Monille termi biotalous voi olla melko kaukainen ja lavea. Mieleen tulevat ehkä erilaiset kiertotalouden mallit, joissa jätteistä poltetaan biokaasua, jota voidaan jalostaa vaikkapa liikenteen polttoaineiksi. Jotkin taas mieltävät biotalouden olevan pelkkää maidon jalostamista jäätelöiksi tai juustoiksi. Mutta biotalous on paljon muutakin. Biotalous ei myöskään ole kaukainen asia, joka ei millään tavalla koskettaisi lappilaisia tavallisia ihmisiä. Arktinen biotalous on jotain, minkä osa me kaikki lappilaiset voimme olla – ainakin omien kulutuspäätöstemme kautta. Suosimalla esimerkiksi lähiruokaa olet jo osa biotalouden arvoketjua.

Lappi on viime aikoina noussut oikeaksi biotalouden pöhinäkeskukseksi paitsi Suomessa myös kansainvälisesti. Arktinen älykäs maaseutuverkosto -klusterin edustajat ovat saaneet tänä keväänä kuluttaa kovasti lentokoneen penkkejä matkustaessaan kertomaan arktisen biotalouden ilosanomasta ympäri Eurooppaa. Palaute on ollut rohkaisevaa; wau, miksei me olla tajuttu tuota? Mekin halutaan aloittaa tällainen muutos!

Arktinen biotalous -hanke on osa maaseutuklusterin toimintaa. Hankkeen tehtävä on koordinoida biotalouden parissa toimivia hankkeita Lapissa, kerätä yhteen eri toimijoita sekä viestiä vahvasti biotalouden mahdollisuuksista arktisella maaseudulla. Näistä tarpeista on syntynyt myös teemaryhmämme, joissa hanketoimijoiden lisäksi on paljon muita toimijoita julkiselta puolelta yksityisyrittäjiin. Kaikki toimivat saman tavoitteen puolesta: Lapista halutaan tehdä biotalouden edelläkävijämaakunta!

Maaseutuklusteri pyrkii toimillaan edistämään lappilaisen maaseudun asumisen edellytyksiä ja ihmisten hyvinvointia pysäyttämällä aluetta kiusaavan pääomapaon. Pääomapakoa syntyy, kun kylät ja asutuskeskukset joutuvat hankkimaan energiansa ja elintarvikkeensa alueen ulkopuolelta. Raha valuu ulos Lapista ja jopa koko Suomesta hankintojen kautta. Lappilaiset ihmiset asuvat kuitenkin runsaiden materiaalivarantojen keskellä. Meidän tulee vain avata silmämme ja nähdä pohjoisen puhtaan luonnon tarjoamat mahdollisuudet. Luonnon resursseja kestävästi käyttäen voimme tuottaa uusiutuvaa energiaa ja elintarvikkeita omiin tarpeisiimme.

 

Maaseutuklusterin kehittämistoimissa on kaksi keihään kärkeä: elintarvikkeet ja energia. Molemmista laaditaan myös omat kehittämistoimia ohjaavat ohjelmansa, jotka linjaavat konkreettiset toimenpiteet ja tavoitteet, joita lähdemme Lapissa suurella verkostolla tavoittelemaan vuotta 2025 silmällä pitäen. Elintarvikkeiden osalta visiomme on tietyissä raaka-aineissa jalostaa ja tuottaa 30 % alueella itse. Tällä tavoin saamme alueelle jäämään jopa 100 miljoonaa euroa jo vuoteen 2020 mennessä. Energian osalta tavoittelemme 10 energiaomavaraisen kylän syntymistä Lappiin vuoteen 2025 mennessä, jolloin alueelle jäisi 40 miljoonaa euroa. Myöhemmin suuri tavoitteemme on saavuttaa 100 energiaomavaraisen kylän rajapyykki. Ohjelmia on työstetty teemaryhmien työpajoissa ja työstämiseen on osallistettu kaikkiaan 63 organisaation edustajia. Elintarvikeohjelma julkaistaan Lapin Elintarvikepäivän yhteydessä 19.5. ja energiaohjelman julkaisutilaisuus on puolestaan 29.5. Energiapäivän yhteydessä.

Näiden kärkiteemojen lisäksi Arktinen biotalous -hankkeen teemoihin kuuluvat sininen biotalous, joka linkittyy vahvasti elintarvike-teemaan, sekä puurakentaminen. Sinisessä biotaloudessa olemme päässeet tutustumaan lappilaisten kalastajien arkeen muun muassa Miekojärvellä. Teemaryhmä on nostanut esille heitä askarruttavia asioita, joita on hankkeen voimin viety eteenpäin. Yksi suuri virstanpylväs koettiin, kun Evira linjasi, että kalanmassaus on sallittua laitoshyväksytyissä kalahalleissa. Sinisen biotalouden suhteen visiomme on saada lappilaisille puhtaille kalatuotteille kysyntää esimerkiksi matkailun ja keskuskeittiöyhteistyön kautta, jotta uusia ammattikalastajia tulisi alueelle. Sinisen biotalouden toimenpiteet tulevat konkreettisesti esille Lapin arktisen biotalouden kehittämisohjelmassa, joka julkaistaan kesäkuussa 2017.

Arktisen biotalouden kehittämisohjelma tulee sisältämään myös puurakentamisen vision ja konkreettiset toimenpiteet. Puurakentamisen osalta olemme työskennelleet aktiivisesti tietoisuuden levittämiseksi alueella. Järjestämme kaksi puutietoiskua: yhden palo- ja rakennustarkastajille Keminmaassa ja toisen laajemmalle yleisölle Rovaniemellä. Visiomme puurakentamisessa on, että Lappiin tulee nousta 10 puurakenteista kerrostaloa vuoteen 2025 mennessä sekä lisää tuotantoa vastaamaan kasvavaan kysyntään. Erittäin tärkeää on oikean tiedon välittäminen ja päättäjiin vaikuttaminen, jotta julkinen sektori alkaisi toimia edelläkävijänä puurakentamisessa.

Arktinen biotalous on kuuma aihe nyt ja tulevaisuudessa. Meidän tulee tarttua tuumasta toimeen ja ryhtyä tekemään muutosta. Tarvitsemme uudenlaista yrittäjyyttä sekä osaamista maaseudun elinvoimaisuuden takaamiseksi, ja juuri tähän Arktinen biotalous -hanke pureutuu. Tule sinäkin mukaan kehittämään lappilaista maaseutua! Me uskomme, että mitä useampi keittäjä, sitä parempi soppa. Tehemä pois rakkauesta Lappiin!

Johanna Asiala ja Tanja Häyrynen.

Käy ihmeessä tutustumassa Arktisen biotalouden eri viestintäkanaviin, niin saat tietoosi uusimmat uutiset ja tapahtumat biotalouden saralta Lapista. Jos mieleesi nousee kysymyksiä, vastaamme niihin mielellämme.

Arktisen biotalouden kanavat:
Facebook

Twitter
Tilaa uutiskirje
Biotalousuutiset-blogi
Kotisivut

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tanja Häyrynen
[email protected], 040 704 3130

Projektikoordinaattori Johanna Asiala
[email protected], 040 661 2592