Pasmajärvellä Kolarissa on käynnissä Tirrovoimaa-kehittämishanke, jonka avulla selvitetään, onko alueella mahdollisuuksia kehittyä luontomatkailukohteeksi. Erikoislaatuisen hankkeesta tekee se, että hanketta hallinnoi Pasmajärven yhteismetsä, jolla on yhteensä noin 40 omistajaa. Sen sijaan, että kylien metsät hakataan, haluavat yhteismetsän omistajat yhdessä kylän muiden toimijoiden kanssa selvittää sen, miten Pasmajärven kylässä voidaan hyödyntää metsiä ja maa-alueita.
-Omistajat tekivät erilaisen päätöksen ja päättivät yhdistää yhteismetsän tuotot yhdeksi pompsiksi ja alkoivat pohtia, miten aluetta voisi kehittää pitkäjänteisemmin. Hankkeet ovat osoittautuneet luonnolliseksi tavaksi kehittää, Tirrovoimaa-hankkeen projektipäällikkö Hanna-Riina Vuontisjärvi kertoo.

Hankkeen tavoitteena on toteuttaa Pasmajärven kylän ja erityisesti Tirroniemen alueen luontomatkailun kehittämissuunnitelma, jonka avulla käynnistetään pitkäjänteinen alueellinen kehittämistyö ja kannustetaan kyläläisiä omaehtoiseen kylien elinvoimaisuuden ja yrittäjyyden kehittämiseen.
-Sellaisena isompana tavoitteena on selvittää, että miten nämä alueelle ominaiset piirteet ja toiminta saadaan tuotteistettua. Kolarissa tätä on perinteisesti toteutettu matkailun avulla, Vuontisjärvi toteaa.

Vahvassa matkailukunnassa matkailu valikoitui Vuontisjärven mukaan hyvin luonnollisesti tavaksi, jolla aluetta lähetään kehittämään. Kolarissa on viime aikoina ollut paljon esillä myös kylien kehittäminen.
-Yhteismetsän arvoihin kuuluu ekologisuus, kestävyys ja eettisyys. Kun nämä arvot yhdistetään matkailuun, ollaan luontomatkailun ytimessä.
-Tällä kyseisellä hankkeella lähdetään visualisoimaan luontomatkailusuunnitelmaa, joka sopii alueelle.

Tirrovoimaa-hankkeessa toiminta on hyvin ihmislähtöistä. Mukana on yhteismetsä, Kolarin kunta, Leader Tunturi-Lappi ry, kyläläiset ja alueen muut verkostot, kuten matkailuasiantuntijat.
-Hankkeen tehtävä on tuoda eri tahoja yhteen, jotta voidaan laatia paras mahdollinen suunnitelma alueelle, Vuontisjärvi kertoo.
-Tahojen kanssa viemme ideointia ja suunnittelua eteenpäin työpajamuotoisen toiminnan kautta. Mietimme koko ajan, miten toteutamme ideoita. Toiminta on osallistavaa.

Vuontisjärven oma tausta on palvelumuotoilussa ja hanke ohjautuukin yhteiskehittämisen suuntaan. Vuontisjärvi toteaa, että ideat voivat olla mahtavia, mutta jos jokin taho ei ole sitoutunut toimintaan, ei homma luultavasti etene ideaa pitemmälle.
-Sen vuoksi ihmisten ottaminen matkaan on tärkeää. Osallistumisen ja osallistamisen ero on hyvä muistaa.
-Kylän kehittämisestä tulee myös omaehtoisempaa, kun paikalliset ovat vahvasti mukana ja saavat myös vastuuta. Yhteinen tahtotila pääoman lisäksi antaa edellytykset hyvälle lopputulokselle. Uskon, että tämä on voimaannuttavaa yhteisölle. Toiminta on ihmislähtöistä, mutta taustalla on liiketoimintamallin kehittäminen.

Hankkeeseen kuuluu olennaisena osana myös työpajatoiminta. Takana on yksi työpaja ja kevättä kohden tahti tihenee. Työpajatoimintaan on osallistunut yhteismetsän jäseniä ja kyläläisiä. Yksi tärkeä teema on ollut työllistäminen ja työllisyys.
-Se, että projektipäällikön työpiste on täällä Pasmajärvellä, on ensimmäinen askel. Mielestäni on tärkeää, että työpaikka on yhteisön keskellä, Vuontisjärvi mainitsee.
-Kylän yleiselle kehittämiselle on myös tarvetta, joten yksi tärkeä teema on kylän infran kehittäminen. Lisäksi pohditaan myös sitä, että jos Pasmajärvi houkuttelee, voisiko kylä saada myös lisää asukkaita.

Hankkeen aikana toteutettava varsinainen luontomatkailun kehittämissuunnitelma tulee koostumaan kahdesta osa-alueesta. Toinen on kokemus, johon liittyy vahvasti palvelut. Kehittämissuunnitelma sisältää myös oululaisen Arkkitehtitoimisto Laation laatiman suunnitelman siitä, miltä alueen rakennuskanta tulisi näyttämään.
-Arkkitehtuurin määrittelee se, että millainen tarve tilalle on. Emme ole rakentamassa valtavaa kylpylää, Vuontisjärvi toteaa.
-Tarkoituksena on, että olemassa olevaa rakennuskantaa uudistetaan nykymatkailijan tarpeisiin mahdollisimman paljon. Alue on tarkoitettu myös leiriläisten ja kyläläisten käyttöön.

Kehittämistoimenpiteet kohdistuvat etenkin Tirroniemen alueelle, jonka ominaispiirteisiin lukeutuu muun muassa kaunis mäntymetsä ja pitkä hiekkaranta.
-Alue on arvokas juuri omalaatuisuuden ansioista, Vuontisjärvi kertoo.

Toiveissa lisää korkeakouluyhteistyötä

Vuontisjärvellä on vahvat sidokset Lapin yliopistoon, missä hän toimii edelleen myös opettajana. Tämän vuoksi opiskelijoiden tuominen mukaan hankkeeseen on tuntunut luontevalta.
-Meillä on hankkeessa mukana kansainvälinen opiskelijatiimi, jonka tehtävänä on kehitellä liiketoimintaa kokemuksen näkökulmasta yhdessä arkkitehtitoimiston kanssa.
-Opiskelijoilla on luovan alan tausta ja heidän tehtävänään on ollut tuottaa revitteleviä ideoita, Vuontisjärvi hymyilee. Opiskelijatiimi vieraili Pasmajärvellä lokakuussa.

Vuontisjärvi rohkaisee myös muita hankkeiden toteuttajia hyödyntämään opiskelijoita mahdollisuuksien mukaan ja kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä oppilaitoksiin.
-Esimerkiksi yliopistolla on tarve toimeksiannoille. Hankkeiden on tuotava esille, millainen tarve heillä on ja millainen lopputulos on tavoitteena. Eli selkeä tehtävän anto on tarpeen.
-Hankkeet voivat hyötyä oppilaitosyhteistyöstä etenkin ideoinnin, kartoituksen ja tiedonhankinnan suhteen.

Työnteon uudet muodot

Kolarista kotoisin oleva Vuontisjärvi näkee hankkeet hyvänä työllistämisen muotona – etenkin Lapissa. Hankkeet, joissa on esimerkiksi yritys ja julkinen sektori mukana, ovat oivia tilaisuuksia myös opiskelijoille tutustua alueen toimijoihin.
-Ilman hankkeita pohjoisesta ei välttämättä muuten löydy helposti oman alan töitä. Mitä korkeakoulutetumpi henkilö on, sitä etelämmäksi hän yleensä päätyy töihin.

Vuontisjärven toimisto sijaitsee Pasmajärven kylällä vanhassa koulurakennuksessa. Matkaa kuntakeskukseen on noin viisikymmentä kilometriä.
-Ihmiset ovat jopa olleet järkyttyneitä siitä, kun toimistoni ei sijaitsekaan kunta- tai matkailukeskuksessa. Jotenkin monelle tuntuu juurtuneen sellainen ajattelutapa, että toimiston pitäisi sijaita kuntakeskuksessa, Vuontisjärvi miettii.

Nykyään kuitenkin puhutaan paljon työnteon eri malleista.
-Niin sanotut globaalit nomadit tekevät töitä siellä, missä on tietokone. Työ ei ole enää paikkasidonnaista, Vuontisjärvi muistuttaa.
-Esimerkiksi monet nuoret tai nuoret pariskunnat etsivät nykyään töitä, joka on samalla myös harrastus. Arvomaailma on ehkä muuttumassa ja taustalla myös pehmeämmät arvot ovat nousussa.

Uudenlainen ajattelutapa kuvastaa myös Tirrovoimaa-hanketta. Pasmajärven yhteismetsän omistajat lähtivät miettimään, että metsien hakkaamisen sijaan, miten metsiä voisi hyödyntää muuten.
-Tämä on toimintatapa, jota muutkin voisivat hyödyntää, Vuontisjärvi toteaa.
-Tirrovoimaa-hanke on lähtölaukaus aluekehittämiselle ja toimii myös instrumenttina jatkoa varten.

Tirrovoimaa-hanke on saanut rahoitusta maaseuturahastosta Leader Tunturi-Lappi ry:n kautta.

Lue lisää hankkeesta:
www.tirrovoimaa.com

Teksti ja kuva:
Salla Saariniemi

Pin It on Pinterest