Historiallisen sahasaaren uusi tuleminen

Vesibussi lähestyy Kemin edustalla sijaitsevaa Laitakarin vanhaa sahasaarta. Lähempää katsottuna saaren rantaviiva näyttää jotenkin normaalista poikkeavalta – aivan kuin rantaan olisi ajautunut kasoittain pieniä laudanpätkiä.
-Osa saaresta on rakennettu rimamöljän päälle, Laitakarin kehittämishankkeen projektipäällikkö Oskar van Ieperen selventää.

Tarkemmin katsottuna huomaa, että rimat todella on aseteltu siististi toistensa päälle. van Ieperen kertoo, että möljä on rakennettu sahatavaraksi kelpaamattomista rimoista. Rimamöljät löytyvät saaren molemmista päistä.
-Merenpohja on tässä vielä sen verran matalalla, että rimamöljän rakentaminen oli mahdollista.

Saaren molempiin päihin on aikoinaan rakennettu rimamöljät.

Peräpohjolan Leader ry:n rahoittaman Laitakarin kehittämishankkeen taustalla on van Ieperenin mukaan muutama vuosi sitten virinnyt keskustelu siitä, että Kemin kesämatkailuun pitäisi keksiä jotain.
-Talvella meillä on Lumilinna ja Sampo, jotka ovat hyvin vahvoja talvimatkailun vetovoimatekijöitä, Sampon risteilyisäntänä talvisin toimiva van Ieperen mainitsee.

Sveitsistä kotoisin oleva van Ieperen vierastaa sanaa ”keksiä”. Hänen mukaansa alueen kulttuuriympäristö on mainio lähtökohta kesämatkailukohteen kehittämiseen. Laitakariin perustettiin saha jo vuonna 1862, mikä toimi alkusysäyksenä Kemin puuteollisuudelle. Kemin kaupunki perustettiin muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1869.
-Kemi on perinteinen puuteollisuuskaupunki. Miksi emme hyödyntäisi sitä matkailussakin, van Ieperen pohtii.

Saha paloi toimintansa aikana useampaan otteeseen, mutta viimeisimmän tulipalon jälkeen sitä ei enää rakennettu uudelleen, ja sahatoiminta loppui vuonna 1939. Asutusta saaressa oli vuoteen 1966 saakka. Nyt jäljellä on vain rauniot muistuttamassa menneestä. Oskar van Ieperenistä huomaa, että hän on itse hyvin kiinnostunut saaresta ja sen historiasta.
-Meillä on Keski-Euroopassa hyvin paljon vanhoja raunioita.
-Ehkä tämä tuntuu sen takia niin omalta jutulta, van Ieperen jatkaa.

Ilmakuva Laitakarista vuodelta 1936. Kuva: Kemin historiallisen museon valokuva-arkisto. 

Hankkeen myötä saari on heräilemässä vuosikymmenten hiljaiselostaan, ja on tullut tutummaksi myös isommalle yleisölle. Hankkeen aikana saaressa on järjestetty muun muassa yleisötapahtumia. Vuoden 2016 elokuussa pidettiin niin sanotusti Laitakarin uudet avajaiset, ja tänä kesänä ensi-iltansa ovat saaneet laituritanssit.
-Meillä on ollut täällä mandoliinibändi soittamassa, van Ieperen hymyilee.

Metsittyneessä saaressa kävellessä ei uskoisi, että saari on aikoinaan ollut teollisuusaluetta. Korkealle kurottavat koivut ja niiden välissä mutkitteleva polku vetävät puoleensa ja kohti saaren keskiosaa. Polun vieressä kulkeva betonipaalujen rivi muistuttaa saaren läpi kulkeneesta baanasta, jonka päällä sahatavaraa kuljetettiin paikasta toiseen kiskoilla.
-Valokuvausta harrastavat voisivat helposti viettää päivän saaressa valokuvaten, van Ieperen miettii.

Baanan perustukset muistuttavat saaren historiasta. 

Polkua edetessä vastaan tulee lisää betonipaaluja, jotka osoittavat vanhojen saharakennusten sijainnit. Kyltit kertovat, mikä rakennus missäkin paikassa on sijainnut. Hankkeen aikana on tarkoitus tuoda alueelle vielä kyltit, joissa on kuva siitä, miltä kyseisessä paikassa on aikoinaan näyttänyt sekä esittely.
-Kemin historiallisella museolla on noin 800 vanhaa valokuvaa Laitakarista sahan toiminta-ajoilta, joita olisi mahtava hyödyntää tässä, van Ieperen kertoo.

Perämeren ystävät ry tuo kesäisin lampaita Laitakariin maisemanhoitotöihin. Vapaana laiduntavat lampaat toivottavat tällä kertaa vierailijat tervetulleeksi saaren keskiosassa. Laavujen läheisyydessä vastaan tulee myös muita retkeilijöitä ja marjanpoimijoita, jotka ovat tulleet Laitakariin nauttimaan saaren tunnelmasta.
-Täällä on paljon esimerkiksi vadelmapensaita, van Ieperen mainitsee.

Vanhoista rakennuksista on jäljellä enää rauniot. Tällä paikalla on aikoinaan sijainnut kauppa. 

Hankkeen osa-aikainen projektipäällikkö Oskar van Ieperen on huomannut, että hanke on vaatinut paljon myös omaa aikaa ja panostusta – etenkin hankkeen suunnitteluvaiheessa. Kemin kaupunki on suhtautunut myös myönteisesti Laitakarin kehittämiseen.
-Kaupunki myönsi yhdistykselle väliaikaisen rahoituksen hanketta varten, sillä hankerahoitus tulee aina jälkikäteen.

Laitakarin kehittämishankkeessa hakijana on hanketta varta vasten perustettu Kemin Laitakari ry. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää Laitakarista alueen historiaan pohjaava ympärivuotinen matkailu- ja virkistyskohde. Kehittämishanke on lähtölaukaus tälle tavoitteelle.
-Tähän mennessä kemiläisiltä on tullut vain positiivista palautetta, van Ieperen hymyilee.
-Toivon, että Laitakari olisi tulevaisuudessa kuin pieni Suomenlinna.

Mikäli vierailu historiallisella Laitakarin saarella kiinnostaa, on veneettömillä retkeilijöillä mahdollista päästä saareen vesibussilla vielä 4.-6.8. Sen jälkeen vesibussi liikennöi säiden mukaan. Talvisin Laitakariin pääsee myös esimerkiksi hiihtämällä.

Teksti ja kuvat:
Salla Saariniemi

Julkaistu 4.8.2017
Lue lisää: laitakari.fi

Laitakari-hankkeen projektipäällikkö Oskar van Iepereniä kiehtoo saaren historia.