Moni kasvi päältä kaunis

Lupiini, tuo tienvarsien kaunistus – tai pikemminkin kauhistus. Lupiinin ja muiden vieraslajien haitallisuuteen on havahduttu myös Lapissa ja torjuntatöihin pitäisi ryhtyä viimeistään nyt ennen kuin tilanne riistäytyy käsistä.

Torniossa järjestettiin Lapin Maa- ja kotitalousnaiset ry:n vetämän Vauhtia Etelä- ja Länsi-Lapin vieraslajeille -hankkeen puitteissa kaikille avoin Vieraslajipäivä heinäkuun 20. päivä. Tilaisuuden aikana hankkeen projektipäällikkö Taina Kuusela kertoi kuulijoille muun muassa vieraslajien haitoista ja hävittämistavoista.  Lisäksi kävelykierroksen aikana tutustuttiin Tornionjoen varteen levinneeseen jättipalsamiin ja päästiin myös kitkentähommiin.

Hankkeen taustalla on vuoden 2016 alussa voimaan tullut vieraslajilaki, jonka mukaan vieraslajia ei saa päästää tahallisesti leviämään luontoon ja ympäristöön. Laki sisältää tarkentavan asetuksen erittäin haitallisesta jättiputkesta, jonka hallussapito kasvina tai siemenenä on sakon uhalla kiellettyä.

Monet vieraslajit ovat kotiseuduillaan rikkakasveja, mutta Suomeen niitä on tuotu muun muassa koristekasveiksi. Näin on myös Himalajan vuoristoilta kotoisin olevan jättipalsamin ja Pohjois-Amerikasta lähtöisin olevan lupiinin kohdalla. Rohdoskasvina aikoinaan käytetty ruttojuuri puolestaan on levinnyt luostareiden kautta jo keskiajalla.

Jättipalsami viihtyy kosteilla kasvupaikoilla, kuten jokivarsissa. 

Vieraslajien leviämisen ja lisääntymisen myötä omat luonnonkasvit tulevat vähenemään, mikä voi Kuuselan mukaan johtaa esimerkiksi pölyttäjien määrän vähenemiseen. Vaarana on luonnon monimuotoisuuden väheneminen.
-Vieraskasvilajit vievät tilaa muun muassa perinteisiltä tienvarsikasveilta. Luonnonvaraiset kasvit antavat tilaa toisilleen ja kukinnot vuorottelevat.
-Vieraslajien on todettu olevan maailmanlaajuisesti toiseksi suurin uhka luonnon monimuotoisuudelle, Kuusela jatkaa.

Kuusela toivookin, että myös yhdistykset ja yksityiset henkilöt lähtevät mukaan taistoon vieraslajeja vastaan ennen kuin on liian myöhäistä.
-Lapissa tilanne ei ole vielä niin paha kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa, missä tilanne on paikoin riistäytynyt käsistä.
-Vieraslajit ovat kuitenkin kasvava ongelma Lapissakin, Kuusela muistuttaa.

Todellinen uhka

Useat vieraslajit ovat lupiinin ja jättipalsamin tapaan kauniita katseltavia, minkä vuoksi niitä ei usein nähdä todellisena uhkana.
-Esimerkiksi jättipalsami voi kuitenkin aiheuttaa isoja taloudellisia tappioita metsämailla, sillä se estää metsän uusiutumista, Kuusela kertoo.
-Ja jättiputken leviäminen voi hyvin vaikuttaa kiinteistöjen hintoihin.

Kuusela muistuttaa myös, että lupiiniakaan ei saa päästää leviämään tienvarsille tai luontoon, vaikka omalla pihalla sitä saakin pitää kukkaistutuksissa.
-Tienvarsilta kuka tahansa voi käydä keräämässä lupiineja ja laittaa ne esimerkiksi isoon saaviin tai maljakkoon koristeeksi.
-Näin saa kauniit kesäkukat ja auttaa osaltaan lupiinien hävittämisessä, Kuusela mainitsee.

Lupiini on petollisen kaunis kasvi, jota ei kuitenkaan saisi päästää leviämään kotipihalta.

Vieraslajit ovat vahvoja ja niiden hävittäminen vaatii usein sinnikkyyttä. Esimerkiksi lupiini leviää siementen avulla. Kuusela kertoo, että tämän vuoksi lupiinien niitto pitäisikin ajoittaa sellaiseen ajankohtaan, että kasvi ei ole kerennyt vielä muodostaa siemeniä.
-Kotipihalla lupiinin hävittämiseen voi riittää, että kasvin päältä ajetaan ruohonleikkurilla riittävän usein.
-Muita keinoja ovat juurakoiden kaivaminen, peittäminen ja isommissa esiintymissä kemiallinen torjunta, Kuusela listaa.

Siemenkotien hävittämisen voi hoitaa esimerkiksi mädättämällä. Kuusela mainitsee, että hyvä tapa on laittaa kasvit mustaan jätesäkkiin ja jättää säkki aurinkoiseen paikkaan. Kasvien mädännyttyä säkin voi heittää jätteen sekaan poltettavaksi.
-Kompostointi monessa tapauksessa vain levittää kasvia entisestään.

Vieraslajeja hävittäessä on hyvä muistaa, että osa kasveista on vaaraksi ihmisille. Etenkin jättiputken käsittelyssä tulee olla varovainen, sillä kasvin käsittely riittämättömin suojavarustein voi johtaa palovammoihin.
-Puutarhahanskojen sijaan kädet kannattaa suojata pitkävartisilla kumihanskoilla, Kuusela kehottaa.

Jättipalsamin kitkemiseen riittää tavalliset puutarhahanskat. Vieraslajipäivään osallistuneita Tornion kaupungin työntekijöitä ja kiinnostuneita asukkaita jättipalsamia kitkemässä.

Verkostoa luomassa

Peräpohjolan Leader ry:n ja Outokaira tuottamhan ry:n rahoittaman hankkeen toteutusalueena on Keminmaa, Pello, Ranua, Rovaniemi, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Hankkeen aikana on kartoitettu hankkeessa mukana olevien kuntien tilannetta vieraslajien suhteen.
-Kartoituksien myötä olemme huomanneet, että esimerkiksi kunnat ovat eri tilanteissa vieraslajien ja tietämyksen suhteen, projektipäällikkö Taina Kuusela kertoo.
-Yhteisiä koulutustilaisuuksia kaivataan lisää.

Hankkeen tarkoituksena on Kuuselan mukaan löytää yhteistyökumppaneita ja luoda verkostoja julkisten tahojen, yhdistysten ja yksityisten henkilöiden keskuudessa.

Kuusela kertoo, että hankkeen puolesta on tarkoitus perustaa myös Facebook-sivu, jonne asukkaat voisivat laittaa kuvia ja ilmoituksia vieraslajihavainnoistaan.
-Tarkoituksena on luoda helposti käytettävä keskustelu- ja tiedonvaihtokanava.

Hankkeen puolesta järjestetään myös kaikille avoimia talkoita, joista seuraava pidetään la 29.7. Ylitorniolla Pekanpäässä.

Vieraslajihavainnoista voi ilmoittaa esimerkiksi kansalliseen vieraslajiportaaliin, mistä löytyy myös listat haitallisiksi luokitelluista vieraslajeista. Portaalista saa apua myös lajien tunnistamiseen. Etenkin jättiputki voi olla hankala tunnistaa, sillä se on helppo sekoittaa muihin Suomessa esiintyviin putkikasveihin.

Vieraslajiportaali

Teksti ja kuvat:
Salla Saariniemi

Jättiputki voi olla ajoittain vaikeasti tunnistettava. Kuva: Jouko Rikkinen, vieraslajiportaali.fi.

Pin It on Pinterest