Lemmenjoen Kultareitti kulkee keskeisten kulta-alueiden läpi.

Kulta ja kullankaivu ovat merkittävä osa Lemmenjoen kansallispuiston ja koko Lapin historiaa, mutta sitä on esitelty alueen retkeilijöille tähän mennessä vähän. Tämä asia on korjaantumassa, kun kesän 2017 aikana Lemmenjoella on aloitettu Kultareitin rakentaminen. Kultareitin tavoitteena on jakaa tietoa sekä lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä kullankaivusta. Lemmenjoen Kultareitti kulkee keskeisten kulta-alueiden läpi ja sen avulla retkeilijän on turvallista tutustua kullankaivuun.

Lemmenjoen kansallispuistossa tehtyjen kävijätutkimusten mukaan alueen kultahistorialla on suuri merkitys retkeilijöiden vaelluskohteen valinnassa. Kullankaivun historia ja nykypäivä kiinnostavat retkeilijöitä. Lemmenjoen Kultareitti onkin kullankaivun teemareitti, jonka tarkoituksena on esitellä Lemmenjoen kultahistorian ja kullan geologian pääkohdat sekä kertoa kullankaivun nykypäivästä ja menetelmistä alueella.

Kultareitti kulkee suurimmaksi osaksi jo olemassa olevia retkeily- tai huoltoreittejä pitkin ja sen pituus on noin 30 km. Reitti alkaa Kultahaminasta ja suuntaa aluksi Lemmenjoen kullan ensimmäiselle löytöpaikalle.  Morgamojan varrella kohteena ovat vanha lapiokaivualue rivinteerauksineen sekä Morgamojan Kultala.  Kultalan jälkeen reitti kulkee Pihlajamäelle, jossa esitellään konekaivuuta. Reitti jatkuu Karhu-Korhosen kirjastolle ja kullankaivaja Yrjö Korhosen vanhalle kämpälle ja sen läheisille konekaivualueille. Kultareitti päättyy virallisesti Ravadaksen autiotuvalle. Omatoimikohteena varsinaisen reitin ulkopuolella on Jaakko Isolan kämppä, joka on nykyään Lapin Kullankaivajain Liiton hallussa.

Aitta Morgamojan pihapiirissä.

Morgamojan kulttuuriperintö oikeuksiinsa 

Lemmenjoen kulta-alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka vaalimisesta Metsähallituksella on erityinen vastuu. Lemmenjoen Kultareitti – hankkeessa säilytetään kulttuuriperintöä kunnostamalla Morgamojan kultahistoriallisia rakennuksia ja kullankaivun rakennelmia ympäristöineen.  Morgamojan ympäristöä hoidetaan raivaamalla risukoita rakennusten ympäriltä ja vanhojen rivinteerausten päältä. Raivauksen jälkeen vanha kaivualue saadaan paremmin näkyville ja siihen on helppo tutustua turvallisesti.

Kultareitin ja Lemmenjoen varren retkeilyrakenteiden kunnostamisella parannetaan retkeilijöiden turvallisuutta ja luonnolle aiheutuvaa häiriötä minimoidaan. Retkeilijöiden turvallisuus paranee myös sillä, että kulku ohjataan konekaivualueilla turvallisiin kohtiin, joihin on kaivualueiden haltijoiden lupa.

Lemmenjoen Kultareitti -hankkeeseen rahoitus on saatu Ma​nner-S​uomen maaseudun kehittämisohjelmasta, Inarin kunnasta ja Metsähallituksen Luontopalveluilta. Osa maaseudun kehittämisohjelman rahoituksesta on kansallista rahoitusta ja osa tulee EU:n maaseuturahastosta. Hankkeen hallinnoija on Metsähallitus.

Reittiviitat Morgamille ja Haminaan.

Talkooleiri Morgamojalla

Lemmenjoen Kultareitti -hankkeen yhteydessä kunnostetaan Morgamojan kämpän ja jokivarren ympäristöä elokuisella talkooleirillä 22.-26.8.2017. Talkoolaisille on tiedossa mm. lapiotöitä ja risukon raivausta. Leirille tarvitaan myös ruuanlaittotaitoisia henkilöitä. Leirille mahtuu mukaan 12 talkoolaista.

Talkooväen yöpymiseen on varattu Metsähallituksen Kotaojan huoltokämppä noin 1 km:n etäisyydellä talkookohteesta sekä juuri kunnostetut Morgamojan autio- ja vuokratuvat. Talkooviikko huipentuu Suomen luonnonpäivän juhlaan historiallisella Kaapin Jounin tilalla.

Talkoot järjestää Kultamuseo yhdessä Metsähallituksen Luontopalveluitten kanssa. Pari talkoolaista mahtuu vielä mukaan ja peruutuspaikkojakin kannattaa kysellä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut talkoita koskien Kultamuseolle [email protected] tai 050 464 1980.

Lauantaina 26.8 talkoolaisten viikko päättyy juhlavasti Kaapin Jounin tilalla Lemmenjoen kansallispuistossa Suomen luonnon päivän juhlaan. Kaapin Jounissa esiintyy ryhmä saamelaismuusikoita kolmella saamen kielellä ja lisäksi herkutellaan luonnon antimista valmistetulla aterialla.

Teksti:
Kirsi Ukkonen

Kuvat:
Susanna Koistinen/Metsähallitus

Pin It on Pinterest