Kaisa Annala ja Ritva-Leena vierelä etsivät ja löysivät uusia tapoja tuottaa palveluja Järvikylillä. Sama malli olisi monistettavissa muuallekin.
Unarin-Luusua, Kukasjärvi, Kierinki, Uimaniemi, Ojalehto, Murtomaa, Sassali, Heinäperä, Syväjärvi, Hinganmaa, Impalehto, Kaarto, Riipi, Kuusikkokumpu, Vaalajärvi ja Jeesiö ovat kyliä Sodankylän kunnan lounaisosassa. Tällä Järvikyliksi kutsutulla alueella on etsitty ja löydetty uusia tapoja tuottaa lähipalveluja. Leader-rahoitusta saaneen hankkeen tulokset ovat rohkaisevia ja monistettavissa muuallakin.
Järvikyliltä on matkaa Sodankylän kuntakeskukseen kymmeniä kilometrejä ja useimmat palvelut edellyttävät joko palvelun tarjoajan tai asiakkaan ajamista paikasta toiseen. Jotta alueen kylät saataisiin pysymään asuttuina ja ikärakenne tasaisena, tarvitaan toimeentuloa ja yrittäjyyttä. Palvelualan yrittäjyys voi tukea myös tarkoituksenmukaisten ja taloudellisten palvelujen tuottamista. Näistä ajatuksista syntyi Sodankylän kunnan hallinnoima, Pohjoisimman Lapin Leaderilta rahoituksen saanut Koko kylä palvelee – Järvikylien palvelujen yhteistoimintamallin kehittämishanke.
Aluksi kartoitettiin Järvikylien asukkaiden palvelujen tarve yhdessä kunnan vanhustyön, varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen kanssa. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti ikäihmiset, lapsiperheet, erityisryhmät ja väliaikaista apua tarvitsevat asukkaat. Hankkeen hakuvaiheessa vuonna 2015 järvikylillä asui 42 alle kouluikäistä lasta ja 372 yli 63-vuotiasta. Kunnan järjestämien palvelujen lisäksi kartoitettiin myös ennaltaehkäisevien palvelujen, kuten siivouksen, puuhuollon, lumitöiden ja pienten remonttien tarve, joita asiakkaat voisivat ostaa omalla kustannuksellaan.
Esiin tulleen tarpeen mukaan alettiin kehittää uudenlaisia tapoja järjestää kotiapu- ja hoivapalveluja, omaishoitajien lomitusta, ateriapalveluja, päivähoitopalveluja sekä kerho- ja viriketoimintaa. Vastuu useimpien palvelujen järjestämisestä on kunnalla, joka halusi lähteä hankkeeseen mukaan. Sodankylän kunta saakin hankkeen projektipäällikkö Kaisa Annalalta kiitosta.
– Kunta koki hankkeen niin tärkeäksi, että saimme aloittaa toiminnan sen riskillä jo ennen varsinaisen tukipäätöksen tuloa. Kunta lähti myös rohkeasti kokeilemaan tekemiämme ehdotuksia, kertoo itsekin järvikyläläinen Annala.
Tekijät lähelle työtä?
Alueella jo toimivien yrittäjien tarjoamat palvelut selvitettiin ja alettiin pohtia, mitä palveluja yrittäjät voisivat kehittää tai lisätä tarjontaansa. Mukaan otettiin myös yritystoimintaa suunnittelevat ihmiset.
– Iso osa palvelujen kustannuksista on matkakuluja, jotka voitaisiin välttää, jos palveluntarjoaja olisi jo valmiiksi lähellä asiakasta, Annala kertoo.
– Ja kyllähän sitä työtä halutaan lähemmäksi. Myös osa-aikaisesta työstä kiinnostuneita löytyi.
– Yhdellä asialla ei kylien asiakasmäärillä elä, mutta jos sama yrittäjä tuottaa useampaa palvelua, alkaa työsarkaa olla enemmän. Palveluista on näin mahdollista saada paitsi edullisempia, myös asiakaslähtöisempiä, Annala toteaa.
– Hankkeen aikana syntyi iso oivallus siitä, kuinka paljon kylissä on työtä. Laskimme, että 2,5 henkilöä voisi työllistyä kylille kokopäiväisesti eri tehtäviä yhdistelemällä.
– Mietimme voisivatko alueen taksiyrittäjät kuljettaa koululaisten lisäksi aterioita tai kauppatilauksia. Taksikuskit ovat muutenkin nykyään erittäin tärkeässä roolissa ikäihmisten arjessa, Annala huomauttaa.
– Ja voisiko vaikka maatalon emäntä hoitaa välillä lapsia, jos tarvetta ilmenee. Myös ikäihmisten perhehoidolle on tarvetta, hän jatkaa.
Perhehoito tarjoaa hoidettavalle virikkeitä ja turvallisen ympäristön samalla kun omaishoitaja saa lepohetken. Hankkeen aikana koulutettiin yhdeksän perhehoitajaa. Perhehoitoa voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa ikäihminen on esim. sairaalahoidon jälkeen toipilas ja tarvitsee tukea ennen kotiutumistaan.
Tekijöitä löytyi
Hankkeen myötä alueella aloitti yksi uusi yritys, joka tuottaa muun muassa kotiapupalveluja. Lisäksi kaksi jo aikaisemmin aloittanutta yrittäjää aloitti hoiva- ja kotiaputyön tarjoamisen alueella. Näistä toinen on Sari-Anne Mattila, joka on ollut yksi hankkeen puuhanaisista aina hankesuunnitelman teosta lähtien. Hän tekee töitä Tmi Pyrita –toiminimellään.
Uuden Järvikylien palvelut –nimisen yrityksen perustaneen Ritva-Leena Vierelän tarkoituksena oli aikanaan tehdä vain fysioterapiaa, mikä olisi vaatinut kirkonkylälle ajamista lähes päivittäin.
– Tällä hetkellä yrittäjyyteni koostuu kuitenkin monista pienistä asioista ja kirkolla tulee käytyä vain muutaman kerran kuussa, hän kertoo.
Vierelä tekee fysioterapian lisäksi hierontaa, siivouksia ja viriketoimintaa.
– Kyllähän se rätti pysyy kädessä, vaikka olisi mitkä paperit. Miksen voisi samalla siivota, kun asiakkaan luo kerran menen, hän naurahtaa.
Vierelän lapsille, jotka olisi muutoin pitänyt kuljettaa päivittäin hoitoon Sodankylään, järjestettiin hankkeen myötä kylille moniperhepäivähoito. Hoitaja löytyi niin ikään Järvikylien alueelta ja mukaan hoitorinkiin mahtuisi myös muidenkin perheiden lapsia.
– Olen tosi iloinen kunnan ennakkoluulottomasta toiminnasta. Siinä säästyi sekä meiltä että hoitajalta päivittäinen edestakaisin ajaminen, Vierelä kiittelee.
Hankkeen järjestämillä virikepäivillä ja kylätapahtumissa oli monenlaista eri-ikäisille sopivaa puuhaa.
Kerhotoimintaa ja koulutusta
Hanke toteutti Järvikylillä kaikille avoimia virikepäiviä ja kylätapahtumia yhdessä kylätoimijoiden kanssa. Huomattiin, että lasten ja ikäihmisten toimintaa voidaan yhdistää ja kaikille avoimet kerhot tuovat toivottua sosiaalista kanssakäymistä myös muille itsestä riippumattomista syistä kotona oleville kyläläisille. MLL:n ja Punaisen Ristin kaikenikäisille suunnatut TERHO-kerhot alkoivatkin kokoontua Järvikylien alueella. Myös Revontuli-opisto ja seurakunta tuottavat Järvikylillä ennaltaehkäiseviksi luokiteltuja palveluja, kuten ikäihmisten kööri ja perhekerho.
Virikepäivillä ja kylätapahtumissa kartoitettiin asukkaiden koulutustarpeita, jonka perusteella järjestettiin mm. ensiapu-, hygieniaosaamis- ja lääkehoitokoulutusta. Koulutuksen ajantasaisuus on tärkeää perhehoidossa, mutta myös hoitoalalla yleensäkin. Myös järjestyksenvalvojan peruskurssi järjestettiin, ettei virikepäivillä ideoidut päivätanssit tai muut isommat tapahtumat jäisi ainakaan järjestyksenvalvojien puuttumisen takia järjestämättä.
Teksti ja kuvat:
Tuuli Kontio
tuuli.kontio@outokaira.fi
Leader-rahoituksella ja yhteistyöllä eteenpäin
Järvikylien palvelujen yhteistoimintamallin kehittämishanke – Koko kylä palvelee toteutettiin ajalla 1.1.-31.10.2016. Rahoitus ja apua hankkeen suunnitteluun saatiin Pohjoisimman Lapin Leader ry:stä.
– Tämä hankeidea lähti kylältä ja suunnitelimme sen yhdessä kyläläisten kanssa. Sodankylän kunta alkoi hallinnoijaksi ja on tietenkin tärkeä kumppani sote-palveluiden ollessa kyseessä, toteaa Hanna-Leena Talvensaari.
Palvelujen kartoittamisessa käytettiin apuna Sodankylässä aikaisemmin toteutettuja hankkeita. Yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville tukea saatiin ESR-rahoitteisesta Hyvinvointialan naisyrittäjyyttä Lappiin –hankkeesta, jossa Pohjoisimman Lapin Leader on ollut osatoteuttajana.
Hankkeen tekemien selvitysten mukaan Järvikylillä on tarvetta eniten kotona asumista tukeville palveluille, kuten siivoukselle, ateria- ja kodinhoitopalveluille. Nykyään esimerkiksi kotihoito tekee vain hoivan ja muut palvelut pitää tilata muualta. Kokonaisvaltaisilla palveluilla asiakkaan maksettavaksi jäävä hinta saadaan pienemmäksi. Asiakkaat kaipaavat myös lisää tietoa saatavilla olevista palveluista.
– Jos ei ole aktiivinen, tietoa ei löydy. Ja jos ei palveluja osata pyytää, ne lopetetaan turhina, vaikkeivat ne sitä ole, projektipäällikkö Kaisa Annala varoittaa.
Sodankylässä vuonna 2013 Leader-rahoituksen avulla toimintansa aloittaneen Osuuskunta Sompion Tähden kanssa pystytyään tuottamaan kokonaisvaltaisia palveluja apua tarvitseville. Osuuskunnalla on yksityisen terveydenhuollon toimilupa ja se on hyväksytty kotipalvelujen tuottajaksi Sodankylässä ja Savukoskella.
Hankkeella aikaan saadut tulokset ovat rohkaisevia ja toimintamallit ovat täysin monistettavissa samankaltaisilla alueilla. Kiinnostus onkin herännyt naapurikunnissa.
– Tärkeintä tällaisessa hankkeessa on se, että saadaan alueen ydinporukka kasaan ja kiinnostumaan aiheesta, Annala toteaa. Yhteistyötä eri osapuolten kanssa tarvitaan.
– Kehittämisen sarka ei lopu tässäkään asiassa, mutta pikkuhiljaa asiat saadaan etenemään. Tässäkin hankkeessa saatiin paljon aikaiseksi lyhyessä ajassa.