Poromies-kalastaja Tapio Aarnipuro nostamassa verkkoja Inarijärvellä. Kuva: Erno Salonen.

Ohjelmakaudella 2007-2013 aloitettiin EU:ssa kalatalouden paikallinen, yhteisölähtöinen kehittäminen. Kuulostaako tutulta? Ei ihme, että tuolloin muodostettuja, Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettuja kalatalousryhmiä kutsuttiinkin kalaleadereiksi. Suomi ja Tanska olivat ensimmäiset jäsenmaat, jotka saivat toiminnan vauhtiin. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi Suomessa seitsemän ryhmän (ynnä Ahvenenmaan) alueellisen kalatalouden kehittämisstrategian, ja myönsi niille rahoituksen. Työt päästiin aloittamaan lokakuussa 2008.

Tuolloisten kalatalousryhmien, nykyisten kalatalouden toimintaryhmien työ rajoittuu elinkeinokalatalouden kehittämiseen. Toimialoja ovat siten kaupallinen kalastus, kalanjalostus ja vesiviljely. Esim. vesistökunnostuksia tai kalojen istutuksia emme voi rahoittaa.

Tällä ohjelmakaudella Inari, Sodankylä, Kemijärvi ja Pello kuuluvat Pohjoisimman Lapin Leader ry:n hallinnoimaan Lapin kalatalouden toimintaryhmään. Posio on osa Oulujärvileaderin hallinnoimaa Kainuun ja Koillismaan Kalaleaderia, Simo, Kemi ja Tornio kuuluvat Perämeren kalatalouden toimintaryhmään. Kullakin ryhmällä on oma, Leaderista riippumaton hallituksensa.

Toimintaryhmä toteuttaa alueensa kalatalouden kehittämisstrategiaa pääasiassa rahoittamalla kehittämis- ja koulutushankkeita. Aloitteen hankkeille tulee Leader-periaatteiden mukaisesti tulla alan toimijoilta, esim. kalastajilta, mutta ryhmä auttaa ideoiden jalostamisessa hankkeiksi. Ryhmä myös auttaa tarvittaessa etsimään hankkeille hallinnoijat.

Lapin kalatalouden toimintaryhmän kehittämisstrategian päätavoitteet ovat

  • elinkeinon kannattavuuden parantaminen
  • elinkeinon jatkuvuuden turvaaminen
  • kalavarojen täysimääräinen ja kestävä hyödyntäminen.

 

Toimintaryhmä ei voi rahoittaa yksityisten yrittäjien investointeja. Sen sijaan ryhmä avustaa yrittäjiä hakemaan tukea eri lähteistä. EMKR:n Kestävä kalastus-toimenpiteessä yksityisten investointien tukitaso on 40 %. Tukea voi saada esim. moottorikelkan, mönkijän tai verkonvetokoneen hankintaan, sekä turvallisuutta lisääviin varusteisiin.

Mikko Pyhäjärvi kokemassa verkkoa Lokalla. Kuva: Per Huva.

Järvikalastus tarjoaa nyt hyviä mahdollisuuksia työllistymiseen, joko osa-aikaisena tai päätoimisena kalastajana. Kalakannat mahdollistavat nykyistä huomattavasti tehokkaamman, mutta silti kestävän kalastuksen. Lappilaisella järvikalalla on nyt erittäin hyvä kysyntä, ja sen myötä myös kalastajan tuotteistaan saama hinta on hyvä, jos vain laatu täyttää vaatimukset. Tärkeimmillä kalastusalueilla on kohtalaisen kattava kalasatamaverkosto. Laitoshyväksyttyjä kalankäsittelytiloja on Miekojärvellä, Kitkalla, Lokalla, Porttipahdalla ja Inarilla, Kemijärvellä tilat ovat valmisteilla.

Kalastusta elinkeinona harkitsevan ei tarvitse pelätä toiminnan aloittamisen vaatimaa paperisotaa, sillä kalatalouden toimintaryhmät tarjoavat ilmaista apua ja neuvontaa. Käytännön apua ammatinharjoittamiseen järjestyy myös toimintaryhmien rahoittamien koulutushankkeiden avulla.

Vanhat kalastajat toivovat vesille uusia yrittäjiä, sillä nykyisten kalastajien on vaikea täyttää kaikkia asiakkaiden tilauksia. Kokeneet kalastajat ovat myös valmiita opastamaan tulokkaita pyydysten ja kalojen käsittelyssä. Tästä on erittäin hyviä kokemuksia mm. Inarijärveltä, Lokalta ja Porttipahdalta.

Jos olet kiinnostunut kalataloudesta elinkeinona tai sinulla on hyvä hankeidea niin ota yhteyttä, katsotaan yhdessä miten päästään eteenpäin. Toimistoni on Ivalossa, mutta pääsen kyllä liikkumaan koko toimialueella.

Teksti:
Markku Ahonen
hankekoordinaattori

Lapin kalatalouden toimintaryhmä
[email protected], P. 040 704 6094

Pin It on Pinterest