asemarakennus on entuudestaan tuttu.
-Aloitin aikoinaan urani VR:llä tällä asemalla.

Martti Mustoselle vanha asemarakennus on entuudestaan tuttu.

Martti Mustoselle vanha asemarakennus on entuudestaan tuttu. 

Ojaniemi pitää kylätaloja erittäin tärkeänä kylien elinvoimaisuuden kannalta.
-Hyvä ja toimiva kylätalo mahdollistaa muutakin toimintaa kylissä. Hyvät olosuhteet avaavat uusia mahdollisuuksia, Ojaniemi muistuttaa.

Aikamatka menneisyyteen Oinaan kyläkoululla

Oinaan vanha kansakoulu seisoo uljaana Kemijoen rannalla Oinaan kylässä Kemijärvellä. Vuonna 1914 valmistuneessa rakennuksessa toimi koulu vuoteen 1966 saakka. Oinas-Kalkiainen yhdistys ry:n omistukseen koulu päätyi 2000-luvun alkupuolella yhden euron nimelliseen hintaan.

Oinaan koulu on käynyt hankkeen myötä läpi täydellisen pintaremontin. Lisäksi koulun keittiö remontoitiin vastaamaan nykypäivän tarpeita ja vanhaan luokkahuoneeseen asennettiin uudet pönttöuunit. Myös yhtä piharakennusta on huoltokorjattu hankkeen aikana.
-Olemme pyrkineet säästämään mahdollisimman paljon vanhaa ja kunnostamaan vanhaa kunnioittaen, hankkeen vastuuhenkilönä toimiva Kirsti Kata kertoo.

Nykyisin kylätalona toimiva Oinaan vanha koulu on komea ilmestys.

Nykyisin kylätalona toimiva Oinaan vanha koulu on komea ilmestys. 

Vanha koulu on kuin aikamatka menneisyyteen. Isoin luokkahuone vie ajassa taaksepäin vanhoine helmitauluineen ja pulpetteineen. Katan mukaan koulua onkin tarkoitus käyttää myös epävirallisena museona.
-Haluamme säilyttää koulun ja vanhat esineet muistoina koulun historiasta.

Remontoidulle koululle on suunnitteilla useita eri käyttötarkoituksia. Erilaisten harrastekerhojen lisäksi koululla aletaan pitää muun muassa turinapiiriä. Koululla on mahdollista pitää myös syntymäpäiviä ja järjestää vaikka leirejä. Koululla järjestettävä toiminta tuo Katan mukaan kylän asukkaille mahdollisuuden virkistäytymiseen ja yhdessäoloon.
-Kylässä on paljon yksinasuvia iäkkäitä henkilöitä, joille koulu on mahtava paikka harrastaa ja seurustella toisten kyläläisten kanssa, Kata mainitsee.

Oinaan koulun vanha luokkahuone on vie ajassa taaksepäin.

Oinaan koulun vanha luokkahuone on kuin aikamatka menneisyyteen.

Kata kertoo, että kylätalohankkeella on ollut hyvin suuri merkitys kylän yhteishenkeen. Myös koulun vanhat oppilaat innostuivat remontoimaan kouluaan paremmalle käytölle.
-Alussa pelotti, että saammeko tarpeeksi talkooporukkaa kasaan, mutta se osoittautui onneksi vääräksi peloksi.
-Hankkeen myötä ihmiset innostuivat tekemään asioita yhdessä, Kata jatkaa.

Tapionniemen Kyläseura ry:n pitkä odotus palkittiin

1930-luvulla rakennetulla Tapionniemen koululla tapahtuu taas pitkän hiljaiselon jälkeen. Koulu oli pitkään yksityisellä yrittäjällä vuokralla, mutta rakennus seisoi tyhjillään. Kyläseuran puheenjohtaja Anna-Liisa Piippo ja sihteeri/rahastonhoitaja Marjatta Pekkarinen kertovat, että kylän asukkaat seurasivat harmissaan vierestä, kuinka koulu päästettiin vuosien saatossa ränsistymään. Kyläseura päätti puuttua asiaan ja pitkän prosessin jälkeen kyläseura on solminut koulusta suullisen vuokrasopimuksen Kemijärven kaupungin kanssa tänä kesänä.
-Virallisen vuokrasopimuksen allekirjoitamme kesälomien jälkeen.
-Osalla meinasi usko loppua matkan varrella, mutta olemme todella iloisia, että koulu tulee taas käyttöön, naiset kertovat.

Aikaisemmin kyläseuralla oli käytössään pienet tilat läheisen kappelin yhteydessä. Suuren koulun myötä tilat moninkertaistuvat ja mahdollisuudet erilaisten toimintojen järjestämiselle lisääntyvät. Ennen kuin koulu pääsee kunnolla käyttöön, on kuitenkin odotettava remontin valmistumista.
-Täällä oli sattunut jossain vaiheessa iso vesivahinko, jota nyt korjataan Kemijärven kaupungin toimesta, Pekkarinen kertoo.

Tapionniemen koulu tarjoaa monipuoliset tilat kyläseuran toiminnalle.

Tapionniemen koulu tarjoaa monipuoliset tilat kyläseuran toiminnalle. 

Koulu kaipaa myös muuta kunnostusta. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä vaatii uusimista, kuten myös ikkunat ja keittiö. Lisäksi tiedossa on pientä pintaremonttia. Rakennuksen kunnostamiseen kyläseura aikoo hakea Leader-rahoitusta Pohjoisimman Lapin Leader ry:ltä.
-Alkusyksyn aikana viimeistelemme hakemuksen ja odotamme virallista päätöstä, Pekkarinen mainitsee.
-Sitten varmistuu myös se, että mihin korjaustoimenpiteisiin saamme rahoitusta.

Sisätilojen remontoinnin odottamisesta huolimatta kyläläiset eivät ole jääneet pyörittelemään peukaloitaan vaan ovat siistineet sisätiloja mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi vuosien saatossa villiintynyt pihapiiri on talkoovoimin kokenut täydellisen muodonmuutoksen ja työ jatkuu edelleen. Kyläyhdistys on yksi Pohjoisimman Lapin Leader ry:n Meidän maisema -teemahankkeen alatoimenpiteen hakijoista. Toimenpiteessä kunnostetaan koulun vieressä oleva vanha urheilukenttä sekä lähellä oleva kuntopolku.

Koululle aikoinaan laaditusta ympäristönsuunnitelmasta on otettu vinkkejä piha-alueen kunnostustöihin.

Koululle aikoinaan laaditusta ympäristönsuunnitelmasta on otettu vinkkejä piha-alueen kunnostustöihin. 

Kyläseuralla on jo paljon suunnitelmia koulun varalle. Pekkarisen mukaan esimerkiksi kansalaisopisto on jo kysellyt mahdollisuuksista järjestää kursseja koululla.
-Seuran oman toiminnan lisäksi koululla voisi järjestää myös erilaisia leirejä, pitää juhlia ja niin edelleen, naiset pohtivat.

Piippo ja Pekkarinen toteavat, että koulun saanti kyläseuran haltuun on tuonut piristystä koko kylään. Naisten mukaan moni on vieraillut koululla ja innostunut oikein toden teolla tulevasta kylätalosta.
-Talkooporukka on ollut todella aktiivista ja esimerkiksi koneurakoitsijoiden apu koulun ympäristön siivoamisessa on ollut merkittävä, Pekkarinen korostaa.
-Talkoohenki on nostanut uudelleen päätään, naiset iloitsevat.

Teksti ja kuvat:
Salla Saariniemi

Kylätalot osana kylien laajempaa kehittämissuunnitelmaa

-Kylätaloilla on suuri merkitys kylien hyvinvoinnille, Pohjoisimman Lapin Leader ry:n hankeneuvoja Annika Kostamo korostaa.

Kostamon mukaan sekä Joutsijärvellä että Oinaalla kylien aktiivisuus on ollut melko vähäistä viime vuosina eikä kylissä ole ollut kylätaloa. Molemmat kylätalohankkeet ovat olleet isoja ja niiden toteuttamiseen on vaadittu PLL ry:n puolesta paljon talkootöitä.
-Kylätalohankkeiden myötä kylien yhteishenki on parantunut ja yhdessä tekeminen lisääntynyt huomattavasti, Kostamo mainitsee.

Pohjoisimman Lapin Leader ry toivoo kylätalojen parantavan osaltaan kylien palveluja.
-Kylätaloissa voidaan tarjota keskitetysti erilaisia hyvinvointipalveluita ja järjestää esimerkiksi kansalaisopistojen kursseja, Kostamo kertoo.

Kylätalohankkeita ei kuitenkaan Kostamon mukaan rahoiteta kovin heppoisin perustein.
-Kylätalojen pitää tuoda lisäarvoa alueelle ja olla osa laajempaa kylien kehittämissuunnitelmaa.
-Lisäksi tarkistamme aina ensin, onko kohteeseen saatavissa rahoitusta jotain muuta kautta, Kostamo kertoo ja mainitsee esimerkkeinä Museoviraston ja seurantalojen korjausavustuksen.

Joutsijärven ja Oinaan hankkeiden lisäksi myös Tapionniemen kylätalohanke on tulossa rahoitettavaksi Pohjoisimman Lapin Leader ry:lle. Kostamo kertoo, että Tapionniemen Kyläseura ry:n kouluhanke osallistui ideahakuun ja valikoitui rahoitettavien hankkeiden joukkoon.
-Lopullinen hankepäätös tehdään sitten, kun paperit ovat valmiina.

Pohjoisimman Lapin Leader ry