Ranualla tartutaan rohkeasti alueen luontaisiin mahdollisuuksiin

Ranua on opittu tuntemaan hillapitäjänä. Hilla onkin Ranualle luontainen, sillä noin 60 % maapinta-alasta on suota.

Paikallisille hillatuotteille on kovasti kysyntää, mutta vuosien saatossa liiketoimintaa ei ole syntynyt odotetusti hillan ympärille. Ranualla onkin lähdetty suunnitelmallisesti kehittämään liiketoimintaa biotalouden saralle, herätelty ihmisiä huomaamaan alueen omat vahvuudet ja mahdollisuudet ja kehittämään jalostusarvoa maatilalta saataville tuotteille ja luonnonvaroille.

– Lapin rikkaus on arktinen, puhdas luonto ja luomusertifioitu ympäristö. Ranualla on 3,7 % maapallon luomusertifioidusta alueesta, se on varsin paljon, kertoo Tuomivaara.

Kehittämisen kärjeksi on valittu hilla.

– Kun hilla ensin opitaan jalostamaan, seuraavana vuorossa on karpalo, suunnittelee Tuomivaara. Luonnonvaroja on tuhansia, mutta kellään ei pysy sellaisessa tuotekehittäminen hanskassa. Siksi ajateltiin, että otetaan ensin se, josta meidät tunnetaan.

Riikka Tuomivaara rohkaisee tarttumaan alueen luontaisiin mahdollisuuksiin. Hillasta on syntynyt elintarvikkeiden ohella myös hyvinvointituotteita tai matkailupalveluja. Kuva: Emmi Karjalainen.

Oivalluksia yhdessä tekemisen kautta

Työhön on tartuttu yhdessä kokeilemisen ja tekemisen kautta. Vuosi sitten perustettiin paikallisten toimijoiden yhteisvoimin hillakoulu, jossa järjestetään avoimia työpajoja eri teemoilla. Työpajoja on ollut pitämässä mm. maaseuturahastosta rahoitettu Lapin ammattiopiston Luonnontuotteista liiketoimintaa -hanke.

– Hillakoulun kautta on syntynyt varsin hauskoja juttuja. Hillasmoothie ja erilaisia hyvinvointituotteita:  hillashampoo, hillasaippua, hillanhoitoöljy, hillavilla…, Tuomivaara luettelee tuoteaihioita. Nyt nämä kaikki ovat kaupallistamisvaiheessa.

Ranualaisiin luonnontuotteita esittelemässä ja maistelemassa vas. Mirva Tapaninen, Eija Nurmela ja Heikki Juotasniemi. Kuva: Ranuan kunta.

Tänä keväänä hillakoulussa tartutaan luonnonyrttien keruuseen.
– Meillä tulee keruukoulutukset nyt keväällä kymmenelle kauppayrtille: kuusenkerkkä, kataja, hillanlehti, maitohorsma, mesiangervo, koivunlehti, vattu, nokkonen, mustikka ja peltokorte. Toivottavasti mahdollisimman moni maatila ja poimija lähtee mukaan.

Kesällä tulossa on pop-up-hillaviikot, jolloin tuotteita pääsevät kehittelemään ja maistattelemaan vuoropäivin lapset, nuoret, seniorit ja yrittäjät.
– Me halutaan kaikki osalliseksi hillamaailmasta. Halutaan osallistaa ja innostaa ihmisiä mukaan tuotekehitykseen.

Kiinnostus luonnontuotteita kohtaan on virinnyt ja uusia yrityksiä on syntynyt, ja muutamat jo olemassa olevat yritykset ovat uusineet toimintaansa. Toki epäilijöitäkin on matkan varrella ollut: ”Ei ennenkään ole elänyt luonnonvaroilla”, kuulee sanottavan.
– Sen ajan maailmalla oli sen ajan arvot. Mutta nyt pitää kuunnella niitä arvoja mitä tämän päivän kuluttajalla on.
Tuomivaara saa vastata viikoittain toimittajien yhteydenottoihin. Puhtaus ja arktisuus ovat kasvavan kiinnostuksen kohteena.

Yhdessä maailmalle

Riikka Tuomivaara kiittelee yrittäjiä niiden perustoiminnan ohella tekemistä satsauksista ja tuotekehitystyöstä. Seuraava askel on tuotannollistaminen. Ranualla onkin valmisteilla ensimmäinen, neljän yrityksen yhteinen tuotekehitykseen ja tuotannollistamiseen liittyvä yritysryhmähanke. Mukana on luonnonkosmetiikka- ja -elintarvikeyrityksiä.

– Kansainvälisille markkinoille tähdätään. Meille on tulossa englannista toimittaja tutustumaan luonnonvaratoimijoihin, kertoo Tuomivaara. Luonnonkosmetiikan pitää olla täysin muovitonta ja lisäaineetonta, mikä aiheuttaa omat haasteensa tuotteen säilyvyyteen. Etenkään kasvoille vaikuttavaa kosmetiikkaa ei kannata tehdä vuosiksi, vaan kolmeksi kuukaudeksi tai puoleksi vuodeksi  – sen mukaan miten tuote luontevasti säilyy luonnon omilla säilöntäaineilla.

Ranua haluaa erottua maailmalla Arktisena hillakylänä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paula Haarahiltunen ja Riikka Tuomivaara edustivat Ranuaa kuntamarkkinoinnin sm-kisoissa. Kuva: Ranuan kunta.

– Tottakai pitää olla taituruutta ja harkintaa kun lähdetään kasvamaan hyvin pienestä. Testausvaihe on välttämätön, ettei lähdetä liian aikaisin asioissa eteenpäin. Me halutaan tehdä pohjatyöt huolella ja hyvin, että siinä on kestävyyttä. Turvallisuus edellä edetään ja maltilla ettei kenenkään yksittäisen ihmisen talous siihen kaadu, Tuomivaara kuvailee.

Pienet toimijat voivat olla yhdessä suuria kun voimat yhdistetään yhteistuotannon, yhteisten kauppapaikkojen ja sähköisen liiketoiminnan avulla. Tuomivaara integroisi Lapin vahvat matkailijavirrat biotalouden kokonaisuuteen:

– Majoitusvarauksen yhteydessä matkailija voisi varata millaisen shampoon ja suihkusaippuan ottaa ja millaista ruokaa matkailija haluaa syödä. Tämän päivän logistiikka taipuu siihen, että lähiruoka saadaan ajoissa oikeaan paikkaan.

Teksti:
Tanja Ylitalo

Otsikkokuva:
Aarno Torvinen

– Terveystrendi on maailmalla suurin luonnontuotealaan vaikuttava yksittäinen kasvun ajuri, luonnontuotealan toimialapäällikkö Anne Ristioja kertoo. – Luonnontuotteet ovat trendikkäitä, koska ne ovat terveellisiä.

Markkinoilla halutaan nyt free-from tuotteita (gluteenittomia, laktoosittomia, lihattomia, maidottomia), funktionaalisia ja luomutuotteita ja kaikkea aitoa ja alkuperäistä. Lapilla on erinomaiset mahdollisuudet vastata luomuluonnontuotteiden kysyntään, koska meillä on maailman suurin yhtenäinen luomukeruualue, noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria. Luomukeruualue on metsä tai muu luonnonalue, jossa ei ole kolmena edellisenä vuonna käytetty luomussa kiellettyjä tuotantopanoksia, esimerkiksi keinotekoisia lannoitteita. Lappi yhdessä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan luomukeruualueiden kanssa muodostaa kolmanneksen koko maailman luomukeruualasta ja Lapin metsistä yli 99 % on luomukelpoista.

Lappilaiset pystyvät myös näyttämään faktoja ilman ja ympäristön puhtaudesta. Lisäksi arktiset olosuhteet tuottavat luonnontuotteisiin enemmän arvoaineita verrattuna etelämmässä kasvaneisiin kasveihin.

Ristioja kannustaa yrityksiä yhteistyöhön, sillä se vähentää yksittäisen yrityksen riskiä ja tarjoaa mahdollisuuden paitsi oppia muilta yrityksiltä, myös yksittäistä yrityshanketta paremmat rahoitusehdot. Maaseuturahasto tarjoaa yritysryhmille mahdollisuuden saada julkista rahoitusta esimerkiksi logistiikan kehittämiseen tai tuotekehitykseen.

Lue lisää luonnontuotealan näkymistä
luonnontuotteiden toimialaraporteista (temtoimialapalvelu.fi)

Tutustu yritysryhmähankkeiden rahoitusmahdollisuuksiin
maaseutuviraston sivuilla (mavi.fi)